Ero sivun ”David Cameron” versioiden välillä

'''David William Donald Cameron''' (s. [[9. lokakuuta]] [[1966]] [[Lontoo]], [[Englanti]])<ref name="Brit">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/1104639/David-Cameron | Nimeke = David Cameron | Julkaisu = Britannica.com | Tekijä = Kellner, Peter | Viitattu = 7.5.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> on [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittiläinen]] [[Konservatiivipuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|konservatiivipuolueen]] poliitikko. Hän oli [[Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri|Britannian pääministeri]] toukokuusta 2010 ja [[Konservatiivipuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|konservatiivipuolueen]] puheenjohtaja joulukuusta 2005. Cameron ilmoitti 24. kesäkuuta 2016 aikovansa erotaerosta pääministerin tehtävästääntehtävästä brittien äänestettyä EU-eron puolesta.<ref>Paula Tapiola, Mikko Leppänen, [httphttps://yle.fi/uutiset/britannian_paaministeri_david_cameron_eroaa__yle_seuraa_hetki_hetkelta/3-8981931 Britannian pääministeri David Cameron eroaa – Yle seuraa hetki hetkeltä], Yle uutiset 24.6.2016</ref> Hän erosi pääministerin tehtävästä 13. heinäkuuta 2016 ja ilmoitti 12. syyskuuta jättävänsä myös parlamentin.

David Cameron syntyi [[Lontoo]]ssa varakkaaseen perheeseen. Hänen isänsä toimi pörssimeklarina, ja Cameronien suvussa on ollut useita konservatiivikansanedustajia.<ref name="DC">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20140508150029/http://yle.fi/uutiset/david_cameron_-_ylaluokkainen_koko_kansan_mies/1657539 |Selite = Archive.org | Nimeke = David Cameron – yläluokkainen koko kansan mies? | Ajankohta = 5.5.2010 | Tekijä=Kajantie, Nora | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 7.5.2014 }}</ref> Cameron varttui [[Berkshire]]ssä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/politics/david-cameron/9218119/David-Camerons-inherited-family-wealth-based-in-foreign-tax-havens.html | Nimeke = David Cameron's inherited family wealth 'based in foreign tax havens' | Julkaisu = The Telegraph | Tekijä = Kirkup, James | Ajankohta = 21.4.2012 | Viitattu = 7.5.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja kävi arvostettua [[Eton College|Etonin]] poikakoulua. Myöhemmin hän opiskeli [[Oxfordin yliopisto]]ssa pääaineinaan [[filosofia]], [[politiikka]] ja [[talous]].<ref name="DC"/>

Cameron polveutuu kuningas [[Vilhelm IV (Iso-Britannia)|Vilhelm IV]]:stä]].<ref name="Brit"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.huffingtonpost.co.uk/2012/08/20/how-posh-are-our-political-leaders_n_1811568.html | Nimeke=The Genealogy Of David Cameron, Nick Clegg, Ed Miliband and Alex Salmond | Julkaisija=The Huffington Post UK | Ajankohta=28.8.2012 | Kieli={{en}} | Viitattu=13.6.2014 }}</ref>

Valmistumisen jälkeen Cameron työskenteli Konservatiivipuolueen tutkimusostastolla (Conservative Research Department). Vuonna 1991 hän siirtyi työskentelemään [[Downing Street]]ille avustamaan [[John Major]]ia hänentämän Pääministerinpääministerin kysymysten tiedotustilaisuuksissaantiedotustilaisuuksissa.<ref>"Atticus", ''The Sunday Times'', 30 June 1991</ref> Elokuussa 1991 hänestä tuli Konservatiivipuolueen tutkimusosaston poliittisen jaoston johtaja, ja hän oli ehdolla Pääministerinpääministerin poliittiseksi sihteeriksi, mutta hävisi lopulta paikan [[Jonathan Hill]]ille.<ref>Wood, Nicholas (13 March 1992). "New aide for Prime Minister". ''The Times'' (London).</ref> Hän sai vastuulleen Majorin avustamisen lehdistötilaisuuksissa vuoden [[Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaalit 1992|1992 parlamenttivaalien]] aikana. CameronVaalien myösaikana Cameron hioi talous-strategiaapuolueen vaalien aikanatalousstrategiaa.

Cameron nousi konservatiivien vaalivoiton jälkeen valtiovarainministeri [[Norman Lamont]]in esikuntasihteeriksi (Special Adviser).<ref>"Brats on the move". ''The Times'' (London). 14 April 1992.</ref> Cameron työskenteli Lamontille, kun paine ekonomisteilta pakotti [[Englannin punta|Englannin punnan]] ulos Euroopan valuuttakurssimekanismista.<ref>"Diary", ''The Times'', 8 October 1992.</ref> TämänSe seurauksenaaiheutti Lamontin suosiojulkisen julkisuudessasuosion tuhoutuituhoutumisen, mutta Cameronia pidettiin puolestaan pidettiin lupaavana kandidaattina Newburyn täytevaaleissa. Cameron kuitenkinei päättikuitenkaan olla lähtemättäasettunut ehdolle.<ref>White, Michael; Wintour, Patrick (26 February 1993). "Points of Order". ''The Guardian'' (London).</ref> Cameron myös auttoi Lamontia Euroopan valuuttarahamekanismista lähdön selvittelyssä. Lamont sai potkut tapauksen seurauksena, ja Cameron sai vastuulleen kirjoittaa Lamontin erolausunnon.<ref>Smith, David; Prescott, Michael (30 May 1993). "Norman Lamont: the final days" (Focus). ''The Sunday Times'' (London).</ref>

Vuoden 1994 maaliskuussa vuoti julkisuuteen että [[Työväenpuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|Työväenpuolue]] oli järjestänyt tapaamisen John Majorin kanssa keskustellakseen konservatiivien ja työväenpuolueen välillä terrorisminvastaisen lain tukemisesta. Kun tutkimukset eivät löytäneet vuodon lähdettä, työväenpuolueen edustaja [[Peter Mandelson]] vaati että Howard vakuuttaa ettei Cameron ollut vastuussa vuodosta ja Howard vakuutti.<ref>Wintour, Patrick (10 March 1994). "Smith fumes at untraced leak". ''The Guardian'' (London).</ref><ref>[http://www.publications.parliament.uk/pa/cm199394/cmhansrd/1994-03-09/Debate-1.html "6th Series, vol. 239 col. 292"], ''Hansard'', 9 March 1994. Retrieved 4 September 2007.</ref> Yksi vanhempi valtion virkamies sanoi että Howardin avustajilla ja sihteereillä oli paljon suurempi vaikutus sisäministerin politiikkaan kuin yleensä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.independent.co.uk/life-style/inside-story-heading-for-trouble-michael-howards-strategy-on-crime-faces-opposition-from-police-judges-and-the-prison-service-nick-cohen-reports-1395359.html |nimeke = Inside Story: Heading for trouble: Michael Howard's strategy on crime faces opposition from police, judges and the prison service|julkaisu = |julkaisijatekijä = Nick Cohen|viitattu = |tekijäjulkaisu = The Independent on Sunday|ajankohta = 20.2.1994 February 1994}}</ref>

Cameron jätti poliittisen avustajan roolinsaroolin ja siirtyi liike-elämän puolelle Carlton Communicationsin hallintoasioista vastaavaksi johtajaksi. Carlton oli kasvava mediayhtiö, jolla oli myös elokuvajakelu- ja videotuotantoosastot.

Cameron erosi hallintoasioista vastaavan johtajan roolista helmikuussa 2001 noustakseen ehdolle parlamenttivaaleissa, mutta hän pysyi palkkalistalla konsulttina.<ref name="PM">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.number10.gov.uk/meet-the-pm | Nimeke=Meet the PM | Julkaisu=Number10.gov.uk | Viitattu=17.10.2010 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>"Smallweed". ''The Guardian'' (London). 16 July 1994.</ref><ref>"We can't wait any longer to map the digital mediascape". ''[[New Statesman]]'' (London). 3 April 1998.</ref>

Cameron valittiin 4. huhtikuuta 2000 konservatiivien ehdokkaaksi Witneyn vaalipiirin kansanedustajaksi vuoden 2001 vaaleihin. Hän oli aiemmin yrittänyt päästä [[Kensington and Chelsea|Kensington & Chelsean]] vaalipiirin sekä sen jälkeen Wealdenin vaalipiirin konservatiiviehdokkaaksi. Witneyn vaalipiiri oli ollut aiemmin konservatiiveille varma voitto, mutta istuva kansanedustaja Shaun Woodward oli siirtynyt työväenpuolueen edustajaksi. [[Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2001 vaalit|Vuoden 2001 vaaleissa]] Cameron voitti Woodwardin ja pääsi Witneyn kansanedustajaksi Britannian parlamentin alahuoneeseen eli House of Commonsiin. [[William Hague]]n johtama konservatiivipuolue kuitenkin hävisi vaalit Tony Blairin johtamalle työväenpuolueelle.<ref>"Why Shaun Woodward changed his mind" (Letter). ''The Daily Telegraph''. 21 December 2000.</ref><ref>''Dod's Guide to the General Election June 2001''. (Vacher Dod Publishing, 2001). p. 430.</ref><ref>[http://news.bbc.co.uk/hi/english/static/vote2001/results_constituencies/constituencies/637.stm "Vote 2001: Results & Constituencies: Witney"]. ''BBC''. 2001. Retrieved 4 September 2007.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/1074086664/Cameron+Britannian+konservatiivien+johtoon | Nimeke = Cameron Britannian konservatiivien johtoon | Julkaisija=Turun Sanomat | Ajankohta = 7.12.2005 | Viitattu = 7.5.2014 }}</ref>

Vuonna 2003 Cameron nimitettiin varjoministeriksi [[Eric Forth]]in varamieheksi konservatiivien alahuoneen puolueryhmän varajohtajaksi. Hänestä tuli myös konservatiivien varajohtaja kun saman vuonna marraskuussa [[Michael Howard]] nousi konservatiivien johtajaksi puolueen sisäisessä "vallankumouksessa". Hänet nimitettiin myös opposition paikallishallinnosta vastaavaksi puhujaksi. Myöhemmin hänestä tuli opetuksesta vastaava varjoministeri [[Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaalit 2005|vuoden 2005 parlamenttivaalien]] jälkeisessä puolueen uudelleenjärjestelyssä.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk_politics/4651553.stm "Contender: David Cameron"]. ''BBC News''. 29 September 2005. Retrieved 6 November 2006.</ref>. Cameron ilmoitti [[12. syyskuuta]] [[2016]] eroavansa kansanedustajan tehtävästä ja jättäytyvänsä kokonaan sivuun politiikasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.iltalehti.fi/uutiset/2016091222301483_uu.shtml |nimeke = David Cameron jättää politiikan |julkaisu = Iltalehti|julkaisija = |viitattu = 12.9.2016 |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Seuraavalla kierroksella, jossa vain Cameron ja Davis olivat vastakkain, saivat kaikki puolueen rekisteröidyt jäsenet äänestää. Cameron julistettiin konservatiivipuolueen johtajaksi 6. joulukuuta 2005. Cameron sai 134&nbsp;446 ääntä eli 67,6&nbsp;% puolueen jäsenten äänistä. Davis sai 64&nbsp;398 ääntä eli 32,4 %.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk_politics/4502652.stm "Cameron chosen as new Tory leader"]. ''BBC News''. 6 December 2005. Retrieved 25 November 2006.</ref> Suurimmaksi syyksi Cameronin voitolle arvellaan hänen hienoa puhettaan, kun taas Davisin puhe puoluekokouksessa petti hänen kannattajiensa odotukset. Cameron julistettiin myös samana päivänä virallisesti opposition johtajaksi ja samalla [[Privy Council]]in jäseneksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.number-10.gov.uk/output/Page8762.asp |nimeke = Privy Council Appointment of David Cameron MP|julkaisu = |julkaisija = 10 Downing Street|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Cameronin suhteellinen nuoruus ja kokemattomuus ennen puolueen puheenjohtajaksi tulemista sai aikaan satiirisia vertailuja työväenpuolueen entiseen johtajaan Tony Blairiin. Poliittinen ja satiirinen aikakauslehti [[Private Eye]] julkaisi johtajuusvaalin jälkeen kuvan kummastakin puoluejohtajasta sen etukannessa ja kuvatekstissä luki: "World's first face transplant a success" eli "Maailman ensimmäinen onnistunut [[Kasvojensiirto|kasvojen siirtoleikkaus]]".<ref>Roshan Lall, Rashmee (16 December 2005).[http://timesofindia.indiatimes.com/articleshow/1334944.cms "Britain pins its hopes on David"]. ''The Times of India'' (Mumbai). Retrieved 20 September 2007.</ref> Vasemmistolaislehdistä puolestaan New Statesman vertasi huonossa valossa hänen "uutta poliittista tyyliään" Tony Blairin johtajuuden alkuvuosiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.newstatesman.com/200508080017 |nimeke = The birth of Blameron|julkaisu = |julkaisija = Nick Cohen, New Statesman|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Cameronia syytettiin liiallisesta ulkonäön korostamisesta: [[ITV]]:n uutislähetyksen kuvissa hänet huomattiin parin tunnin sisällä pitävän neljiä eri vaatteita. Työväenpuolueen poliittisessa videossa Cameron nimettiin "Dave the Cameleoniksi" eli kameleontiksi, joka vaihtaa vaatteita yleisönsä mielipiteiden mukaan. Cameron myöhemmin sanoi että videosta oli tullut hänen tyttärensä lempivideo.<ref>[[ Hugo Rifkind|Rifkind, Hugo]] (17 May 2006). [https://web.archive.org/web/20060519185114/http://timesonline.typepad.com/ "Well, that worked"]. ''The Times'' "People" blog. Retrieved 9 November 2006.</ref>

Myös konservatiivipuolueen sisällä Cameronia kritisoitiin vahvasti. Esimerkiksi entinen konservatiivijohtaja [[Norman Tebbit]] haukkui Cameronia ja sanoi että: "Cameron pyrkii pyyhkimään jopa Thatcherin politiikan muiston ja luomaan uudenlaisen modernin globalistisen viherpuolueen". Monet konservatiivit myös ajattelivat ja halveksuivat sitä että Cameron pyrkii liberaalimmalla sosiaalipolitiikallaan lähemmäs poliittista keskustaa. Kritiikistä huolimatta Cameronin johtajuus oli monien mielestä tervetullut muutos konservatiivien politiikkaan.<ref>''[[ The Economist]] '' (London). 4 February 2006, p. 32.</ref><ref>Hitchens, Peter (14 December 2005). [http://www.guardian.co.uk/comment/story/0,,1666602,00.html "The Tories are doomed"]. ''The Guardian'' (London). p. 28. Retrieved 6 November 2006.</ref><ref>[http://blogs/telegraph.co.uk/author/geraldwarner Blogs&nbsp;– Gerald Warner]. ''The Daily Telegraph''.</ref>

Cameronin varjohallituksen nimityksiin kuului kansanedustajia monista eri konservatiivipuolueen siivistä. Entisestä johtajasta William Haguesta tuli varjoulkoministeri. Cameronin läheisin liittolainen George Osborne pysyi varjovaltiovarainministerinä ja David Davis varjosisäministerinä. Davis kuitenkin myöhemmin erosi tehtävästään ja Dominic Grieve nimitettiin hetkeksi aikaa varjosisäministeriksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://news.bbc.co.uk/1/shared/spl/hi/guides/457000/457039/html/nn16page1.stm |nimeke = Conservative Front Bench|julkaisu = |julkaisija = BBC News|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/newstopics/politics/conservative/2116367/David-Davis-to-resign-from-shadow-cabinet-and-as-MP.html |nimeke = David Davis to resign from shadow cabinet and as MP|julkaisu = |julkaisija = Telegraph|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Ryhmä on kasvanut Euroopan Parlamentin kolmanneksi suurimmaksi ja siihen kuuluvat nykyään esimerkiksi [[Perussuomalaiset]].<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.europarl.europa.eu/elections2014-results/en/election-results-2014.html |nimeke = European Parliament|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Ryhmän vaihtaminen ja Cameronin hallinnon EU-kannat ovat kuitenkin huonontaneet Cameronin suhteita [[Saksan liittokansleri]] [[Angela Merkel]]iin ja Saksaan. Huhuttiin myös että [[Yhdysvaltojen presidentti]] [[Barack Obama]] olisi pelästynyt Cameronin EU-kantoja kun Cameron oli opposition johtaja.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.guardian.co.uk/politics/2009/jun/02/david-cameron-alliance-polish-nationalists |nimeke = Anti-gay, climate change deniers: meet David Cameron's new friends|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.newstatesman.com/uk-politics/2009/08/obama-cameron-sizzle-substance |nimeke = All "sizzle" and no substance|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Vuoden 2010 vaalit olivat ensimmäiset jossa julkisia tv-väittelyitä käytiin puolueiden johtajien välillä. Väittelyihin osallistui Gordon Brownin ja David Cameronin lisäksi [[Liberaalidemokraattinen puolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|liberaalidemokraattisen puolueen]] puheenjohtaja [[Nick Clegg]]. Lähtöasetelma vaaleihin oli hyvä konservatiivipuolueen kannalta sillä Työväenpuolue oli pitänyt valtaa jo 13 vuotta ja suuri osa briteistä alkoi olla tyytymättömiä ja kyllästyneitä työväenpuolueen politiikkaan ja hallintotapaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite = news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/politics/election_2010/8603591.stm |nimeke = BBC News|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Konservatiivit olivat alussa mielipidemittausten kärjessä reilussa johtoasemassa, mutta liberaalidemokraatit kuitenkin nousivat horjuttamaan työväenpuolueen ja konservatiivien valta-asemaa Nick Cleggin onnistuneen ensimmäisen televisioväittelyn jälkeen, ja osa mielipidemittauksista näytti jopa sen jälkeen liberaalidemokraattien voittoa. Gordon Brown puolestaan vaikutti selvältä väittelyn häviäjältä. ITV piti ensimmäisen väittelyn ja sen aiheet keskittyivät yleisesti kotimaanpolitiikkaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite = ukpollingreport.co.uk/guide/predicting-results-2/ |nimeke = UK polling report|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.reuters.com/article/2010/04/15/us-britain-election-idUSTRE63E4S920100415 |nimeke = Reuters: Outsider Nick Clegg judged winner in first UK TV debate.|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Toinen televisioväittely, jonka järjesti [[Sky News]] ja jonka aiheena oli ulkopolitiikka, oli paljon tasaisempi ja heti väittelyn jälkeen järjestettyjen mielipidemittausten mukaan David Cameron ja Nick Clegg olivat yhdessä väittelyn "voittajat", mutta Gordon Brown onnistui myös paljon paremmin kuin aikaisemmassa väittelyssä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/8638994.stm |nimeke = Papers divided over who is the winner of the second debate.|julkaisu = |julkaisija = BBC News|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Ennen väittelyä kumpienkin konservatiivipuolueen ja työväenpuolueen lähteet olivat yrittäneet paljastaa Nick Cleggistä "salaisuuksia", esimerkiksi Cleggin väitettiin ottaneen salaisia lahjoituksia, sekä väitettiin että Clegg olisi syyllistynyt talousrikoksiin, mutta Clegg onnistui torjumaan väitteet epätodeksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.timesonline.co.uk/tol/news/politics/article7105654.ece |nimeke = Nick Clegg left 700 pounds out of pocket in unusual arrangement|julkaisu = |julkaisija = The Times|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Ennen kolmatta televisioväittelyä konservatiivien johto oli alkanut taas kasvaa, kun taas liberaalidemokraattien kannatus oli taantunut takaisin normaalimpaan asemaan, mutta se oli silti huomattavasti korkeammalla kuin ennen vaalikampanjan alkua oli odotettu. [[BBC]]:n järjestämän kolmannen eli viimeisen väittelyn jälkeen Cameron julistettiin mediassa väittelyn "voittajaksi". Väittelyn aiheena oli talous.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.populuslimited.com/the-times-post-debate-poll-april-29-2010-290410.html |nimeke = Populus|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.theguardian.com/politics/2010/apr/30/leaders-debate-david-cameron-wins-third-leg |nimeke = David Cameron wins third debate|julkaisu = |julkaisija = The Guardian|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Konservatiivit lopulta voittivat vaalit 10 703 654 äänen äänisaalilla, joka oli 36,1 % äänestäjistä. Työväenpuolue tuli toiseksi 8 606 517 äänellä eli noin 29 prosentilla, kun taas liberaalidemokraatit saivat noin 23 prosenttia eli 6 836 248 ääntä. Koska Britanniassa on käytössä [[enemmistövaalitapa]], tämä ei kuitenkaan tarkoita aivan samaa prosenttimäärää paikoista ja varsinkin liberaalidemokraatit kärsivät tästä. Konservatiivit saivat 307 paikkaa, työväenpuolue 258 ja liberaalidemokraatit vain 57. Tämä kuitenkin tarkoitti sitä että Cameronin konservatiivit eivät saaneet enemmistöä parlamentin alahuoneeseen ja joutuivat muodostamaan koalitiohallituksen Nick Cleggin liberaalidemokraattien kanssa. Tämä on ensimmäinen koalitiohallitus toisen maailmansodan jälkeen, sillä koalitiohallitukset ovat olleet harvinaisia Britannian politiikassa.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/shared/election2010/results Election 2010 results] [[BBC News]] </ref>

Elisabet II kutsui 11. toukokuuta Cameronin muodostamaan hallituksen ja näin ollen hänestä tuli Britannian pääministeri.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/politics/election_2010/8675265.stm |nimeke = David Cameron is UK's new prime minister|julkaisu = |julkaisija = BBC News|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Ensimmäisessä puheessaan pääministerinä, jonka hän piti perinteisesti [[Downing Street 10]] ulkopuolella (edessä), hän julkisti konservatiivijohtoisen koalitiohallituksen liberaalidemokraattien kanssa. Cameron sanoi että hän ja konservatiivit yrittävät "unohtaa puolueiden väliset poliittiset kiistat ja eroavaisuudet, yhteisen hyvän ja kansallisen edun puolesta."<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/newstopics/politics/david-cameron/7712545/David-Cameron-becomes-youngest-Prime-Minister-in-almost-200-years.html |nimeke = David Cameron becomes youngest Prime Minister in almost 200 years|julkaisu = |julkaisija = The Daily Telegraph|viitattu = |tekijä = Andrew Hough|ajankohta = 11 May 2010 }}</ref> Cameronin ensimmäisiin tekoihin pääministerinä kuului esimerkiksi liberaalidemokraattien johtajan Nick Cleggin nimittäminen varapääministeriksi 11. toukokuuta 2010.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/politics/election_2010/8675265.stm |nimeke = David Cameron is UK's new prime minister|julkaisu = |julkaisija = BBC News|viitattu = |tekijä = |ajankohta = 11.5.2010 May 2010}}</ref> Konservatiivien ja liberaalidemokraattien koalitiohallituksella on parlamentissa heidän yhteenlasketuilla 363 paikallaan 76 edustajan enemmistö.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.nytimes.com/2010/05/13/world/europe/13britain.html?hp |nimeke = Britain's Improbable New Leaders Promise Big Changes|julkaisu = |julkaisija = The New York Times|viitattu = |tekijä = Sarah Lyall|ajankohta = }}</ref> Yhdysvaltain presidentti Barack Obama oli ensimmäinen ulkomainen johtaja, joka onnitteli Cameronia pääministerinsalkusta ja vaalivoitosta.<ref>Loud Cheers come from Committee Room during Tory MP Meeting

</ref> Cameron nimitti hallituksensa tärkeimmille paikoille liittolaisiaan (kaikki konservatiivipuolueesta), esimerkiksi: [[George Osborne]]n Britannian valtiovarainministeriksi, [[William Hague]]n ulkoministeriksi, [[Theresa May]]n sisäministeriksi ja [[Liam Fox]]in puolustusministeriksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.number10.gov.uk/news/topstorynews/2010/05/her-majestys-government-49840 |nimeke = Number 10 Gov/UK|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Pääministerinä Cameron aloitti mittavan säästökuurin, jonka tarkoituksena on leikata Britannian valtavaksi paisunutta alijäämää. Cameron puolusti säästökuuriaan konservatiivien puoluekokouksessa lokakuussa 2010 ja lupasi tekevänsä leikkaukset oikeudenmukaisesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/cameron_puolusti_britannian_saastokuuria/20385123-5645246 | Nimeke = Cameron puolusti Britannian säästökuuria | Ajankohta = 6.10.2010 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 7.5.2014 }}</ref> Hallitus julkisti säästöohjelmansa parlamentille 20. lokakuuta 2010. Valtiovarainministeri [[George Osborne]] kertoi hallituksen aikovan vähentää valtion menoja 94 miljardilla eurolla vuoteen 2015 mennessä. Säästötoimiin kuuluvat muun muassa julkisen sektorin työpaikkojen vähentäminen, eläkeiän nosto 66 vuoteen ja ministeriöiden budjettien leikkaaminen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/britanniassa_hallitus_leikkaa_rajusti_julkisia_kuluja/20745193-5654261 | Nimeke = Britanniassa hallitus leikkaa rajusti julkisia kuluja | Ajankohta = 20.10.2010 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 7.5.2014 }}</ref> Cameronin hallituksen valtionmenojen leikkaamista on kuvailtu suurimmiksi sitten [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]].<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.co.uk/news/uk-politics-11579979 |nimeke = Spending Review 2010|julkaisu = |julkaisija = BBC News|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Sisäministeriön budjettia leikattiin 25 %, oikeusministeriön ja vankiloiden työpaikkoja vähennettiin 20 %, ja paikallishallintojen vuosittaista tukea keskushallinolta vähennettiin 7 % vuoteen 2014 mennessä. [[Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriö|Puolustus­ministeriön]] budjettia puolestaan leikattiin 8 %, ja [[BBC]] menetti kuudeksi vuodeksi hallinon televisiolisenssirahoituksen. Julkisesti tuetun asumisen budjettia vähennettiin jopa 60 %, ja [[Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministeriö|valtio­varain­ministeriön]] omaa budjettia leikattiin 33 %, sekä ulkoministeriön budjettia leikattiin 24 %. Julkinen terveydenhuoltojärjestelmä [[NHS]] puolestaan sai 0,4 % kasvun ja julkiselle opetukselle luvattiin lisää rahaa. Myös liikenneministeriön budjettia leikattiin 15 %.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite = http://www.guardian.co.uk/politics/2010/oct/20/spending-review-2010-key-points |nimeke = Spending review 2010:key points at a glance|julkaisu = 20 October 2010|julkaisija = The Guardian|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Vuoden 2011 alussa ympäri Britanniaa järjestettiin mielenosoituksia Cameronin laajia julkisen sektorin leikkauksia vastaan. Varsinkin ammattiliitot protestoivat leikkauksia vastaan. Vaikka ammattiliitot myönsivät että Euroopan talouskriisien takia myös Britanniassa tarvittiin leikkauksia, he kritisoivat että Cameronin johtama koalitiohallitus teki liian syviä ja laajoja leikkauksia kysymättä kansalta tai konsultoimatta ensin ammattiliittoja. Ammattiliittojen mielestä suurin osa leikkauksista kohdistui työläisiin kun taas suuria yrityksiä tai finanssialan yrityksiö ei rankaistu ollenkaan, vaikka ammattiliittojen mielestä jälkimmäinen oli pääsyyllinen finanssikriisiin ja sen jälkeiseen taantumaan. Esimerkiksi Lontoossa noin 500 000 ihmistä osallistui protesteihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://gulfnews.com/business/opinion/london-faces-a-summer-of-strike-chaos-over-austerity-1.829578 |nimeke = London faces a summer of strike chaos over austerity|julkaisu = |julkaisija = Gulf News|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>[http://newsfeed.time.com/2011/03/26/anti-cuts-march-for-the-alternative-draws-500000-protestors-in-london/ Anti-cuts March for the Alternative draws 500,000 protestors in London]. ''Time'', 26 March 2011</ref>

Vuoden 2011 sotilasinterventio Libyassa alkoi vastauksena Libyan sisällissotaan, kun Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto 18. maaliskuuta hyväksyi päätöslauselman, joka salli "kaikki tarvittavat toimet" siviilien suojelemiseksi; ei kuitenkaan miehitysjoukkojen lähettämistä. Tämä tarkoitti lentokieltoalueen perustamista ja ilmaiskujen sallimista. [[Iso-Britannian ilmavoimat|Britannian ilmavoimat]] (Royal Air Force) yhdessä Ranskan ilmavoimien kanssa aloittivat ilmaiskujen suorittamisen eri puolilla [[Libya]]a, samalla kun [[Ison-Britannian merivoimat|Britannian laivaston]] (Royal Navy) aloitti Libyan merisaarron.<ref>[http://www.bbc.co.uk/news/world-africa-12796972 Libya: US, UK and France attack Gaddafi forces] BBC 20.3.2011</ref> Yhdysvallat myös sotilasinterventioon mutta se oli varovaisempi hyökkäyksissään, koska se pelkäsi sen suhteidensa arabimaihin huononemista ja näin ollen Yhdysvallat jätti Britannialle ja Ranskalle ilma-iskujen hoitamisen. Samoista syistä ja Britannian sekä Italian vaatimuksesta, Yhdysvallat myös jätti operaation johtamisen [[Nato]]n korkeimman johdon vastuulle.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://articles.cnn.com/2011-03-02/us/libya.military.options_1_gadhafi-government-arab-league-libyan-people?_s=PM:U.S. |nimeke = U.S. Mulling Military Options in Libya|julkaisu = |julkaisija = CNN News|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Cameron kertoi operaatiosta Britannian parlamentin alahuoneelle 21. maaliskuuta 2011. Britannian asevoimien operaation koodinimeksi tuli Operation Bellamy.<ref>David Cameron,  Prime Minister.  "21 March 2011".  ''Parliamentary Debates (Hansard)''(United Kingdom: House of Commons). col. 700–701.</ref> Sotilasinterventio ja samalla Britannian operaatio Bellamy loppuivat Libyan diktaattori [[Muammar Gaddafi]]n kuolemaan. Brittilehdistössä ilmoitettiin jälkikäteen että Britannian salainen palvelu eli [[MI6]] olisi ollut osallisena tai jopa syypäänä Muammar Gaddafin kuolemaan<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.independent.co.uk/news/uk/politics/book-to-reveal-details-of-mi6-agents-and-gaddafi-death-plot-284316.html |nimeke = Book to reveal details of MI6 agents and Gaddafi death plot (Englanniksi)|julkaisu = |julkaisija = The Independent|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Koalitiohallitus järjesti kansanäänestyksen Britannian vaalitavan muuttamisesta 5. toukokuuta 2011. Tämä oli sovittu konservatiivien ja liberaalidemokraattien koalitiohallituksen sopimuksessa, koska se kuului liberaalidemokraattien vaaliohjelmaan. Kansanäänestys järjestettiin koko Britannialle, vaalitavan muuttamisesta Britannian käyttämästä [[Enemmistövaalitapa|enemmistövaalitavasta]] eli "First Past the Postista" painotettuun vaalitapaan. Liberaalidemokraatit halusivat eroon ennemmistövaalitavasta, koska se suosii suurimpia puolueita (Britanniassa konservatiiveja ja työväenpuoluetta) ja se muuttaa koko poliittisen järjestelmän [[kaksipuoluejärjestelmä]]än, joka on epäedullinen liberaalidemokraateille. Konservatiivit puolestaan kampanjoivat enemmistövaalitavan säilyttämisen puolesta. Työväenpuolue ei ottanut kantaa äänestyksessä, mutta monet pienet puolueet kannattivat pienlille puolueille epäedullisen enemmistövaalin poistamista.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.aboutmyvote.co.uk/PDF/England-accessible.pdf |nimeke = Local elections and referendums.|julkaisu = |julkaisija = [[Electoral Commission (United Kingdom)|Electoral Commission]] |viitattu = |tekijä = |ajankohta = 8 April .4.2011 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.walesonline.co.uk/news/wales-news/2010/07/03/cameron-will-campaign-against-changes-to-the-voting-system-91466-26777028/ |nimeke = News – Wales News – Cameron will campaign against changes to the voting system|julkaisu = |julkaisija = WalesOnline|viitattu = |tekijä = |ajankohta = 6.8.2010 August 2010}}</ref> Cameronin ei odotettu henkilökohtaisesti kampanjoivan paljoa äänestystä varten, koska äänestys oli riidan aihe jo valmiiksi koalitiohallituksessa, mutta hän esiintyi silti aktiivisena kampanjoinnin aikana. Cameron sanoi että vanha enemmistövaalitapa on parempi poliitikkojen luotettavuuden kannalta ja se tuottaa vakaampia hallituksia. Hän myös sanoi että: "Kun on kyse demokratiasta, Britannian ei pitäisi tyytyä kenenkään toiseen vaihtoehtoon" ja että painotettu vaalitapa peruisi "yksi ihminen, yksi ääni"-periaatteen.<ref>[http://www.bbc.co.uk/news/uk-politics-12495429 Vote referendum: Clegg v Cameron], by Brian Wheeler, BBC News, 18 February .2.2011</ref><ref>[http://www.bbc.co.uk/news/uk-politics-13109304 AV referendum: Result will not end coalition – Cameron], BBC News, 17 April .4.2011</ref> Enemmistövaalitapa on levinnyt aiemmin Britanniasta sen entisiin siirtomaihin, esimerkiksi: [[Australia]]an, [[Kanada]]an ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]]

</ref> Cameronin mukaan uudistus poistaa työväenpuolueen asettamat epäkohdat, "joilla jotkut ihmiset saavat sosiaaliturvaetuuksia, mutta eivät tee mitään sen eteen." Cameron myös sanoi: "Uudistuksen avulla (ja takia) ihmiset eivät voi enää olla riippuvaisia sosiaaliturvaetuuksista vaan ihmiset joutuvat ja pääsevät takaisin töihin, ja että ihmiset eivät jää jumiin köyhyyteen vaan saavat tarpeellista apua, mutta kuitenkin samalla tehden ihmisistä omavaraisempia."<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.dailymail.co.uk/news/article-2108757/Welfare-Reform-Bill-end-culture-benefits-seen-acceptable-alternative-work.html |nimeke = Historic welfare reform 'to end culture of benefits being seen as an acceptable alternative to work' finally becomes law|julkaisu = |julkaisija = Daily Mail|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Terveydenhuoltouudistus on Britannian koalitiohallituksen suorittama lakiuudistus terveyden huollosta. Lakiuudistuksessa tehtiin Englannin julkiselle terveydenhuoltojärjestelmälle suurin uudelleenjärjestely ikinä.<ref name=":0">''[[ BMJ]] '', 2011; 342:d408, [http://www.bmj.com/content/342/bmj.d408.full Dr Lansley’s Monster] {{doi|10.1136/bmj.d408}}

</ref> Uudelleenjärjestely siirsi pois terveysministeriltä vastuun kansalaisten hyvinvoinnista, ja uusi terverysviraston toimeenpanovirasto, Public Health England, perustettiin. Uudistuksessa poistettiin suurempia terveysyksiköitä ja niiden toimivaltaa ja rahaa siirrettiin pienemmille yksiköille.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.co.uk/news/health-17448838 |nimeke = Analysis: What next for the NHS?|julkaisu = |julkaisija = BBC News|viitattu = |tekijä = Nick Triggle|ajankohta = 20.3.2012 March 2012}}</ref>

'''Englannin vuoden 2011 mellakat''' olivat sarja jatkuvia järjestyshäiriöitä, ryöstelyitä ja tuhopolttoja, jotka alkoivat Tottenhamista, Pohjois-Lontoosta, ja levisivät muualle kaupunkiin ja eri puolille Britanniaa. Väkivaltaiset tapahtumat alkoivat 6. elokuuta 2011.[1], kun poliisi oli ampunut miehen kuoliaaksi kaksi päivää aiemmin. 15. elokuuta mennessä noin 3 100 ihmistä oli pidätetty, joista yli tuhannelle on annettu tuomio rikoksesta. Mellakoissa kuoli viisi siviiliä, ja mellakoitsijoiden on arvioitu aiheuttaneen yli 200 miljoonan punnan vahingot. Mellakoissa oli osallisena lähinnä nuoria ja jengitoimintaan osallistuneita ihmisiä sekä Lontoossa enimmäkseen etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä.<ref>"The BlackBerry riots", ''[http://www.economist.com/node/21525976 The Economist]'', 13 August .8.2011.</ref><ref>Phillips, Richard Phillips; Frost, Diane; and Singleton, Alex (March 2013). [http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1475-4959.2012.00463.x/full "Researching the Riots"], ''The Geographical Journal'', Vol. 179, No. 1:

Cameron tuomitsi mellakat sekä "ryöstelyn, rötöstelyn ja vandalisoinnin". Cameron myös uhkasi mellakoitsijoille että: "Te tulette tuntemaan lain täyden voiman ja olette tarpeeksi vanhoja vastaamaan seuraamuksista, jos olette tarpeeksi vanhoja tekemään tällaista." Cameron syytti tapahtumista yhteiskunnan moraalista rappeutumista ja yhteiskuntarakenteen liian nopeaa muuttumista<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.co.uk/news/uk-politics-14524834 |nimeke = England riots: Broken society is top priority – Cameron|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.co.uk/news/uk-england-london-14460554 |nimeke = UK riots: Trouble erupts in English cities|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Cameronin johtama Britannia jättäytyi pois Euroopan finanssiunionista johon liittyi kaikki muut EU-jäsenmaat paitsi [[Tšekki]]. Aiemmin EU-johtajat olivat suunnitelleet aiempien sopimusten muuttamista finanssiunionia varten, mutta Cameron esti tämän, ja vaati että [[Lontoon City]] jätettäisiin kaikkien uusien finanssi- ja talousmääräysten ulkopuolelle, varsinkin rahoitusmarkkinaveron.<ref>Faiola, Anthony; Birnbaum, Michael (9 December 2011).  "[http://www.washingtonpost.com/world/europe/23-european-union-leaders-agree-to-fiscal-curbs-but-britain-blocks-broad-deal/2011/12/09/gIQAFi5UhO_story.html 23 European Union leaders agree to fiscal curbs, but Britain blocks broad deal]". Washington Post. Retrieved 9 December 2011.</ref>

Britannia järjesti vuoden '''2012 kesäolympialaiset '''[[Lontoo]]ssa. Lontoosta tuli näin ollen maailman ensimmäinen kaupunki, jossa on järjestetty kolmesti olympialaiset. Lontoo voitti [[Pariisi]]n, [[Madrid]]in, [[New York]]in ja [[Moskova]]n olympialaisten hakuprosessissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.olympic.org/uk/games/london/index_uk.asp |nimeke = London 2012|julkaisu = |julkaisija = International Olympic Committee|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.olympic.org/en/content/Olympic-Games/All-Future-Olympic-Games/Summer/London-2012 |nimeke = London 2012: Election|julkaisu = |julkaisija = International Olympic Committee|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://news.bbc.co.uk/sport1/hi/other_sports/olympics_2012/4654821.stm |nimeke = Coe promises Olympics to remember|julkaisu = |julkaisija = BBC Sport|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> David Cameron tuki Lontoon pormestaria [[Boris Johnson]]ia Lontoon olympialaisten järjestämisessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.standard.co.uk/news/david-cameron-supports-boris-on-32m-savings-at-olympics-6761393.html |nimeke = David Cameron supports Boris on £32m savings at Olympics|julkaisu = |julkaisija = Evening Standard|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Kuningatar Elisabeth II avasi virallisesti olympialaiset ja David Cameron istui kuninkaallisessa "boksissa" muiden merkkihenkilöiden kanssa avajaisissa<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.co.uk/news/uk-19008471 |nimeke = Young athletes light London 2012 Olympic flame|julkaisu = |julkaisija = BBC News|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> David Cameron sanoi olympialaisten aikana että olympialaiset tuottavat Britannian taloudelle 13 miljardin punnan lisäyksen.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.telegraph.co.uk/news/politics/david-cameron/9367409/London-2012-Olympics-will-give-Britain-13-billion-boost-says-David-Cameron.html |nimeke = London 2012 Olympics will give Britain £13 billion boost, says David Cameron|julkaisu = |julkaisija = The Telegraph|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Cameron sanoi myös että "koko maailma tulee näkemään olympialaisissa että Britannia pystyy suorittamaan (Britain can deliver) ja että Britannia on ystävällinen, mutta yhteinäinen ja vahva maa"<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.politics.co.uk/comment-analysis/2012/07/26/david-cameron-olympic-speech-in-full |nimeke = David Cameron olympic speech in full|julkaisu = |julkaisija = Politics.co.uk|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Olympialaiset sujuivat rauhallisesti ja Britannia menestyi olympialaisissa hyvin. Britannia sijoittui mitalitaulukossa kolmanneksi, ensimmäiseksi sijoittuneen Yhdysvaltojen, ja toiseksi tulleen Kiinan jälkeen, ennen esimerkiksi Venäjää, Koreaa tai Saksaa. David Cameron kiitti olympialaisten jälkeen vapaaehtoistyöntekijöitä ja sanoi että "Britannia näytti maailmalle mistä se on tehty." Cameron myös onnitteli ja kehuskeli Britannian urheilusuorituksia ja sijoittumista mitalitaulukossa, mutta hän myös kehui Britannian kansalaismieltä ja kansan ystävällisyyttä. Cameron myös vitsaili että jos [[Yorkshire]] olisi itsenäinen se olisi tullut yksikseenkin kymmenenneksi. Cameron lopetti puheensa kiittämällä brittejä ystävällisyydestä ja sanoi ettei hän ole "koskaan nähnyt samanlaista urheiluhenkeä missään."<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.theguardian.com/sport/video/2012/aug/12/london-olympics-britain-delivered-cameron-video |nimeke = London Olympics 2012: 'Britain delivered', says David Cameron - video|julkaisu = |julkaisija = The Guardian|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

3. joulukuuta 2012 [[Belfast]]in kaupunginvaltuusto päätti rajoittaa [[Yhdistyneen kuningaskunnan lippu|Britannian lipun]] liputuspäiviä Belfastin kaupungintalon lipputangosta. Aiemmin Britannian lippu oli liehunut jokaisen vuoden kaikki päivät lipputangossa, mutta nyt sen käyttöä rajoitettiin vain juhlapäiviin (liputuspäiviin). Ulsterin lojalistit (unionistiryhmittymät) pitivät laajoja protesteja Belfastin kaduilla ja yrittivät jopa tunkeutua kaupungintalon sisälle kun asiasta pidettiin äänestys kaupunginvaltuustossa. Rauhallisemmat protestit muuttuivat myöhemmin väkivaltaisiksi kun poliisi ja mielenosoittajat ottivat yhteen Belfastin kaduilla. Poliisin mukaan väkivallan takana oli [[Ulster Volunteer Force]] ja [[Ulster Defence Association]] järjestöt. Kaupunginvaltuuston irlantilaisnationalistijäsenet saivat tappouhkauksia, kuten myös neutraalin Alliance Partyn jäsenet, koska nämä olivat äänestäneet rajoituksen puolesta.<ref>[http://cain.ulst.ac.uk/issues/identity/flag-2012.htm A background note on the protests and violence related to the Union Flag at Belfast City Hall].  Conflict Archive on the Internet  (CAIN).</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.bbc.com/news/uk-northern-ireland-20651159 |nimeke = Loyalist paramilitaries 'behind some Northern Ireland trouble'|julkaisu = |julkaisija = BBC News|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Brittimedia rupesi heti nimittämään NCA:ta Britannian FBI:ksi, vaikkakin FBI:lla on osittain erilaiset tehtävät. Britannialla on jo ennestään enemmän FBI:ta vastaava [[MI5]], joka huolehtii terrorismista ja kansallisesta turvallisuudesta FBI:n tavoin, kun taas NCA huolehtii kotimaisista rikoksista. MI5 sekä ulkomaantiedustelupalvelu [[MI6]] tarvitsevat kuitenkin jonkin verran NCA:n apua, koska MI5:lla ei ole yhtä laajoja pidätysoikeuksia kuin NCA:lla (varsinkaan Britannian kansalaisiin liittyen), kun taas MI6 ei saa pidättää Britannian rajojen sisäpuolella ketään.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.telegraph.co.uk/news/uknews/law-and-order/10358916/British-FBI-is-launched-but-already-faces-concerns.html |nimeke = British FBI is launched but already faces concern|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.mi5.gov.uk/home/about-us.html |nimeke = MI5 - About us|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.sis.gov.uk/about-us.html |nimeke = MI6 - About us|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

15. lokakuuta 2012 Cameron ja Skotlannin (alueellinen) pääministeri (englanniksi: First Minister) [[Alex Salmond]] allekirjoittivat sopimuksen (Edinburgh Agreement 2012) kansanäänestyksen järjestämisestä [[Skotlanti|Skotlannin]] itsenäisyydestä. Skotlannin aluehallinnon parlamentti- ja hallitusstrategiaministeri Bruce Crawford ([[Skotlannin kansallispuolue]]), Britannian hallituksen Skotlannista vastaava ministeri [[Michael Moore (poliitikko)|Michael Moore]] (liberaalidemokraatit), sekä Skotlannin aluehallinon varapääministeri [[Nicola Sturgeon]] (Skotlannin kansallispuolue) kirjoittivat sopimuksen. Sopimuksessa sovittiin että äänestykselle tulee olemaan selvä oikeudellinen perusta, Skotlannin parlamentti saa äänestää äänestyksestä, äänestyksellä pitää olla kumpienkin alueparlamentin ja brittiparlamentin, kumpienkin hallitusten, sekä ihmisten tuki, ja äänestyksen pitää olla reilu testi skottien mielipiteestä sekä ratkaiseva mielipiteen osoitus, jonka tulosta kummatkin osapuolet tulevat arvostamaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.independent.co.uk/news/uk/politics/text-of-the-edinburgh-agreement-8212225.html |nimeke = Text of the Edinburgh agreement|julkaisu = |julkaisija = The Independent|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

David Cameron ei toiminut itsenäisyyttä vastustavan kampanjan keulakuvana, koska konservatiivit ja varsinkin Cameron eivät ole kovin suosittuja Skotlannissa. Cameron ei myöskään suostunut julkiseen televisioväittelyyn Alex Salmondin kanssa. Sen sijaan työväenpuolueen [[Alistair Darling]] johti Better Together-kampanjaa. David Cameron kuitenkin oli Better Togetherin tärkeä tukija, ja hän piti monia puheita Skotlannin unionissa pysymisen puolesta. David Cameron piti esimerkiksi Glasgowssa puheen samalla kun hän oli julkistamassa puolen miljardin punnan lisärahoitusta Glasgown kaupungille. Puheessaan Cameron sanoi että "Skotlannin itsenäistyminen rikkoisi sydämeni." Cameron myös nimitteli Salmondia "Alex the Unreadyksi", koska Salmond ei pysty vastaamaan tärkeimpiin kysymyksiin itsenäisyyden jälkeisestä ajasta. Cameron kehtotti skotteja sanomaan ei "äänekkäille" nationalisteille. Cameron sanoi myöhemmin että: "voimme taas käydä läpi kaikki tärkeät kysymykset, kaikki punnat, shillingit ja pennit, mutta meidän täytyy muista mitä on sydämessämme ja mitä me olemme yhdessä yhtenä kansakuntana saavuttaneet." Cameron muistutti yleisöään [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] skotlantilaisista sankareista ja sanoi ettei [[Englanti]] olisi koskaan pystynyt saavuttamaan Britannian historian tärkeimpiä hetkiä ilman Skotlantia.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.telegraph.co.uk/news/uknews/scotland/10944588/David-Cameron-Scottish-independence-would-break-my-heart.html |nimeke = David Cameron: Scottish independence would break my heart|julkaisu = |julkaisija = The Telegraph|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.theguardian.com/uk-news/2014/jul/03/david-cameron-scots-tories-pride-patriotism-united-uk |nimeke = Cameron direct plea to Scots Tories: 'Independence will break my heart'|julkaisu = |julkaisija = The Guardian|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Alex Salmond ja Skotlannin kansallispuolue väittivät että Skotlanti pystyisi pitämään Englannin punnan valuuttana. David Cameron kuitenkin sanoi ettei Britannia missään tapauksessa jakaisi puntaa itsenäisen Skotlannin kanssa, eikä valuuttaunioni tulisi kuuloonkaan. Cameronin kommentti tuli sen jälkeen kun Britannian bisnesjohtajat uhkasivat lähteä Skotlannista itsenäisyyden tapahtuessa. Salmond kuitenkin väitti ettei kukaan voinut estää Skotlantia ottamasta puntaa käyttöönsä. Tällöin kuitenkin itsenäisellä Skotlannilla ei olisi ollut mitään sananvaltaa valuuttansa hallinoinnissa tai politiikassa. Myös Alistair Starling, valtiovarainministeri George Osborne, työväenpuolueen varjovaltiovarainministeri Ed Balls, Walesin aluehallinon pääministeri Carwyn Jones, ja Englannin pankin pääjohtaja Mark Carney sanoivat ettei Skotlanti saisi pitää puntaa valuuttanaan. Skotlantilainen Britannian entinen pääministeri [[Gordon Brown]] sanoi myös, että jos Skotlanti käyttäisi puntaa, se loisi Skotlannin ja Britannian välille epädemokraattisen "siirtomaa"-suhteen.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.cityam.com/1409188409/cameron-scots-cannot-pilfer-pound |nimeke = Cameron: Scots cannot pilfer pound|julkaisu = |julkaisija = City AM|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.theguardian.com/politics/2012/jun/19/scottish-independence-alistair-darling-currency |nimeke = Scottish independence: Alistair Darling challenges plans for currency union|julkaisu = |julkaisija = The Guardian|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>Brown, Gordon (23 November 2013).  "[https://www.dailyrecord.co.uk/news/politics/gordon-brown-writes-exclusively-daily-2841667 Gordon Brown writes exclusively for the Daily Record on why Salmond's economic plans are destined to make Scotland less independent]".  ''Daily Record'' 23.11.2013. Retrieved 12 June 2014</ref><ref>Carrell, Severin (21 November 2013).  "[https://www.theguardian.com/politics/2013/nov/21/welsh-first-minister-scottish-independence Welsh first minister sets out case against Scottish independence]".''The Guardian''. 21.11.2013</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.telegraph.co.uk/news/uknews/scottish-independence/11084473/Scottish-independence-Mark-Carney-hits-out-at-incompatible-currency-union-plans.html |nimeke = Scottish independence: Mark Carney hits out at 'incompatible' currency union plans|julkaisu = |julkaisija = Telegraph|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Skotlanti olisi myös ollut ekonomistien mielestä köyhempi jos siitä olisi tullut itsenäinen, vaikka Alex Salmondin mukaan Skotlanti olisi pärjännyt paremmin, koska Skotlannin öljyvarat olisivat kuuluneet itsenäiselle Skotlannille. Suurin syy tähän olisi ollut että isot yritykset olisivat lähteneet Skotlannista, koska Skotlannin talouden koon takia niillä ei olisi ollut mitään syytä pysyä Skotlannissa. Skotlanti olisi myös menettänyt Britannian keskushallinnon rahoituksen. Brittihallitus antaa skoteille enemmän julkista rahoitusta per henkilö kuin englantilaisille tai walesiläisille, niin sanotun [[:en:Barnett formula|Barnett Formulan]] mukaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.telegraph.co.uk/finance/economics/11091100/Scotlands-biggest-companies-reveal-Yes-exodus-plans.html |nimeke = Scotland's biggest companies reveal Yes exodus plans|julkaisu = |julkaisija = Telegraph|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Skotlannin kansallispuolue myös väitti että Skotlanti olisi voinut pysyä EU:ssa, vaikka [[Euroopan komissio]]n varapuheenjohtaja [[Viviane Reding]] sanoi että EU sopimukset eivät enää olisi voimassa itsenäisessä Skotlannissa, eli Skotlanti ei käytännössä olisi osa EU:ta.<ref>"[https://www.scottish.parliament.uk/S4_EuropeanandExternalRelationsCommittee/Inquiries/Letter_from_Viviane_Reding_Vice_President_of_the_European_Commission_dated_20_March_2014__pdf.pdf Letter from Viviane Reding]". Scottish Parliament. 20 March .3.2014. Retrieved 30 April 2014.</ref> Myös komission puheenjohtaja [[Jose Manuel Barroso]] sanoi että Skotlannin täytyisi hakea uudelleen EU-jäsenyyttä, kun taas Britannia voisi jatkaa tavallisesti EU-jäsenyyttään.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.theguardian.com/politics/2012/sep/12/barroso-doubt-scotland-eu-membership |nimeke = Barroso casts doubt on independent Scotland's EU membership rights|julkaisu = |julkaisija = The Guardian|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Britannian entinen pääministeri John Major varoitti, että Skotlannin olisi vaikea päästä uudelleen EU-jäseneksi, koska monet EU-maat, esimerkiksi [[Espanja]], eivät halua tukea separatisteja, koska heillä on huolia omista separatistiliikkeistä ([[Baskimaa (itsehallintoalue)|Baskimaa]] ja [[Katalonia]]).<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.independent.co.uk/news/uk/politics/spain-could-wield-veto-over-scotlands-eu-membership-6292846.html |nimeke = Spain could wield veto over Scotland's EU membership|julkaisu = |julkaisija = The Independent|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> [[Espanjan pääministeri]] [[Mariano Rajoy]] sanoi että: "alue, joka eroaa EU:n jäsenvaltiosta, pysyisi myös EU:n ulkopuolella, ja skottien sekä kaikkien muiden EU-kansallisten pitäisi tietää se."<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.bbc.com/news/uk-scotland-scotland-politics-25132026 |nimeke = Scottish independence: Mariano Rajoy says Scotland would be 'outside EU'|julkaisu = |julkaisija = BBC News|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Cameron sanoi myös, että Skotlannin ääni "marginalisoituisi" [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:ssa, kun taas Britannia pysyisi [[YK:n turvallisuusneuvosto]]n pysyvänä jäsenenä. Myös Skotlannin [[Nato]]-jäsenyydestä oli kiistaa. Skotlannin kansallispuolue väitti että Skotlanti pysyisi Naton jäsenenä, vaikka Skotlanti olisi ydinaseeton maa. Ristiriitaisinta asiassa oli se, että Britannian ydinaseet ovat sijoitettuna Skotlannissa, ja Salmond vaati niiden poistamista itsenäisestä Skotlannista. Naton entinen pääsihteeri Lord Robertson sanoi, että: "joko Skotlannin täytyy hyväksyä Naton keskeinen ydinaserooli, tai sitten sen täytyy pysyä poissa maailman onnistuneimmasta sotilasliittoutumasta." Robertson myös sanoi, että Skotlannin pitäisi antaa Britannian säilyttää sen ydinaseet Skotlannin maaperällä, jos se aikoisi pyrkiä liittoutumaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.telegraph.co.uk/news/uknews/scotland/scottish-politics/9985086/An-independent-Scotland-would-have-to-support-nuclear-weapons-to-gain-access-to-Nato.html |nimeke = An independent Scotland would have to 'support nuclear weapons' to gain access to Nato|julkaisu = |julkaisija = Telegraph|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.huffingtonpost.co.uk/2012/02/15/scottish-independence-cameron-un-security-council_n_1279408.html |nimeke = Scottish Independence: Cameron Warns On UN Security Council Place|julkaisu = |julkaisija = Huffingtonpost|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Loppujen lopuksi 55,3 % äänesti kansanäänestyksessä "Ei" itsenäisyydelle. Äänestyksessä nähtiin Skotlannille erikoisen korkea äänestysprosentti eli 84,6 %, kun taas yleensä Skotlannin vaaleissa vain 50–60 % äänestäjistä äänestää.<ref>"[https://www.bbc.com/news/uk-scotland-29270441 Scottish referendum: Scotland votes no to independence]". BBC News. 19 September 2014. Retrieved 19 September 2014</ref> Cameron sanoi äänestyksen jälkeen olevansa tyytyväinen tulokseen ja että: "Yhdistyneen kuningaskunnan hajoaminen olisi rikkonut sydämeni ja tiedän että tämän tunteen minun kanssani jakavat brittien lisäksi koko muun maailman ihmiset." Salmond sanoi, että kaikkien ihmisten täytyy tyytyä demokraattisen lopputulokseen. Myöhemmin Salmond erosi Skotlannin aluehallinnon pääministerin ja Skotlannin kansallispuolueen johtajan tehtävistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = news.sky.com/story/1338384/scottish-referendum-what-theyre-saying |nimeke = Scottish Referendum: What They're Saying|julkaisu = |julkaisija = Sky News|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Pari päivää aiemmin kaikkien kolmen suurimman brittipuolueen johtajat olivat ilmoittaneet, että he lupaavat antaa Skotlannin aluehallinnolle lisää valtaa jos Skotlanti äänestää "Ei". David Cameron julkisti heti äänestyksen tuloksen jälkeen tutkinnan uusien valtaoikeuksien antamisesta. Cameron kuitenkin sanoi, että myös Walesille ja Pohjois-Irlannille sekä Englannille tulisi lisää oikeuksia. Englannilla, toisin kuin kaikilla muilla Britannian osilla, ei ole omaa aluehallintoa tai parlamenttia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin kansanedustajat Britannian parlamentissa pystyvät äänestämään asioista, jotka eivät ollenkaan koske Skotlantia, Walesiä tai Pohjois-Irlantia vaan pelkästään Englantia. Cameronin mukaan tähän asiaan pitää tulla muutos ja Englannin "miljoonia ääniä" pitää kuunnella. Työväenpuolue ei kuitenkaan ollut samaa mieltä Englannille annettavista oikeuksista. Syynä tähän voi olla se, että työväenpuolue on vahvempi Skotlannissa ja Walesissa, ja muutokset voisivat vähentää puolueen valtaa Englannissa <ref>{{Verkkoviite|osoite = news.sky.com/story/1338424/scotland-votes-no-pm-promises-new-powers |nimeke = Scotland Votes No: PM Promises New Powers|julkaisu = |julkaisija = Sky News|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Kesäkuussa 2010 Cameron pyysi anteeksi [[Pohjois-Irlanti|Pohjois-Irlannin]] [[Verinen sunnuntai|verisunnuntain]] joukkosurmaa. Verisunnuntaina vuonna 1972 brittisotilaat ampuivat kuoliaaksi Pohjois-Irlannin [[Derry|Londonderryssä]] 14 mielenosoittajaa. Cameronin mukaan tapahtunut ei saa enää toistua, ja hän myönsi joidenkin brittisotilaiden käyttäytyneen väärin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/cameron_pyytaa_anteeksi_pohjois3-irlannin_verisunnuntaita/17606725581474 | Nimeke = Cameron pyytää anteeksi Pohjois-Irlannin verisunnuntaita | Ajankohta = 15.6.2010 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 7.5.2014 }}</ref>

Ulkopolitiikassa Cameron on tukenut [[Turkki|Turkin]] [[Euroopan unioni|EU]]-jäsenyyttä vastoin [[Saksa]]n ja [[Ranska]]n konservatiivien kantaa. Vieraillessaan Turkissa Cameron suututti [[israel]]ilaiset moittiessaan [[Gazan kaista|Gazaa]] "vankileiriksi." Samalla matkalla Cameron arvosteli [[Intia]]ssa [[Pakistan]]ia "terrorismin viejäksi."<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rfi.fr/europe/20100729-le-franc-parler-david-cameron-suscite-interrogations | Nimeke=Le franc-parler de David Cameron suscite des interrogations | Ajankohta=29.7.2010 | Julkaisija=RFI | Viitattu=16.10.2010 | Kieli={{fr}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rferl.org/content/Pakistan_Disappointed_With_Cameron_Remarks_On_Terror/2112894.html | Nimeke=Pakistan Furious About Cameron's Terrorism Allegations | Ajankohta=29.7.2010 | Julkaisija=Radio Free Europe | Viitattu=16.10.2010 | Kieli={{en}} }}</ref>

Cameronismi tarkoittaa David Cameronin, Britannian pääministerin ja konservatiivipuolueen johtajan talous-, sosiaali- ja muuta politiikkaa, sekä Cameronin poliittista tyyliä. Cameronismi tarkoittaa myös joissain tapauksissa Cameronin hallituksen poliittista tyyliä ja politiikkaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.co.uk/news/uk-14115047 |nimeke = Introducing Cameronism|julkaisu = |julkaisija = BBC News|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Cameron kuvailee itseään moderniksi liberaalikonservatiiviksi, ja sanoo että hän on "varmasti iso [[Thatcher]]-fani, mutta en tiedä tekeekö se minusta [[Thatcherismi|Thatcheristin]]". Cameron on myös sanonut, ettei hän ole "syvästi ideologinen ihminen."<ref name=":1">[http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk_politics/4446864.stm ''Cameron: Tories need new identity''], BBC News Online, 17 November .11.2005, accessed 6 November 2006</ref><ref>Andrew Rawnsley, [http://observer.guardian.co.uk/focus/story/0,,1669957,00.html ''<nowiki>'I'm not a deeply ideological person. I'm a practical one'</nowiki>''], Guardian Unlimited, 18 December .12.2005, accessed 6 November 2006</ref> Cameron sanoi vuonna 2005, ettei hän aio vastustaa työväenpuolueen politiikkaa tarkoituksella kaikin mahdollisin tavoin, vaan hän aikoo osoittaa työväenpuolueelle tukeaan aina kun konservatiivien ja työväenpuolueen politiikka ovat samaa mieltä joistain asioista. Cameron myös haluaa siirtää konservatiivien politiikkaa poispäin pelkästään raha- ja finanssiasioista, koska "elämässä on muutakin kuin vain raha, ja on aika että me keskitymme enemmän [[BKT]]:n sijasta yleiseen hyvinvointiin." Cameronista on myös huhuttu, että hän olisi sanonut toimittajille illallisella puolueen johtajakisan aikana, että hän olisi "Blairin seuraaja" ("Heir to Blair").<ref>Andrew Pierce, [http://www.timesonline.co.uk/article/0,,17129-1811591,00.html ''Horror as Cameron brandishes the B word''], The Times Online, 5 October .10.2005, accessed 25 November 2006</ref>

Cameron ja muut niin sanotussa "Notting Hill Setissä" eli Cameronin lähipiirissä, johon kuuluu myös esimerkiksi George Osborne, ovat yrittäneet keskittyä konservatiiveille epätavallisempiin aiheisiin, esimerkiksi ympäristöön, työn ja yksityiselämän tasapainoon, sekä kansainväliseen kehitykseen.<ref>[[ Jo-Anne Nadler]] , [http://www.sundayherald.com/49796 ''So who are the Notting Hill set anyway?''], [[Sunday Herald]] , 15 May .5.2005, accessed 6 November 2006</ref> Cameron sanoi puheessaan konservatiivien puoluekokouksessa 2006, että "sosiaalinen vastuu" on keskeinen asia hänen ja konservatiivien [[poliittinen filosofia|poliittisessa filosofiassa]].<ref>[http://www.conservatives.com/tile.do?def=news.story.page&obj_id=132485&speeches=1 ''Cameron: We stand for social responsibility''], [[Konservatiivipuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|conservatives.com]] , 1 October .10.2006, accessed 6 November 2006</ref>

Cameron on sanonut, että "on olennaista leikata työllisyyden ja vaurauden luomisen veroja, jotta voimme parantaa meidän talouden kilpailukykyä." Cameron on myös sanonut, että hän toivoo voivansa leikata veroja, mutta lisätä julkisia menoja.<ref name=":1" /><ref>[http://conservativehome.blogs.com/toryleadership/2005/11/highlights_of_d.html ''Highlights of David Cameron's CBI speech''], ConservativeHome.com, 28 November .11.2005. Retrieved 6 November 2006</ref>

Cameron on ilmaissut kiinnostuksensa Air Passenger Duty -valmisteveron poistamiseen, ja sen korvaamisen usein lentävien verotuksella, sillä Air Passenger Duty koskee kaikki matkustajia Britannian lentokentiltä.<ref>[http://www.timesonline.co.uk/tol/news/politics/article1496774.ece ''Tories plan to slap tax on frequent flyers''], Timesonline.com, 11 March .3.2007. Retrieved 11 March 2007</ref> Cameron on lehdistön mukaan eri mieltä Lontoon pormestarin, konservatiivi [[Boris Johnson]]in kanssa Thamesin suistoon sijoitettavasta lentokentästä.<ref>http://www.thisislondon.co.uk/standard/article-23808480-former-deputy-mayor-boris-believes-he-has-a-divine-right-to-be-pm.do</ref>

Cameron on monta kertaa puhunut ympäristön suojelun puolesta, sanoen että hän on "intoihimoinen ympäristön tukija." Cameron on myös sanonut, että ilmastonmuutoksen torjuminen vaati hintansa.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk_politics/5407714.stm ''In full: Cameron speech''], [[BBC News Online]] , 4 October .10.2006. Retrieved 6 November 2006</ref> Cameron sanoi, että hän on sitoutunut saavuttamaan 2010 päästörajat ja on ilmoittanut, että hän aikoo vaihtaa nykyisen energiaveron uudenlaiseen hiilidioksidiveroon ilmastonmuutoksen torjumiseksi.<ref>[http://politics.guardian.co.uk/conservatives/story/0,,1758213,00.html ''Cameron pledges to firm up green credentials with carbon levy''], Guardian Unlimited, 21 April .4.2006. Retrieved 25 November 2006</ref> Cameron on ehdottanut ilmastonmuutoslakia, joka sitoisi hallituksen vuosittaisiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.<ref>[http://comment.independent.co.uk/commentators/article1932690.ece ''David Cameron: Labour's carbon targets amount to a cop-out''], Independent Online, 27 October .10.2006. Retrieved 1 December 2006</ref>

Media on monta kertaa julkistanut kuvia siitä kun Cameron pyöräilee töihin 10 Downing Streetistä Westminsteriin. Myöhemmin kuitenkin julkistettiin kuvia autosta, joka vie Cameronin perässä Cameronin työtavaroita ja papereita, jolloin media rupesi nimittämään heti Cameronin pyöräilykuvia julkisuustempuksi.<ref>Oliver King and agencies, [http://politics.guardian.co.uk/conservatives/story/0,,1765729,00.html ''Cameron rejects accusations of green spin''], The Guardian, 2 May .5.2006. Retrieved 25 November 2006</ref> Cameron lupasi myöhemmin medialle, että työtavaroiden kyyditys autolla on tapahtunut vain pari kertaa, eikä tule enää tapahtumaan uudestaan. Samassa haastattelussa hän myös myönsi, ettei hän ole voinut enää pyöräillä usein Westminsteriin sen jälkeen kun hänestä tuli konservatiivien johtaja.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk_politics/5254772.stm ''Cameron reveals weekly bike ride''], BBC News Online, 8 August .8.2006. Retrieved 26 November</ref>

Konservatiivit Cameronin alaisena ovat luvanneet perintöveron alarajan nostamista miljoonaan puntaan ja leimaveron kynnyksesn nostamista 250 000 puntaan, ensimmäistä kertaa taloa ostavien avuksi. Muita ehdotuksia ovat esimerkiksi alkoholiveron vähentäminen, yhteisöveron laskeminen 25 % ja pienillä yrittäjillä 20 %, sekä lapsitukien muuttamista perhe-elämän kannustamiseksi.<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite = https://en.wikipedia.org/wiki/Political_positions_of_David_Cameron |nimeke = Political positions of David Cameron|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Cameron on luvannut poistaa vankien vankilasta pääsyn aikaistamiset, koventaa vankilajärjestelmiä, pakottaa vankien maksamaan uhreilleen korvauksia vankilassa tehdyn työn avulla ja peruuttaa sosiaalietuudet niiltä jotka epäonnistuvat yhdyskuntapalvelussa käymisen. Yhdyskuntapalvelun suorittajille tulisi pakolliset univormut. Hän on myös ehdottanut suurta vankiloiden rakentamisohjelmaa ja vapausrangaistuksien niille, jotka jäävät kiinni veitsien/puukkojen kantamisesta. Cameronin ehdotus vuoden 1998 ihmisoikeuslain korvaamisesta kansalaisten perusoikeuslailla auttaisi tavoitteiden saavuttamisessa, mutta se tarkoittaisi periaatteessa Britannian lähtöä [[Euroopan ihmisoikeussopimus|Euroopan ihmisoikeussopimuksesta]].<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://en.wikipedia.org/wiki/Political_positions_of_David_Cameron |nimeke = Political positions of David Cameron: Crime and justice|julkaisu = |julkaisija = EN Wikipedia|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Cameron on sanonut, ettei hän kannata kuolemanrangaistuksen uudelleen käyttöönottamista, eikä hänen mielestään ole oikeudenmukaista, että jotkut kansanedustajat vaativat sitä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.thisiswesternmorningnews.co.uk/news/Cameron-Backing-death-penalty-8220-unacceptable-8221/article-708652-detail/article.html |nimeke = Cameron: Backing death penalty not "unacceptable"|julkaisu = |julkaisija = Western Morning News|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Vuodesta 2014 lähtien uudet hätälait ovat pakottaneet puhelin- ja nettiyhtiöitä pitämään kirjaa asiakkaidensa puheluista, viesteistä ja käydyistä nettisivuista. Hätälakien tarkoituksena on puolustaa Britannian kansallista turvallisuutta koskien terroristiuhkia [[Syyria]]sta ja [[Irak]]ista, alueen sisällissodan takia.<ref>[http://www.telegraph.co.uk/news/politics/10958366/Emergency-laws-to-monitor-phone-and-internet-records-to-stop-terrorists.html "Emergency laws to monitor phone and internet records 'to stop terrorists'" 10 Jul .7.2014]</ref>

Vuonna 2012 Euroopan ihmisoikeussopimus ja [[Euroopan ihmisoikeustuomioistuin]] kielsi Britanniaa karkottamasta jordanialaista terroristi-saarnaaja Abu Qatadaa. Lopulta kuitenkin Theresa May sai Abu Qatadan häädettyä Britanniasta sen jälkeen, kun Britannia ja Jordania olivat antaneet sopimuksen Euroopan ihmisoikeusistuimelle, jossa sanottiin, ettei terroristia kidutettaisi [[Jordania]]ssa. Tapaus oli kuitenkin pitkä ja se maksoi brittiveronmaksajalle arviolta 500 000–3 000 000 puntaa. Tapauksen johdosta Cameron on sanonut, että harkitsee Britannian lähtöä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.theguardian.com/world/2012/may/09/abu-qatada-deportation-appeal-rejected |nimeke = Abu Qatada deportation appeal rejected by human rights court|julkaisu = |julkaisija = The Guardian|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>Boris Johnson. (13 February 2012). "[https://www.telegraph.co.uk/comment/columnists/borisjohnson/9078351/On-top-of-everything-else-Abu-Qatada-costs-us-a-small-fortune.html On top of everything else, Abu Qatada costs us a small fortune]".  ''The Daily Telegraph'' 13.2.2012. Retrieved 13 February 2012.</ref><ref>Hannah Furness, Hannah (8 May 2012). "[https://www.telegraph.co.uk/news/uknews/defence/9251230/Cost-of-keeping-Abu-Qatada-in-Britain-tops-3m.html Cost of keeping Abu Qatada in Britain 'tops £3m]'".''The Daily Telegraph'' 8.5.2012. Retrieved 10 May 2012.</ref>

Vuoden 2005 heinäkuussa Cameron sanoi, että "Britannian suurin ongelma ei ole taloudellinen taantuma nykypäivänä vaan sosiaalinen taantuma. Britanniassa on tällä hetkellä kompleksi yhteenliittyneiden ongelmien verkko.... perheiden hajoamiset, sitkeä työttömyys, matalat odotukset elämältä, kaoottiset olosuhteet joissakin perheissä, huumet, rikokset, julkisten tilojen huono kunto, kaikki liittyvät toisiinsa."<ref>[http://www.cameronleadership.co.uk/speechfiles/DC_18.07.05.pdf ''<nowiki>'The role of social enterprises and community groups'</nowiki>''], Cameron Leadership Website, 18 July .7.2005. Retrieved 19 July 2007</ref> Kun Cameronista tuli konservatiivien johtaja, hän perusti useita komiteoita puolueen sisälle tutkimaan, mitä sosiaalisille ongelmille voisi tehdä. Cameron on ilmaissut, että [[Suuri yhteiskunta]] on hänen suuri intohimonsa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.co.uk/news/uk-10680062 |nimeke = David Cameron launches Tories' 'big society' plan|julkaisu = |julkaisija = BBC News|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Cameron sanoi, että "Suuri yhteiskunta -politiikka muodostaa sopivan ilmapiirin, joka valtuuttaa paikallisia ihmisiä ja paikallisyhteisöjä, ja joka ottaa valtaa pois poliitikoilta ja antaa sitä kansalle."<ref>[http://www.number10.gov.uk/news/topstorynews/2010/05/big-society-50248 Government launches “Big Society” programme] [[10 Downing Street]] website 18 May .5.2010</ref>

Cameron tukee työväenpuolueen ideaa "kaupunkiakatemioiden" luomisesta (City Academy), jotka saavat suoraan rahoitusta keskushallinnolta, jotta elintaso nousisi taloudellisesti ja sosiaalisesti heikoimmilla alueilla.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk_politics/6037679.stm ''Tory leader backs city academies''], BBC News Online, 10 October .10.2006. Retrieved 6 November 2006</ref> Cameron on myös luvannut antaa kouluille enemmän itsenäisyyttä hallitukselta, luvaten antaa niille esimerkiksi hallinnan siitä, ketkä pääsevät kouluihin. Cameron on myös sanonut, että hän aikoo rikkoa julkisen koulujärjestelmän monopolin, jotta uusia kouluja saataisiin perustettua.<ref>Elizabeth Stewart, [http://www.guardian.co.uk/politics/2008/may/09/london.boris 'New York and London mayors unveil plans for cooperation'] (9.5.2008)</ref>

Koalitioaloitus laillisti myöhemmin samaa sukupuolta olevien avioliitot Englannissa ja Walesissä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/8809548/Archbishop-attacks-Camerons-gay-marriage-plan.html |nimeke = Archbishop attacks Cameron's 'gay marriage' plan|julkaisu = |julkaisija = Telegraph|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>"[http://www.publications.parliament.uk/pa/bills/cbill/2012-2013/0126/cbill_2012-20130126_en_1.htm Marriage (Same Sex Couples) Bill]". House of Commons. 25 January .1.2013. Retrieved 28 January 2013.</ref>

Cameron ei tue joidenkin konservatiivien ehdotusta pakollisista henkilöllisyystodistuksista. Hänen mukaansa ne kuluttaisivat vain turhaan veronmaksajan rahaa, eivätkä ne auttaisi rikosten tai laittoman maahanmuuton vähentämisessä, ja ne ovat myös ihmisoikeuksien vahingoittamista.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/politics/david-cameron/5544590/David-Cameron-adopts-German-accent-to-mock-ID-cards.html |nimeke = David Cameron adopts German accent to mock ID cards|julkaisu = |julkaisija = Telegraph|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Cameron tukee Britannian hindujen luokittelemista erilliseksi etniseksi ryhmäksi Britannian aasialaisista ja samalla koko "brittiaasialaisten" käsityksen pilkkomista pienempiin osiin esimerkiksi väestörekisterissä, sanoen: "Jos hindut ja intialaiset haluavat identifioitua erilliseksi etniseksi ryhmäksi, eikä pelkästään "aasialaisiksi", meidän pitäisi hyväksyä se positiivisena asiana."<ref>[http://www.conservatives.com/tile.do?def=news.story.page&obj_id=131074 ''David Cameron: Speech to Soar Valley Community College''], 21 July .7.2006. Retrieved 5 July 2007</ref> Cameronin kommentti on tärkeä hinduille, sillä osa briteistä näkee "aasialaisen" ryhmän käsityksen negatiivisena, johtuen joidenkin aasialaisten (tässä tapauksessa muiden kuin hindujen) käytöksestä.<ref>http://www.asiantribune.com/index.php?q=node/1173</ref> Cameronia syytettiin etnisestä profiloinnista hänen lähetettyä kirjeitä Lontoon brittihinduille Lontoon pormestarivaalien alla, joiden ennakkosuosikki oli pakistanilaistaustainen [[Sadiq Khan]]. Kirjeissä vedottiin äänestämään konservatiivien ehdokasta [[Zac Goldsmith]]ia, joka kuvaili silloista vastaehdokastaan Khania radikaaliksi ja hajottajaksi. Cameronia kritisoitiin jakolinjojen lisäämisestä brittihindujen ja brittimuslimien välillä ja siitä, että kirjeitä päätyi myös henkilöille, joilla ei ollut hindutaustaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.theguardian.com/uk-news/2016/mar/28/david-cameron-accused-of-racial-profiling-in-london-mayoral-letter-sadiq-khan |nimeke =David Cameron accused of racial profiling in London mayoral letter|julkaisu=The Guardian|julkaisija=| viitattu=25.5.2016|tekijä=Simon Hattenstone, Simon|ajankohta=28.3.2016 }}</ref>

Helmikuussa 2011 Cameron tuomitsi [[München]]in turvallisuuskokouksessa edellisten hallitusten harjoittaman [[monikulttuurisuus]]politiikan epäonnistuneeksi ja terrorismin kasvualustaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.elpais.com/articulo/internacional/David/Cameron/da/fracasado/multiculturalismo/Reino/Unido/elpepuint/20110205elpepuint_29/Tes | Nimeke=David Cameron da por fracasado el multiculturalismo en Reino Unido | Ajankohta=5.2.2011 | Tekijä=Patricia Tubella, Patricia | Julkaisu=elpais.com | Julkaisija=El País | Viitattu=8.4.2011 | Kieli={{es}} }}</ref> Myöhemmin Cameron sanoi Britanniaa [[Kristinusko|kristityksi]] maaksi ja kehotti kristillisten arvojen palauttamiseen maan "moraalisen romahduksen" vastapainoksi. Hän kuitenkin tarkensi, ettei tuomitse muita uskontoja tai [[ateismi]]a ja hän on ylpeä siitä, että Britanniasta löytyy niin monien uskontojen edustajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/news/uk-politics-16224394 | Nimeke=David Cameron says the UK is a Christian country | Ajankohta=16.12.2011 | Julkaisija=BBC News | Viitattu=25.3.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>

Puheessaan vuonna 2013 Cameron kuitenkin sanoi, että: "Britannian maahanmuuttajayhteisöt ovat tärkeä osa sitä, keitä me Britanniassa olemme, ja Britannia on maahanmuuttajien ansiosta rikkaampi ja vahvempi yhteiskunta. Olivatpa he suuria tiedemiehiä/naisia, lääkäreitä, taiteilijoita, muusikoita, urheilijoita tai yritysjohtajia, yrittäjiä tai ahkeria pienyritysten omistajia, todella monella mahtavalla Britillä on nykypäivänä perhehistoria, joka johtaa heidät muualta näille Brittein saarille. Se on osa saaremme historiaa ja kulttuuria – avoimuus, monipuolisuus ja tervetulleisuus. Ja minä olen suunnattoman ylpeä asiasta." Cameron myös kehui maahanmuuttajien vaikutusta Britannian talouteen ja sanoi, että hän haluaa maailman parhaiden opiskelijoiden opiskelevan Britannian maailmanluokan yliopistoissa ja kouluissa. Cameron myöhemmin puheessaan rajoitti tervetulleisuutta vain ahkeriin maahanmuuttajiin: "Sanon tämän yksinkertaisesti: me laitamme niille maahanmuuttajille "punaisen maton" (eli otamme avosylin vastaan), jotka tekevät ahkerasti töitä ja investoivat maahamme, jotta saamme Britanniaan lisää töitä. Ja koska olemme osa globaalia kilpajuoksua, meidän oman taloutemme tulevaisuuden puolesta oikeanlainen maahanmuutto on elintärkeää Britannialle."<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.gov.uk/government/news/british-prime-minister-david-cameron-delivers-major-speech-on-immigration-policy |nimeke = Prime Minister David Cameron delivers major speech on immigration policy|julkaisu = |julkaisija = UK Government|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Cameron on sanonut uskovansa "demokratian ja vapauden levittämiseen maailmalla ja humanitääristen avun tukemiseen." Cameron kuitenkin sanoo, ettei hän ole [[Neokonservatismi|neokonservatiivi]], koska konservatiivina hän tunnustaa "ihmiskunnan monimutkaisuudet, eikä hän tule ikinä uskomaan suuria lupauksia tai yrityksiä maailman uudenlaiseksi luonnista."<ref name=":8">[http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk_politics/5407714.stm ''In full: Cameron speech''], [[BBC|BBC News Online]] , 4 October .10.2006. Retrieved 6 November 2006</ref> Cameron tukee [[multilateralismi]]a sanoen: "valtio voi toimia myös yksin, mutta se ei välttämättä onnistu ilman muita." Cameronin mielestä multilateralismi voi toimia esimerkiksi "Naton, YK:n, [[Kansainyhteisö]]n, [[G8|G8:n]], [[Euroopan unioni|EU:n]], sekä muiden insituutioiden" tai kansainvälisten liittoutumien kautta.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk_politics/5336082.stm ''In full: Cameron on foreign policy''], BBC News Online, 11 September .9.2006. Retrieved 6 November 2006</ref>

Cameron tukee liittolaisuutta [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] kanssa, ja näkee sen hyvin tärkeänä. Cameron on ylistänyt liittolaisuuden roolia [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] ja [[Kylmä sota|kylmässä sodassa]], hän on myös sanonut, että: "Toisin kuin jotkut, minulla ei koskaan ollut mitään epäselvyyttä siitä, kenen puolella olin." Tämä tulkittiin kritiikkinä joitain työväenpuolueen vasemmistolaisemman laidan edustajia kohtaan, johtuen heidän sanallisesta tuestaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]]. Cameron on myös julistanut, että: "meidän ei pidä olla todellakaan orjallisia vaan järkkymättömiä lähestymistavassa suhteeseemme ([[:en:Special Relationship|Special Relationship]])", sanoen myös että: "Yhdysvaltojen viimeisimpien hallintojen politiikan kyseenalaistaminen ei tee kenestäkään [[Amerikkalaisvastaisuus|amerikkalaisvastaista]]."<ref name=":8" /> Cameron myös tukee [[Israel]]ia ja on kuvaillut Israelia "yksinäiseksi demokratiaksi alueella, jossa ei ole muita tällä hetkellä."<ref>[http://conservativehome.blogs.com/toryleadership/2005/11/davis_and_camer.html ''Davis and Cameron promise to be friends of Israel''], ConservativeHome.com, 25 November .11.2005. Retrieved 6 November 2006</ref>

Vuodesta 2011 lähtien Cameronin ja [[Argentiinan presidentti]] [[Cristina Fernández de Kirchner]]in välillä on ollut monia riitoja ja kiistelyitä [[Falklandinsaaret|Falklandinsaariin]] liittyen. Cameron on usein kieltäytynyt puhumasta aiheesta Argentiinan presidentin kanssa. Helmikuussa 2011 [[Argentiina]]n hallitus ilmoitti aluekiistan vuoksi, että Falklandinsaarien aluevesien läpi tai kautta kulkevat argentiinalaiset laivat tarvitsevat siihen erikoisluvan Argentiinan hallitukselta. Vuodesta 2012 lähtien Fernandez de Kirchner on maininnut useissa julkisissa puheissaan Falklandinsaaret osana Argentiinaa. Hänen mukaansa alue pitäisi luovuttaa Argentiinalle YK:n dekolonisaatiosopimusten takia. Falklandinsaarten hallitus piti äänestyksen saarien pysymisestä osana Britanniaa. Äänestyksen tulos oli 92 % äänestysaktiivisuudella 99 % Britanniassa pysymisen puolesta. Vain kolme ihmistä äänesti Britanniasta eroamista. Äänestys oli kansainvälisesti tarkkailtu ja kansainväliset tarkkailijat sanoivat äänestystä reiluksi sekä vapaaksi, mutta Argentiina ei siltikään suostunut tunnustamaan Britannian hallintoa saarista. Argentiina yritti vuonna 1982 valloittaa saaret [[Falklandin sota|sodalla]], mutta Britannia voitti lyhyen sodan.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/southamerica/falklandislands/9925693/Falkland-islands-referendum-who-were-the-three-No-votes.html |nimeke = Falkland islands referendum: who were the three 'No' votes?|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Vaikka Cameron alun perin äänesti [[Irakin sota|Irakin sodan]] puolesta, hän kannatti Skotlannin kansallispuolueen ja Walesin [[Plaid Cymru]]n ehdotusta entisen brittihallituksen toimista sodan aikana. Cameronia kritisoitiin asiasta, koska joidenkin mielestä olisi ollut väärin järjestää tutkinta asiasta, vaikka Britannian joukkoja oli vielä [[Irak]]issa. Ehdotus kuitenkin torjuttiin niukasti parlamentissa, eikä asiaa ole nostettu esille sen jälkeen.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk_politics/6096098.stm ''Iraq inquiry call rejected by MPs''], BBC News Online, 1 November .11.2006. Retrieved 6 November 2006</ref>

Cameronin hallinto on sanonut [[Bašar al-Assad]]in hallinnon menettäneen oikeutensa hallita Syyriaa "sotkeutumalla viattomien ihmisten henkiin." Cameron halusi sotilaallisen väliintulon Syyriassa Yhdysvaltojen kanssa, mutta Britannian parlamentti ei hyväksynyt sotatoimia Syyriassa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta Britannian historiassa kun parlamentti ei antanut hallituksen suorittaa sotatoimia. Myöhemmin myös muut valtiot lopettivat sotatoimien ehdottamisen ja yrittivät sen sijaan saada aikaan sopimuksia Syyrian hallinnon kanssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/middleeast/syria/10275158/Syria-crisis-No-to-war-blow-to-Cameron.html |nimeke = Syria crisis: No to war, blow to Cameron|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Tammikuussa 2013 Cameron esitti linjapuheessaan [[kansanäänestys|kansanäänestyksen]] järjestämistä Britannian EU-jäsenyydestä, mikäli konservatiivit voittavat vuoden 2015 parlamenttivaalit. Kansanäänestys oli alun perin määrä järjestää vuoden 2017 lopulla.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.theguardian.com/politics/2013/jan/22/eu-referendum-2017-david-cameron |nimeke =EU referendum: In-out choice by end of 2017, Cameron promises|julkaisu=The Guardian|julkaisija=| viitattu=25.5.2016|tekijä=Watt, Nicholas|ajankohta=23.1.2013 }}</ref> Ennen kansanäänestystä Cameron haluaisi neuvotella uudelleen Britannian jäsenyysehdot, minkä jälkeen äänestyksessä voitaisiin ottaa kantaa EU:ssa pysymisen tai siitä irtautumisen puolesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/cameron_aikoo_luvata_linjapuheessa_kansanaanestyksen_britannian_eu3-jasenyydesta/6462579 | Nimeke=Cameron aikoo luvata linjapuheessa kansanäänestyksen Britannian EU-jäsenyydestä | Ajankohta=23.1.2013 | Tekijä=Teemu Juhola, Teemu | Julkaisija=Yle Uutiset | Julkaisu=yle.fi Uutiset | Viitattu=21.3.2013 }}</ref> Aiemmin maan yritysjohtajat ja [[Yhdysvallat]] olivat ottaneet kantaa Britannian EU-jäsenyyden puolesta. Yritykset pelkäsivät äänestyksen aiheuttavan taloutta vahingoittavaa epävarmuutta. Yhdysvallat ilmoitti toivovansa Britannian pysyvän EU:ssa ja käyttävän siellä "vahvaa ääntä".<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http https://yle.fi/uutiset/yritysjohtajat_ja_usa_haluavat_britannian_pysyvan_eussa/3-6444278 | Nimeke=Yritysjohtajat ja USA haluavat Britannian pysyvän EU:ssa | Ajankohta=9.1.2013 | Tekijä=Nurminen, Jussi Nurminen | Julkaisija=Yle Uutiset | Julkaisu=yle.fi Uutiset | Viitattu=21.3.2013 }}</ref> [[Työväenpuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|Työväenpuolue]]e entinen puheenjohtaja [[Ed Miliband]] sanoi, että kansanäänestyksen järjestäminen asettaisi maan vuosiksi epävarmuuden tielle ja aiheuttaisi myös huomattavia riskejä maan taloudelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.com/news/uk-politics-21148282 |nimeke =David Cameron promises in/out referendum on EU|julkaisu=BBC News|julkaisija=| viitattu=25.5.2016|tekijä=| ajankohta=23.1.2013 }}</ref> [[Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue|Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueen]] puheenjohtaja [[Nigel Farage]] on pitänyt Cameronin tarjousta riittämättömänä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.express.co.uk/news/politics/640486/EU-referendum-deal-Nigel-Farage-David-Cameron-utter-surrender |nimeke ='Reject this pathetic deal' Nigel Farage slams PM for 'utter surrender' to EU dictatorship|julkaisu=Express|julkaisija=| viitattu=25.5.2016|tekijä=| ajankohta=3.2.2016 }}</ref>

Joulukuussa 2011 Cameron kaatoi EU-huippukokouksessa [[Lissabonin sopimus|Lissabonin sopimukseen]] aiotut muutokset, joiden oli tarkoitus toimia talouskriisiä vastaan. Näihin kuului muun muassa [[varainsiirtovero]] ja yritysverotuksen harmonisointi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/news/uk-politics-16086019 | Nimeke=Q&A: David Cameron and the EU summit on the eurozone | Ajankohta=2.2.2012 | Julkaisija=BBC News | Viitattu=25.3.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>

Keväällä 2013 Cameron kertoi haluavansa neuvotella EU:ssa esimerkiksi vallan siirtämisestä takaisin [[Bryssel]]istä jäsenvaltioille, kansallisten parlamenttien mahdollisuuksista kumota ei-toivottuja EU-lakeja ja yritysten ja liike-elämän vapauttamisesta liiallisesta byrokratiasta sekä vapaakauppasopimusten luomisesta Aasian ja Pohjois-Amerikan kanssa. Hänen mukaansa Britannian oikeusjärjestelmä ja poliisi pystyvät turvaamaan Britannian turvallisuuden ilman EU:n ja Euroopan instituutioiden sekaantumista. Vapaan liikkuvuuden tulisi Cameronin mukaan koskea vain vapautta saada töitä, ei sosiaalietuuksia. Cameron tukee EU:n laajentumista, mikäli se ei johda muuttovirtoihin köyhemmistä maista rikkaampiin. Lisäksi Cameron vastustaa EU:n ajatusta "aina läheisemmästä unionista" (''ever closer union''), joka ei hänen mukaansa koske Britanniaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theguardian.com/world/2014/mar/16/david-cameron-eu-reform | Nimeke = David Cameron sets out agenda for EU reform | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 16.3.2014 | Viitattu = 6.11.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>

[[Europarlamenttivaalit 2014|Vuoden 2014 eurovaalien]] jälkeen Cameron vastusti voimakkaasti [[Jean-Claude Juncker]]in valintaa [[Euroopan komissio]]n puheenjohtajaksi. Cameron varoitti, ettei hän voi taata Britannian pysymistä EU:ssa, mikäli Juncker valitaan komission puheenjohtajaksi. Hänen mukaansa britit saattaisivat Junckerin valinnan takia äänestää maan ulos unionista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2014/06/01/cameron-britannia-saattaa-lahtea-eusta-jos-juncker-valitaan/20147714/12 | Nimeke=Cameron: Britannia saattaa lähteä EU:sta, jos Juncker valitaan | Ajankohta=1.6.2014 | Julkaisu=Taloussanomat | Viitattu=12.6.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/paaministeri_cameron_varoitti_britannia_voi_jattaa_eun_jos_juncker_valitaan_komission_johtoon/3-7272379 | Nimeke=Pääministeri Cameron varoitti: Britannia voi jättää EU:n, jos Juncker valitaan komission johtoon | Tekijä=Jessika Aro, Jessika | Ajankohta=1.6.2014 | Julkaisu=yle.fi | Julkaisija=Yle Uutiset | Viitattu=12.6.2014 }}</ref>

Konservatiivit voittivat vuoden 2015 parlamenttivaalit ja Cameron jatkoi pääministerinä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.com/news/election-2015-32633099 |nimeke =Election results: Conservatives win majority|julkaisu=BBC News|julkaisija=|viitattu=25.5.2016|tekijä=| ajankohta=8.5.2015 }}</ref> Cameron julisti helmikuussa 2016, neuvotelleensa Isolle-Britannialle erityisaseman Euroopan unionissa. Kansanäänestystä aikaistettiin<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.independent.co.uk/news/uk/politics/david-cameron-vows-earlier-eu-referendum-on-winning-election-with-perhaps-a-little-ukip-help-9957090.html |nimeke =David Cameron vows earlier EU referendum if Tories win election|julkaisu=Independent|julkaisija=| viitattu=25.5.2016|tekijä=Sabin, Lamiat|ajankohta=5.1.2015 }}</ref> ja se pidettiin kesäkuun 23. päivä 2016.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/2016/04/26/eu-referendum-polls-when-do-they-open-how-to-vote-and-when-are-t/ |nimeke =EU referendum polls: when do they open, how to vote and when are the results?|julkaisu=The Telegraph|julkaisija=| viitattu=25.5.2016|tekijä=Wilkinson, Michael|ajankohta=26.4.2016 }}</ref> Cameron on sittemmin ajanut voimakkaasti maan pysymistä Euroopan unionissa. EU-vastainen Farage haukkui sopimusta säälittäväksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.euronews.com/2016/02/19/eu-leaders-agree-deal-to-keep-britain-in-the-28-nation-bloc-lithuanian/ |nimeke =It’s a deal: Cameron hails ‘special status’ for Britain in EU|julkaisu=EuroNews|julkaisija=| viitattu=25.5.2016|tekijä=| ajankohta=19.2.2016 }}</ref> Boris Johnson siirtyi Cameronin pettymykseksi eroa kannattavien leiriin.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.theguardian.com/politics/2016/feb/21/boris-johnson-joins-campaign-to-leave-eu |nimeke =Boris Johnson joins campaign to leave EU|julkaisu=The Guardian|julkaisija=| viitattu=25.5.2016|tekijä=Watt, Nicholas|ajankohta=21.2.2016 }}</ref>

[[Yhdistyneen kuningaskunnan EU-kansanäänestys|Brittien äänestettyä EU:sta eroamisen puolesta]] 23. kesäkuuta 2016 Cameron ilmoitti aikovansa jättää tehtävänsä. Uuden pääministerin maa saa lokakuuhun mennessä konservatiivien puoluekokouksessa.<ref>Jenny Matikainen, [httphttps://yle.fi/uutiset/britannian_paaministeri_david_cameron_eroaa/3-8983155 Britannian pääministeri David Cameron eroaa], Yle uutiset 24.6.2016</ref>

Cameron on ollut vuodesta 1996 naimisissa Samantha Gwendoline Sheffieldin kanssa. He ovat saaneet neljä lasta, joista vanhin poika Ivan syntyi vuonna 2002 vaikeasti sairaana ja kuoli kuusivuotiaana vuonna 2009.<ref name=":5">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/politics/7909562.stm | Nimeke=Cameron's 'beautiful boy' dies | Ajankohta=25.2.2009 | Julkaisija=BBC News | Viitattu=24.3.2013 | Kieli={{en}} }}</ref> Cameroneilla on vuosina 2004 ja 2010 syntyneet tyttäret sekä vuonna 2006 syntynyt poika.

Cameron sai kyseenalaista julkisuutta, kun häneltä kysyttiin konservatiivien vuoden 2005 puoluekokouksessa huumeidenkäytöstä. Hän kiersi kysymyksen vastaamalla viettäneensä "normaalia opiskelijaelämää". Myöhemmin Cameron lisäsi toimineensa ennen politiikkaan lähtemistä kuten muutkin, eli tehneensä paljon sellaista, mitä ei olisi pitänyt. Vuonna 2007 julkaistu Cameronin elämäkerta väitti hänen olleen yksi useista pojista, jotka jäivät kiinni [[kannabis|kannabiksesta]] Etonissa. Väitteiden mukaan moni kiinni jäänyt oppilas erotettiin, mutta Cameron sai vain sakot ja rangaistuksen, sillä hän oli vain käyttänyt kannabista, ei myynyt sitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk/6350909.stm | Nimeke=Cameron 'smoked drugs at school' | Ajankohta=11.2.2007 | Julkaisija=BBC News | Viitattu=25.3.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>