Ero sivun ”David Cameron” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
kh alkuun ja tekijä ym. viitteet |
||
Rivi 34:
}}
'''David William Donald Cameron''' (s. [[9. lokakuuta]] [[1966]] [[Lontoo]], [[Englanti]])<ref name="Brit">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/1104639/David-Cameron | Nimeke = David Cameron | Julkaisu = Britannica.com | Tekijä = Kellner, Peter | Viitattu = 7.5.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> on [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittiläinen]] [[Konservatiivipuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|konservatiivipuolueen]] poliitikko. Hän oli [[Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri|Britannian pääministeri]] toukokuusta 2010 ja [[Konservatiivipuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|konservatiivipuolueen]] puheenjohtaja joulukuusta 2005. Cameron ilmoitti 24. kesäkuuta 2016
==Lapsuus ja nuoruus==
David Cameron syntyi [[Lontoo]]ssa varakkaaseen perheeseen. Hänen isänsä toimi pörssimeklarina, ja Cameronien suvussa on ollut useita konservatiivikansanedustajia.<ref name="DC">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20140508150029/http://yle.fi/uutiset/david_cameron_-_ylaluokkainen_koko_kansan_mies/1657539 |Selite = Archive.org | Nimeke = David Cameron – yläluokkainen koko kansan mies? | Ajankohta = 5.5.2010 | Tekijä=Kajantie, Nora | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 7.5.2014 }}</ref> Cameron varttui [[Berkshire]]ssä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/politics/david-cameron/9218119/David-Camerons-inherited-family-wealth-based-in-foreign-tax-havens.html | Nimeke = David Cameron's inherited family wealth 'based in foreign tax havens' | Julkaisu = The Telegraph | Tekijä = Kirkup, James | Ajankohta = 21.4.2012 | Viitattu = 7.5.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja kävi arvostettua [[Eton College|Etonin]] poikakoulua. Myöhemmin hän opiskeli [[Oxfordin yliopisto]]ssa pääaineinaan [[filosofia]], [[politiikka]] ja [[talous]].<ref name="DC"/>
Cameron polveutuu kuningas [[Vilhelm IV (Iso-Britannia)|Vilhelm IV
== Poliittisen uran alku ==
=== Konservatiivipuolueen tutkimusosasto ===
Valmistumisen jälkeen Cameron työskenteli Konservatiivipuolueen tutkimusostastolla (Conservative Research Department). Vuonna 1991 hän siirtyi työskentelemään [[Downing Street]]ille avustamaan [[John Major]]ia
=== Valtiovarainministerin esikuntasihteeri ===
Cameron nousi konservatiivien vaalivoiton jälkeen valtiovarainministeri [[Norman Lamont]]in esikuntasihteeriksi (Special Adviser).<ref>"Brats on the move". ''The Times'' (London). 14 April 1992.</ref> Cameron työskenteli Lamontille, kun paine ekonomisteilta pakotti [[Englannin punta|Englannin punnan]] ulos Euroopan valuuttakurssimekanismista.<ref>"Diary", ''The Times'', 8 October 1992.</ref>
=== Sisäministerin esikuntasihteeri ===
Lamontin eron jälkeen sisäministeri [[Michael Howard]] rekrytoi Cameronin hänen esikuntasihteerikseen (Special Adviser), vaikka valtiovarainministeriö olisi halunnut että Cameron jää sinne.
Vuoden 1994 maaliskuussa vuoti julkisuuteen että [[Työväenpuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|Työväenpuolue]] oli järjestänyt tapaamisen John Majorin kanssa keskustellakseen konservatiivien ja työväenpuolueen välillä terrorisminvastaisen lain tukemisesta. Kun tutkimukset eivät löytäneet vuodon lähdettä, työväenpuolueen edustaja [[Peter Mandelson]] vaati että Howard vakuuttaa ettei Cameron ollut vastuussa vuodosta ja Howard vakuutti.<ref>Wintour, Patrick (10 March 1994). "Smith fumes at untraced leak". ''The Guardian'' (London).</ref><ref>[http://www.publications.parliament.uk/pa/cm199394/cmhansrd/1994-03-09/Debate-1.html "6th Series, vol. 239 col. 292"], ''Hansard'', 9 March 1994. Retrieved 4 September 2007.</ref> Yksi vanhempi valtion virkamies sanoi että Howardin avustajilla ja sihteereillä oli paljon suurempi vaikutus sisäministerin politiikkaan kuin yleensä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.independent.co.uk/life-style/inside-story-heading-for-trouble-michael-howards-strategy-on-crime-faces-opposition-from-police-judges-and-the-prison-service-nick-cohen-reports-1395359.html |nimeke = Inside Story: Heading for trouble: Michael Howard's strategy on crime faces opposition from police, judges and the prison service|
== Carlton ==
Cameron jätti poliittisen avustajan
Cameron kritisoi keskustelussa vuonna 1998 päällekkäisten media-alan säätömekanismien vaikutusta.{{selvennä|lause ei aukea}}
Cameron erosi hallintoasioista vastaavan johtajan roolista helmikuussa 2001 noustakseen ehdolle parlamenttivaaleissa, mutta hän pysyi palkkalistalla konsulttina.<ref name="PM">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.number10.gov.uk/meet-the-pm | Nimeke=Meet the PM | Julkaisu=Number10.gov.uk | Viitattu=17.10.2010 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>"Smallweed". ''The Guardian'' (London). 16 July 1994.</ref><ref>"We can't wait any longer to map the digital mediascape". ''
== Parlamentin jäsen ==
=== Vaaliehdokas ===
Cameron valittiin 4. huhtikuuta 2000 konservatiivien ehdokkaaksi Witneyn vaalipiirin kansanedustajaksi vuoden 2001 vaaleihin. Hän oli aiemmin yrittänyt päästä [[Kensington and Chelsea|Kensington & Chelsean]] vaalipiirin sekä sen jälkeen Wealdenin vaalipiirin konservatiiviehdokkaaksi. Witneyn vaalipiiri oli ollut aiemmin konservatiiveille varma voitto, mutta istuva kansanedustaja Shaun Woodward oli siirtynyt työväenpuolueen edustajaksi. [[Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2001 vaalit|Vuoden 2001 vaaleissa]] Cameron voitti Woodwardin ja pääsi Witneyn kansanedustajaksi Britannian parlamentin alahuoneeseen eli House of Commonsiin. [[William Hague]]n johtama konservatiivipuolue kuitenkin hävisi vaalit Tony Blairin johtamalle työväenpuolueelle.<ref>"Why Shaun Woodward changed his mind" (Letter). ''The Daily Telegraph''. 21 December 2000.</ref><ref>''Dod's Guide to the General Election June 2001''. (Vacher Dod Publishing, 2001). p. 430.</ref><ref>[http://news.bbc.co.uk/hi/english/static/vote2001/results_constituencies/constituencies/637.stm "Vote 2001: Results & Constituencies: Witney"]. ''BBC''. 2001. Retrieved 4 September 2007.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/1074086664/Cameron+Britannian+konservatiivien+johtoon | Nimeke = Cameron Britannian konservatiivien johtoon | Julkaisija=Turun Sanomat | Ajankohta = 7.12.2005 | Viitattu = 7.5.2014 }}</ref>
=== Kansanedustajan ura ===
Rivi 70:
Cameron yritti päättäväisesti lisätä julkista näkyvyyttään ja antoi kommentteja kuumiin ja paljon keskusteltuihin aiheisiin sekä skandaaleihin liittyen. Vuonna 2002 konservatiivien johtaja [[Iain Duncan Smith]] kutsui Cameronin ja Cameronin liittolaisen [[George Osborne]]n (myöhempi valtiovarainministeri) avustamaan häntä parlamentin "etupenkeille" (etupenkki tarkoittaa brittipolitiikassa puolueiden tärkeimpiä jäseniä ja on nimetty heidän parlamentin istumapaikkansa mukaan) pääministerin kyselytunnin kysymysten valmistelussa. Cameron kuitenkin kapinoi puoluejohtoa vastaan, eikä esimerkiksi heti seuraavalla viikolla tarkoituksella ilmaantunut paikalle äänestämään ja vastustamaan hallituksen lakia seksuaalivähemmistöjen ja naimattomien avioparien adoptio-oikeudesta. Cameron ei kuitenkaan ollut ainoa kapinoitsija puolueessa, ja Ian Duncan Smithin johtajuus päättyikin puolueen sekä etu- että takapenkkiläisten kapinointiin.<ref>"They said what?". ''The Observer'' (London). 30 June 2002.</ref><ref>"Rebels and non-voters". ''The Times'' (London). 6 November 2002.</ref>
Vuonna 2003 Cameron nimitettiin varjoministeriksi [[Eric Forth]]in varamieheksi konservatiivien alahuoneen puolueryhmän varajohtajaksi. Hänestä tuli myös konservatiivien varajohtaja kun saman vuonna marraskuussa [[Michael Howard]] nousi konservatiivien johtajaksi puolueen sisäisessä "vallankumouksessa". Hänet nimitettiin myös opposition paikallishallinnosta vastaavaksi puhujaksi. Myöhemmin hänestä tuli opetuksesta vastaava varjoministeri [[Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaalit 2005|vuoden 2005 parlamenttivaalien]] jälkeisessä puolueen uudelleenjärjestelyssä.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk_politics/4651553.stm "Contender: David Cameron"]. ''BBC News''. 29 September 2005. Retrieved 6 November 2006.</ref>. Cameron ilmoitti [[12. syyskuuta]] [[2016]] eroavansa kansanedustajan tehtävästä ja jättäytyvänsä kokonaan sivuun politiikasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.iltalehti.fi/uutiset/2016091222301483_uu.shtml |nimeke = David Cameron jättää politiikan |julkaisu = Iltalehti|
== Konservatiivien puheenjohtajuus ==
Rivi 81:
Johtajuusvaalien ensimmäisellä kierroksella 18. lokakuuta 2005 Cameron tuli toiseksi 56 äänellä, mikä oli hieman odotettua parempi tulos. Eniten ääniä kerännyt David Davis sai 62 ääntä, mikä puolestaan oli odotettua heikompi tulos. [[Liam Fox]] tuli kolmanneksi 42 äänellä ja [[Kenneth Clarke]] tippui pois vaalin seuraavalta kierrokselta saatuaan 38 ääntä. 20. lokakuuta järjestetyllä toisella kierroksella Cameron voitti 90 äänellä, David Davis tuli toiseksi 57 äänellä ja Liam Fox tippui 51 äänellä. Sekä ensimmäisellä että toisella kierroksella vain puolueen kansanedustajat parlamentin alahuoneesta äänestivät.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk_politics/4360662.stm "Cameron and Davis top Tory poll"]. ''BBC News''. 20 October 2005. Retrieved 6 November 2006.</ref>
Seuraavalla kierroksella, jossa vain Cameron ja Davis olivat vastakkain, saivat kaikki puolueen rekisteröidyt jäsenet äänestää. Cameron julistettiin konservatiivipuolueen johtajaksi 6. joulukuuta 2005. Cameron sai 134 446 ääntä eli 67,6 % puolueen jäsenten äänistä. Davis sai 64 398 ääntä eli 32,4 %.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk_politics/4502652.stm "Cameron chosen as new Tory leader"]. ''BBC News''. 6 December 2005. Retrieved 25 November 2006.</ref> Suurimmaksi syyksi Cameronin voitolle arvellaan hänen hienoa puhettaan, kun taas Davisin puhe puoluekokouksessa petti hänen kannattajiensa odotukset. Cameron julistettiin myös samana päivänä virallisesti opposition johtajaksi ja samalla [[Privy Council]]in jäseneksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.number-10.gov.uk/output/Page8762.asp |nimeke = Privy Council Appointment of David Cameron MP|
=== Reaktiot Cameronin johtajuuteen ===
Cameronin suhteellinen nuoruus ja kokemattomuus ennen puolueen puheenjohtajaksi tulemista sai aikaan satiirisia vertailuja työväenpuolueen entiseen johtajaan Tony Blairiin. Poliittinen ja satiirinen aikakauslehti [[Private Eye]] julkaisi johtajuusvaalin jälkeen kuvan kummastakin puoluejohtajasta sen etukannessa ja kuvatekstissä luki: "World's first face transplant a success" eli "Maailman ensimmäinen onnistunut [[Kasvojensiirto|kasvojen siirtoleikkaus]]".<ref>Roshan Lall, Rashmee (16 December 2005).[http://timesofindia.indiatimes.com/articleshow/1334944.cms "Britain pins its hopes on David"]. ''The Times of India'' (Mumbai). Retrieved 20 September 2007.</ref> Vasemmistolaislehdistä puolestaan New Statesman vertasi huonossa valossa hänen "uutta poliittista tyyliään" Tony Blairin johtajuuden alkuvuosiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.newstatesman.com/200508080017 |nimeke = The birth of Blameron|
Myös konservatiivipuolueen sisällä Cameronia kritisoitiin vahvasti. Esimerkiksi entinen konservatiivijohtaja [[Norman Tebbit]] haukkui Cameronia ja sanoi että: "Cameron pyrkii pyyhkimään jopa Thatcherin politiikan muiston ja luomaan uudenlaisen modernin globalistisen viherpuolueen". Monet konservatiivit myös ajattelivat ja halveksuivat sitä että Cameron pyrkii liberaalimmalla sosiaalipolitiikallaan lähemmäs poliittista keskustaa. Kritiikistä huolimatta Cameronin johtajuus oli monien mielestä tervetullut muutos konservatiivien politiikkaan.<ref>''
=== Varjohallituksen nimitykset ===
Cameronin varjohallituksen nimityksiin kuului kansanedustajia monista eri konservatiivipuolueen siivistä. Entisestä johtajasta William Haguesta tuli varjoulkoministeri. Cameronin läheisin liittolainen George Osborne pysyi varjovaltiovarainministerinä ja David Davis varjosisäministerinä. Davis kuitenkin myöhemmin erosi tehtävästään ja Dominic Grieve nimitettiin hetkeksi aikaa varjosisäministeriksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://news.bbc.co.uk/1/shared/spl/hi/guides/457000/457039/html/nn16page1.stm |nimeke = Conservative Front Bench|
=== Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä ===
Rivi 95:
Cameron lupasi, kun hän pyrki konservatiivien johtajaksi, että konservatiivipuolue jättäisi keskustaoikeistolaisen [[Euroopan kansanpuolueen ryhmä|Euroopan kansanpuolueen]], koska sillä oli liian "federalistinen" politiikka Britannian konservatiivipuolueen politiikkaan verrattuna. Konservatiivipuolue muodosti sen sijaan lievästi euroskeptisen '''[[Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä]]n, '''johon liittyi mukaan esimerkiksi tšekkiläinen [[Kansalaisdemokraattinen puolue]].<ref name=":6">White, Michael; Branigan, Tania (18 October 2005). [http://www.guardian.co.uk/politics/2005/oct/18/uk.conservatives1?INTCMP=SRCH "Clarke battles to avoid Tory wooden spoon".] ''The Guardian'' (London). p. 1.</ref><ref name=":7">Watt, Nicholas (13 July 2006). [http://www.theguardian.com/politics/2006/jul/13/uk.eu?INTCMP=SRCH "Cameron to postpone creation of new EU group".] ''The Guardian'' (London). p. 14.</ref>
Ryhmä on kasvanut Euroopan Parlamentin kolmanneksi suurimmaksi ja siihen kuuluvat nykyään esimerkiksi [[Perussuomalaiset]].<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.europarl.europa.eu/elections2014-results/en/election-results-2014.html |nimeke = European Parliament|
Ryhmän vaihtaminen ja Cameronin hallinnon EU-kannat ovat kuitenkin huonontaneet Cameronin suhteita [[Saksan liittokansleri]] [[Angela Merkel]]iin ja Saksaan. Huhuttiin myös että [[Yhdysvaltojen presidentti]] [[Barack Obama]] olisi pelästynyt Cameronin EU-kantoja kun Cameron oli opposition johtaja.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.guardian.co.uk/politics/2009/jun/02/david-cameron-alliance-polish-nationalists |nimeke = Anti-gay, climate change deniers: meet David Cameron's new friends|
== Parlamenttivaalit 2010 ==
Rivi 103:
Pääministeri ja työväenpuolueen johtaja [[Gordon Brown]] meni 6. huhtikuuta 2010 [[Buckinghamin palatsi]]in ja pyysi 12. huhtikuuta [[Elisabet II|kuningatar Elisabetiä]] hajottamaan hallituksen, koska edellisestä vaalista oli kulunut viisi vuotta. Samalla julistettiin että [[Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaalit 2010|parlamenttivaalit]] pidettäisiin 6. toukokuuta 2010.
Vuoden 2010 vaalit olivat ensimmäiset jossa julkisia tv-väittelyitä käytiin puolueiden johtajien välillä. Väittelyihin osallistui Gordon Brownin ja David Cameronin lisäksi [[Liberaalidemokraattinen puolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|liberaalidemokraattisen puolueen]] puheenjohtaja [[Nick Clegg]]. Lähtöasetelma vaaleihin oli hyvä konservatiivipuolueen kannalta sillä Työväenpuolue oli pitänyt valtaa jo 13 vuotta ja suuri osa briteistä alkoi olla tyytymättömiä ja kyllästyneitä työväenpuolueen politiikkaan ja hallintotapaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite = news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/politics/election_2010/8603591.stm |nimeke = BBC News|
Konservatiivit olivat alussa mielipidemittausten kärjessä reilussa johtoasemassa, mutta liberaalidemokraatit kuitenkin nousivat horjuttamaan työväenpuolueen ja konservatiivien valta-asemaa Nick Cleggin onnistuneen ensimmäisen televisioväittelyn jälkeen, ja osa mielipidemittauksista näytti jopa sen jälkeen liberaalidemokraattien voittoa. Gordon Brown puolestaan vaikutti selvältä väittelyn häviäjältä. ITV piti ensimmäisen väittelyn ja sen aiheet keskittyivät yleisesti kotimaanpolitiikkaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite = ukpollingreport.co.uk/guide/predicting-results-2/ |nimeke = UK polling report|
Toinen televisioväittely, jonka järjesti [[Sky News]] ja jonka aiheena oli ulkopolitiikka, oli paljon tasaisempi ja heti väittelyn jälkeen järjestettyjen mielipidemittausten mukaan David Cameron ja Nick Clegg olivat yhdessä väittelyn "voittajat", mutta Gordon Brown onnistui myös paljon paremmin kuin aikaisemmassa väittelyssä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/8638994.stm |nimeke = Papers divided over who is the winner of the second debate.|
Ennen kolmatta televisioväittelyä konservatiivien johto oli alkanut taas kasvaa, kun taas liberaalidemokraattien kannatus oli taantunut takaisin normaalimpaan asemaan, mutta se oli silti huomattavasti korkeammalla kuin ennen vaalikampanjan alkua oli odotettu. [[BBC]]:n järjestämän kolmannen eli viimeisen väittelyn jälkeen Cameron julistettiin mediassa väittelyn "voittajaksi". Väittelyn aiheena oli talous.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.populuslimited.com/the-times-post-debate-poll-april-29-2010-290410.html |nimeke = Populus|
Konservatiivit lopulta voittivat vaalit 10 703 654 äänen äänisaalilla, joka oli 36,1 % äänestäjistä. Työväenpuolue tuli toiseksi 8 606 517 äänellä eli noin 29 prosentilla, kun taas liberaalidemokraatit saivat noin 23 prosenttia eli 6 836 248 ääntä. Koska Britanniassa on käytössä [[enemmistövaalitapa]], tämä ei kuitenkaan tarkoita aivan samaa prosenttimäärää paikoista ja varsinkin liberaalidemokraatit kärsivät tästä. Konservatiivit saivat 307 paikkaa, työväenpuolue 258 ja liberaalidemokraatit vain 57. Tämä kuitenkin tarkoitti sitä että Cameronin konservatiivit eivät saaneet enemmistöä parlamentin alahuoneeseen ja joutuivat muodostamaan koalitiohallituksen Nick Cleggin liberaalidemokraattien kanssa. Tämä on ensimmäinen koalitiohallitus toisen maailmansodan jälkeen, sillä koalitiohallitukset ovat olleet harvinaisia Britannian politiikassa.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/shared/election2010/results Election 2010 results]
== Pääministerinä ==
Rivi 117:
=== Cameron pääministeriksi ===
{{Katso myös|[[Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus]]}}
Elisabet II kutsui 11. toukokuuta Cameronin muodostamaan hallituksen ja näin ollen hänestä tuli Britannian pääministeri.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/politics/election_2010/8675265.stm |nimeke = David Cameron is UK's new prime minister|
BBC TV News 11 May 2010
</ref> Cameron nimitti hallituksensa tärkeimmille paikoille liittolaisiaan (kaikki konservatiivipuolueesta), esimerkiksi: [[George Osborne]]n Britannian valtiovarainministeriksi, [[William Hague]]n ulkoministeriksi, [[Theresa May]]n sisäministeriksi ja [[Liam Fox]]in puolustusministeriksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.number10.gov.uk/news/topstorynews/2010/05/her-majestys-government-49840 |nimeke = Number 10 Gov/UK|
=== Säästökuuri ===
Pääministerinä Cameron aloitti mittavan säästökuurin, jonka tarkoituksena on leikata Britannian valtavaksi paisunutta alijäämää. Cameron puolusti säästökuuriaan konservatiivien puoluekokouksessa lokakuussa 2010 ja lupasi tekevänsä leikkaukset oikeudenmukaisesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =
Sisäministeriön budjettia leikattiin 25 %, oikeusministeriön ja vankiloiden työpaikkoja vähennettiin 20 %, ja paikallishallintojen vuosittaista tukea keskushallinolta vähennettiin 7 % vuoteen 2014 mennessä. [[Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriö|Puolustusministeriön]] budjettia puolestaan leikattiin 8 %, ja [[BBC]] menetti kuudeksi vuodeksi hallinon televisiolisenssirahoituksen. Julkisesti tuetun asumisen budjettia vähennettiin jopa 60 %, ja [[Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministeriö|valtiovarainministeriön]] omaa budjettia leikattiin 33 %, sekä ulkoministeriön budjettia leikattiin 24 %. Julkinen terveydenhuoltojärjestelmä [[NHS]] puolestaan sai 0,4 % kasvun ja julkiselle opetukselle luvattiin lisää rahaa. Myös liikenneministeriön budjettia leikattiin 15 %.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite = http://www.guardian.co.uk/politics/2010/oct/20/spending-review-2010-key-points |nimeke = Spending review 2010:key points at a glance|julkaisu = 20 October 2010|julkaisija = The Guardian|viitattu = |
Vuoden 2011 alussa ympäri Britanniaa järjestettiin mielenosoituksia Cameronin laajia julkisen sektorin leikkauksia vastaan. Varsinkin ammattiliitot protestoivat leikkauksia vastaan. Vaikka ammattiliitot myönsivät että Euroopan talouskriisien takia myös Britanniassa tarvittiin leikkauksia, he kritisoivat että Cameronin johtama koalitiohallitus teki liian syviä ja laajoja leikkauksia kysymättä kansalta tai konsultoimatta ensin ammattiliittoja. Ammattiliittojen mielestä suurin osa leikkauksista kohdistui työläisiin kun taas suuria yrityksiä tai finanssialan yrityksiö ei rankaistu ollenkaan, vaikka ammattiliittojen mielestä jälkimmäinen oli pääsyyllinen finanssikriisiin ja sen jälkeiseen taantumaan. Esimerkiksi Lontoossa noin 500 000 ihmistä osallistui protesteihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://gulfnews.com/business/opinion/london-faces-a-summer-of-strike-chaos-over-austerity-1.829578 |nimeke = London faces a summer of strike chaos over austerity|
=== Vuoden 2011 sotilasinterventio Libyassa ===
{{Katso myös|[[Vuoden 2011 sotilasinterventio Libyassa]]}}
Vuoden 2011 sotilasinterventio Libyassa alkoi vastauksena Libyan sisällissotaan, kun Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto 18. maaliskuuta hyväksyi päätöslauselman, joka salli "kaikki tarvittavat toimet" siviilien suojelemiseksi; ei kuitenkaan miehitysjoukkojen lähettämistä. Tämä tarkoitti lentokieltoalueen perustamista ja ilmaiskujen sallimista. [[Iso-Britannian ilmavoimat|Britannian ilmavoimat]] (Royal Air Force) yhdessä Ranskan ilmavoimien kanssa aloittivat ilmaiskujen suorittamisen eri puolilla [[Libya]]a, samalla kun [[Ison-Britannian merivoimat|Britannian laivaston]] (Royal Navy) aloitti Libyan merisaarron.<ref>[http://www.bbc.co.uk/news/world-africa-12796972 Libya: US, UK and France attack Gaddafi forces] BBC 20.3.2011</ref> Yhdysvallat myös sotilasinterventioon mutta se oli varovaisempi hyökkäyksissään, koska se pelkäsi sen suhteidensa arabimaihin huononemista ja näin ollen Yhdysvallat jätti Britannialle ja Ranskalle ilma-iskujen hoitamisen. Samoista syistä ja Britannian sekä Italian vaatimuksesta, Yhdysvallat myös jätti operaation johtamisen [[Nato]]n korkeimman johdon vastuulle.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://articles.cnn.com/2011-03-02/us/libya.military.options_1_gadhafi-government-arab-league-libyan-people?_s=PM:U.S. |nimeke = U.S. Mulling Military Options in Libya|
=== Painotettu vaalitapa-äänestys 2011 ===
Koalitiohallitus järjesti kansanäänestyksen Britannian vaalitavan muuttamisesta 5. toukokuuta 2011. Tämä oli sovittu konservatiivien ja liberaalidemokraattien koalitiohallituksen sopimuksessa, koska se kuului liberaalidemokraattien vaaliohjelmaan. Kansanäänestys järjestettiin koko Britannialle, vaalitavan muuttamisesta Britannian käyttämästä [[Enemmistövaalitapa|enemmistövaalitavasta]] eli "First Past the Postista" painotettuun vaalitapaan. Liberaalidemokraatit halusivat eroon ennemmistövaalitavasta, koska se suosii suurimpia puolueita (Britanniassa konservatiiveja ja työväenpuoluetta) ja se muuttaa koko poliittisen järjestelmän [[kaksipuoluejärjestelmä]]än, joka on epäedullinen liberaalidemokraateille. Konservatiivit puolestaan kampanjoivat enemmistövaalitavan säilyttämisen puolesta. Työväenpuolue ei ottanut kantaa äänestyksessä, mutta monet pienet puolueet kannattivat pienlille puolueille epäedullisen enemmistövaalin poistamista.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.aboutmyvote.co.uk/PDF/England-accessible.pdf |nimeke = Local elections and referendums.|
5. toukokuuta 2011 britit äänestivät kansanäänestyksessä '''"ei"''' vaalitavan muuttamiselle. Äänestysprosentti oli 42,2 %, ja 68 % äänesti "ei", kun taas 32 % äänesti "kyllä".
Rivi 143:
Britannian parlamentti hyväksyi 8. maaliskuuta 2012 koalitiohallituksen Hyvinvointivaltion uudistaminen -lakiuudistuksen (''Welfare Reform Act''). Lakiuudistus koski sosiaaliturva-etuuksien antamisen sääntöjen muuttamista Britannian sosiaaliturvajärjestelmässä.<ref>http://www.bbc.co.uk/news/uk-21706978BBC: Benefit changes: Who will be affected?
</ref> Cameronin mukaan uudistus poistaa työväenpuolueen asettamat epäkohdat, "joilla jotkut ihmiset saavat sosiaaliturvaetuuksia, mutta eivät tee mitään sen eteen." Cameron myös sanoi: "Uudistuksen avulla (ja takia) ihmiset eivät voi enää olla riippuvaisia sosiaaliturvaetuuksista vaan ihmiset joutuvat ja pääsevät takaisin töihin, ja että ihmiset eivät jää jumiin köyhyyteen vaan saavat tarpeellista apua, mutta kuitenkin samalla tehden ihmisistä omavaraisempia."<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.dailymail.co.uk/news/article-2108757/Welfare-Reform-Bill-end-culture-benefits-seen-acceptable-alternative-work.html |nimeke = Historic welfare reform 'to end culture of benefits being seen as an acceptable alternative to work' finally becomes law|
Sosiaaliturvauudistuksen pääkohdat ovat<ref>[http://www.dwp.gov.uk/policy/welfare-reform/legislation-and-key-documents/welfare-reform-act-2012/ Department for Work and Pensions summary of Welfare Reform Act 2012]</ref>:
Rivi 155:
=== Terveydenhuoltouudistus 2012 ===
Terveydenhuoltouudistus on Britannian koalitiohallituksen suorittama lakiuudistus terveyden huollosta. Lakiuudistuksessa tehtiin Englannin julkiselle terveydenhuoltojärjestelmälle suurin uudelleenjärjestely ikinä.<ref name=":0">''
</ref> Uudelleenjärjestely siirsi pois terveysministeriltä vastuun kansalaisten hyvinvoinnista, ja uusi terverysviraston toimeenpanovirasto, Public Health England, perustettiin. Uudistuksessa poistettiin suurempia terveysyksiköitä ja niiden toimivaltaa ja rahaa siirrettiin pienemmille yksiköille.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.co.uk/news/health-17448838 |nimeke = Analysis: What next for the NHS?|
Uudistus muuttui hyväksyttiin laiksi 27. maaliskuuta 2012. Uudistuksen sisältö kuuluu koalitiohallituksen ristiriitaisimpiin toimiin. Vaikka konservatiivien puolukokouksessa 2010 asiasta puhuttiin, konservatiivien vuoden 2010 vaalikampanjassa ei asiasta puhuttu, eikä myöskään konservatiivien ja liberaalidemokraattien koalitiosopimuksessa<ref name=":0" /><ref>http://www.general-election-2010.co.uk/conservative-party-manifesto-2010-general-election</ref>
Rivi 162:
=== Englannin mellakat 2011 ===
{{Katso myös|[[Englannin mellakat 2011]]}}
'''Englannin vuoden 2011 mellakat''' olivat sarja jatkuvia järjestyshäiriöitä, ryöstelyitä ja tuhopolttoja, jotka alkoivat Tottenhamista, Pohjois-Lontoosta, ja levisivät muualle kaupunkiin ja eri puolille Britanniaa. Väkivaltaiset tapahtumat alkoivat 6. elokuuta 2011.[1], kun poliisi oli ampunut miehen kuoliaaksi kaksi päivää aiemmin. 15. elokuuta mennessä noin 3 100 ihmistä oli pidätetty, joista yli tuhannelle on annettu tuomio rikoksesta. Mellakoissa kuoli viisi siviiliä, ja mellakoitsijoiden on arvioitu aiheuttaneen yli 200 miljoonan punnan vahingot. Mellakoissa oli osallisena lähinnä nuoria ja jengitoimintaan osallistuneita ihmisiä sekä Lontoossa enimmäkseen etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä.<ref>"The BlackBerry riots", ''[http://www.economist.com/node/21525976 The Economist]'', 13
"There has been much speculation about the causes and meanings of the riots that swept through English cities in August 2011...
Rivi 171:
</ref>
Cameron tuomitsi mellakat sekä "ryöstelyn, rötöstelyn ja vandalisoinnin". Cameron myös uhkasi mellakoitsijoille että: "Te tulette tuntemaan lain täyden voiman ja olette tarpeeksi vanhoja vastaamaan seuraamuksista, jos olette tarpeeksi vanhoja tekemään tällaista." Cameron syytti tapahtumista yhteiskunnan moraalista rappeutumista ja yhteiskuntarakenteen liian nopeaa muuttumista<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.co.uk/news/uk-politics-14524834 |nimeke = England riots: Broken society is top priority – Cameron|
=== Euroopan finanssiunionista poisjättäytyminen ===
Cameronin johtama Britannia jättäytyi pois Euroopan finanssiunionista johon liittyi kaikki muut EU-jäsenmaat paitsi [[Tšekki]]. Aiemmin EU-johtajat olivat suunnitelleet aiempien sopimusten muuttamista finanssiunionia varten, mutta Cameron esti tämän, ja vaati että [[Lontoon City]] jätettäisiin kaikkien uusien finanssi- ja talousmääräysten ulkopuolelle, varsinkin rahoitusmarkkinaveron.<ref>Faiola, Anthony; Birnbaum, Michael (9 December 2011).
=== 2012 Lontoon olympialaiset ===
{{Katso myös|[[2012 kesäolympialaiset]]}}
Britannia järjesti vuoden '''2012 kesäolympialaiset '''[[Lontoo]]ssa. Lontoosta tuli näin ollen maailman ensimmäinen kaupunki, jossa on järjestetty kolmesti olympialaiset. Lontoo voitti [[Pariisi]]n, [[Madrid]]in, [[New York]]in ja [[Moskova]]n olympialaisten hakuprosessissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.olympic.org/uk/games/london/index_uk.asp |nimeke = London 2012|
Olympialaiset sujuivat rauhallisesti ja Britannia menestyi olympialaisissa hyvin. Britannia sijoittui mitalitaulukossa kolmanneksi, ensimmäiseksi sijoittuneen Yhdysvaltojen, ja toiseksi tulleen Kiinan jälkeen, ennen esimerkiksi Venäjää, Koreaa tai Saksaa. David Cameron kiitti olympialaisten jälkeen vapaaehtoistyöntekijöitä ja sanoi että "Britannia näytti maailmalle mistä se on tehty." Cameron myös onnitteli ja kehuskeli Britannian urheilusuorituksia ja sijoittumista mitalitaulukossa, mutta hän myös kehui Britannian kansalaismieltä ja kansan ystävällisyyttä. Cameron myös vitsaili että jos [[Yorkshire]] olisi itsenäinen se olisi tullut yksikseenkin kymmenenneksi. Cameron lopetti puheensa kiittämällä brittejä ystävällisyydestä ja sanoi ettei hän ole "koskaan nähnyt samanlaista urheiluhenkeä missään."<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.theguardian.com/sport/video/2012/aug/12/london-olympics-britain-delivered-cameron-video |nimeke = London Olympics 2012: 'Britain delivered', says David Cameron - video|
=== Belfastin kaupungintalon lippuprotestit ===
3. joulukuuta 2012 [[Belfast]]in kaupunginvaltuusto päätti rajoittaa [[Yhdistyneen kuningaskunnan lippu|Britannian lipun]] liputuspäiviä Belfastin kaupungintalon lipputangosta. Aiemmin Britannian lippu oli liehunut jokaisen vuoden kaikki päivät lipputangossa, mutta nyt sen käyttöä rajoitettiin vain juhlapäiviin (liputuspäiviin). Ulsterin lojalistit (unionistiryhmittymät) pitivät laajoja protesteja Belfastin kaduilla ja yrittivät jopa tunkeutua kaupungintalon sisälle kun asiasta pidettiin äänestys kaupunginvaltuustossa. Rauhallisemmat protestit muuttuivat myöhemmin väkivaltaisiksi kun poliisi ja mielenosoittajat ottivat yhteen Belfastin kaduilla. Poliisin mukaan väkivallan takana oli [[Ulster Volunteer Force]] ja [[Ulster Defence Association]] järjestöt. Kaupunginvaltuuston irlantilaisnationalistijäsenet saivat tappouhkauksia, kuten myös neutraalin Alliance Partyn jäsenet, koska nämä olivat äänestäneet rajoituksen puolesta.<ref>[http://cain.ulst.ac.uk/issues/identity/flag-2012.htm A background note on the protests and violence related to the Union Flag at Belfast City Hall].
Cameron tuomitsi väkivallan, ja sanoi: "Väkivalta on täysin väärä lähestymistapa tilanteesen tässä ja myös muissa tilanteissa."
Rivi 190:
Cameronin hallituksen sisäministeri (Home Secretary) [[Theresa May]] julkisti [[House of Commons]]ille uuden koko Britannian kattavan poliisijärjestön luomisesta. Uusi järjestö '''National Crime Agency '''eli NCA huolehtii korkeamman profiilin rikoksista eli esimerkiksi: kotimaisesta organisoidusta rikollisuudesta, ihmis-, ase- ja huumekaupasta, kyberrikollisuudesta, alueellisten rajojen ylittävästä talousrikollisuudesta. NCA:n roolina on myös olla ylempi poliisijärjestö alueellisille vastineille, ja NCA pystyy ottamaan pois rikoksia alueellisilta poliisijärjestöiltä omalle vastuulleen. NCA tuli toimintaan sen jälkeen kun se oli saanut parlamentin ja kuningattaren (muodollisen) hyväksynnän 25. huhtikuuta 2013.<ref>"[https://www.gov.uk/government/organisations/national-crime-agency National Crime Agency]". GOV.UK. 2013. Retrieved 6 October 2013</ref><ref>Theresa May, Home Secretary. "26 July 2010". [https://www.publications.parliament.uk/pa/cm201011/cmhansrd/cm100726/debtext/100726-0001.htm#10072611000753 Parliamentary Debates (Hansard)] (House of Commons). col. 723–724.</ref>
Brittimedia rupesi heti nimittämään NCA:ta Britannian FBI:ksi, vaikkakin FBI:lla on osittain erilaiset tehtävät. Britannialla on jo ennestään enemmän FBI:ta vastaava [[MI5]], joka huolehtii terrorismista ja kansallisesta turvallisuudesta FBI:n tavoin, kun taas NCA huolehtii kotimaisista rikoksista. MI5 sekä ulkomaantiedustelupalvelu [[MI6]] tarvitsevat kuitenkin jonkin verran NCA:n apua, koska MI5:lla ei ole yhtä laajoja pidätysoikeuksia kuin NCA:lla (varsinkaan Britannian kansalaisiin liittyen), kun taas MI6 ei saa pidättää Britannian rajojen sisäpuolella ketään.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.telegraph.co.uk/news/uknews/law-and-order/10358916/British-FBI-is-launched-but-already-faces-concerns.html |nimeke = British FBI is launched but already faces concern|
=== Skotlannin kansanäänestys itsenäisyydestä 2014 ===
{{Katso myös|[[Skotlannin kansanäänestys itsenäisyydestä]]}}
15. lokakuuta 2012 Cameron ja Skotlannin (alueellinen) pääministeri (englanniksi: First Minister) [[Alex Salmond]] allekirjoittivat sopimuksen (Edinburgh Agreement 2012) kansanäänestyksen järjestämisestä [[Skotlanti|Skotlannin]] itsenäisyydestä. Skotlannin aluehallinnon parlamentti- ja hallitusstrategiaministeri Bruce Crawford ([[Skotlannin kansallispuolue]]), Britannian hallituksen Skotlannista vastaava ministeri [[Michael Moore (poliitikko)|Michael Moore]] (liberaalidemokraatit), sekä Skotlannin aluehallinon varapääministeri [[Nicola Sturgeon]] (Skotlannin kansallispuolue) kirjoittivat sopimuksen. Sopimuksessa sovittiin että äänestykselle tulee olemaan selvä oikeudellinen perusta, Skotlannin parlamentti saa äänestää äänestyksestä, äänestyksellä pitää olla kumpienkin alueparlamentin ja brittiparlamentin, kumpienkin hallitusten, sekä ihmisten tuki, ja äänestyksen pitää olla reilu testi skottien mielipiteestä sekä ratkaiseva mielipiteen osoitus, jonka tulosta kummatkin osapuolet tulevat arvostamaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.independent.co.uk/news/uk/politics/text-of-the-edinburgh-agreement-8212225.html |nimeke = Text of the Edinburgh agreement|
David Cameron ei toiminut itsenäisyyttä vastustavan kampanjan keulakuvana, koska konservatiivit ja varsinkin Cameron eivät ole kovin suosittuja Skotlannissa. Cameron ei myöskään suostunut julkiseen televisioväittelyyn Alex Salmondin kanssa. Sen sijaan työväenpuolueen [[Alistair Darling]] johti Better Together-kampanjaa. David Cameron kuitenkin oli Better Togetherin tärkeä tukija, ja hän piti monia puheita Skotlannin unionissa pysymisen puolesta. David Cameron piti esimerkiksi Glasgowssa puheen samalla kun hän oli julkistamassa puolen miljardin punnan lisärahoitusta Glasgown kaupungille. Puheessaan Cameron sanoi että "Skotlannin itsenäistyminen rikkoisi sydämeni." Cameron myös nimitteli Salmondia "Alex the Unreadyksi", koska Salmond ei pysty vastaamaan tärkeimpiin kysymyksiin itsenäisyyden jälkeisestä ajasta. Cameron kehtotti skotteja sanomaan ei "äänekkäille" nationalisteille. Cameron sanoi myöhemmin että: "voimme taas käydä läpi kaikki tärkeät kysymykset, kaikki punnat, shillingit ja pennit, mutta meidän täytyy muista mitä on sydämessämme ja mitä me olemme yhdessä yhtenä kansakuntana saavuttaneet." Cameron muistutti yleisöään [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] skotlantilaisista sankareista ja sanoi ettei [[Englanti]] olisi koskaan pystynyt saavuttamaan Britannian historian tärkeimpiä hetkiä ilman Skotlantia.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.telegraph.co.uk/news/uknews/scotland/10944588/David-Cameron-Scottish-independence-would-break-my-heart.html |nimeke = David Cameron: Scottish independence would break my heart|
Alex Salmond ja Skotlannin kansallispuolue väittivät että Skotlanti pystyisi pitämään Englannin punnan valuuttana. David Cameron kuitenkin sanoi ettei Britannia missään tapauksessa jakaisi puntaa itsenäisen Skotlannin kanssa, eikä valuuttaunioni tulisi kuuloonkaan. Cameronin kommentti tuli sen jälkeen kun Britannian bisnesjohtajat uhkasivat lähteä Skotlannista itsenäisyyden tapahtuessa. Salmond kuitenkin väitti ettei kukaan voinut estää Skotlantia ottamasta puntaa käyttöönsä. Tällöin kuitenkin itsenäisellä Skotlannilla ei olisi ollut mitään sananvaltaa valuuttansa hallinoinnissa tai politiikassa. Myös Alistair Starling, valtiovarainministeri George Osborne, työväenpuolueen varjovaltiovarainministeri Ed Balls, Walesin aluehallinon pääministeri Carwyn Jones, ja Englannin pankin pääjohtaja Mark Carney sanoivat ettei Skotlanti saisi pitää puntaa valuuttanaan. Skotlantilainen Britannian entinen pääministeri [[Gordon Brown]] sanoi myös, että jos Skotlanti käyttäisi puntaa, se loisi Skotlannin ja Britannian välille epädemokraattisen "siirtomaa"-suhteen.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.cityam.com/1409188409/cameron-scots-cannot-pilfer-pound |nimeke = Cameron: Scots cannot pilfer pound|
Skotlanti olisi myös ollut ekonomistien mielestä köyhempi jos siitä olisi tullut itsenäinen, vaikka Alex Salmondin mukaan Skotlanti olisi pärjännyt paremmin, koska Skotlannin öljyvarat olisivat kuuluneet itsenäiselle Skotlannille. Suurin syy tähän olisi ollut että isot yritykset olisivat lähteneet Skotlannista, koska Skotlannin talouden koon takia niillä ei olisi ollut mitään syytä pysyä Skotlannissa. Skotlanti olisi myös menettänyt Britannian keskushallinnon rahoituksen. Brittihallitus antaa skoteille enemmän julkista rahoitusta per henkilö kuin englantilaisille tai walesiläisille, niin sanotun [[:en:Barnett formula|Barnett Formulan]] mukaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.telegraph.co.uk/finance/economics/11091100/Scotlands-biggest-companies-reveal-Yes-exodus-plans.html |nimeke = Scotland's biggest companies reveal Yes exodus plans|
Skotlannin kansallispuolue myös väitti että Skotlanti olisi voinut pysyä EU:ssa, vaikka [[Euroopan komissio]]n varapuheenjohtaja [[Viviane Reding]] sanoi että EU sopimukset eivät enää olisi voimassa itsenäisessä Skotlannissa, eli Skotlanti ei käytännössä olisi osa EU:ta.<ref>"[https://www.scottish.parliament.uk/S4_EuropeanandExternalRelationsCommittee/Inquiries/Letter_from_Viviane_Reding_Vice_President_of_the_European_Commission_dated_20_March_2014__pdf.pdf Letter from Viviane Reding]". Scottish Parliament. 20
Cameron sanoi myös, että Skotlannin ääni "marginalisoituisi" [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:ssa, kun taas Britannia pysyisi [[YK:n turvallisuusneuvosto]]n pysyvänä jäsenenä. Myös Skotlannin [[Nato]]-jäsenyydestä oli kiistaa. Skotlannin kansallispuolue väitti että Skotlanti pysyisi Naton jäsenenä, vaikka Skotlanti olisi ydinaseeton maa. Ristiriitaisinta asiassa oli se, että Britannian ydinaseet ovat sijoitettuna Skotlannissa, ja Salmond vaati niiden poistamista itsenäisestä Skotlannista. Naton entinen pääsihteeri Lord Robertson sanoi, että: "joko Skotlannin täytyy hyväksyä Naton keskeinen ydinaserooli, tai sitten sen täytyy pysyä poissa maailman onnistuneimmasta sotilasliittoutumasta." Robertson myös sanoi, että Skotlannin pitäisi antaa Britannian säilyttää sen ydinaseet Skotlannin maaperällä, jos se aikoisi pyrkiä liittoutumaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.telegraph.co.uk/news/uknews/scotland/scottish-politics/9985086/An-independent-Scotland-would-have-to-support-nuclear-weapons-to-gain-access-to-Nato.html |nimeke = An independent Scotland would have to 'support nuclear weapons' to gain access to Nato|
Loppujen lopuksi 55,3 % äänesti kansanäänestyksessä "Ei" itsenäisyydelle. Äänestyksessä nähtiin Skotlannille erikoisen korkea äänestysprosentti eli 84,6 %, kun taas yleensä Skotlannin vaaleissa vain 50–60 % äänestäjistä äänestää.<ref>"[https://www.bbc.com/news/uk-scotland-29270441 Scottish referendum: Scotland votes no to independence]". BBC News. 19 September 2014. Retrieved 19 September 2014</ref> Cameron sanoi äänestyksen jälkeen olevansa tyytyväinen tulokseen ja että: "Yhdistyneen kuningaskunnan hajoaminen olisi rikkonut sydämeni ja tiedän että tämän tunteen minun kanssani jakavat brittien lisäksi koko muun maailman ihmiset." Salmond sanoi, että kaikkien ihmisten täytyy tyytyä demokraattisen lopputulokseen. Myöhemmin Salmond erosi Skotlannin aluehallinnon pääministerin ja Skotlannin kansallispuolueen johtajan tehtävistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = news.sky.com/story/1338384/scottish-referendum-what-theyre-saying |nimeke = Scottish Referendum: What They're Saying|
Pari päivää aiemmin kaikkien kolmen suurimman brittipuolueen johtajat olivat ilmoittaneet, että he lupaavat antaa Skotlannin aluehallinnolle lisää valtaa jos Skotlanti äänestää "Ei". David Cameron julkisti heti äänestyksen tuloksen jälkeen tutkinnan uusien valtaoikeuksien antamisesta. Cameron kuitenkin sanoi, että myös Walesille ja Pohjois-Irlannille sekä Englannille tulisi lisää oikeuksia. Englannilla, toisin kuin kaikilla muilla Britannian osilla, ei ole omaa aluehallintoa tai parlamenttia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin kansanedustajat Britannian parlamentissa pystyvät äänestämään asioista, jotka eivät ollenkaan koske Skotlantia, Walesiä tai Pohjois-Irlantia vaan pelkästään Englantia. Cameronin mukaan tähän asiaan pitää tulla muutos ja Englannin "miljoonia ääniä" pitää kuunnella. Työväenpuolue ei kuitenkaan ollut samaa mieltä Englannille annettavista oikeuksista. Syynä tähän voi olla se, että työväenpuolue on vahvempi Skotlannissa ja Walesissa, ja muutokset voisivat vähentää puolueen valtaa Englannissa <ref>{{Verkkoviite|osoite = news.sky.com/story/1338424/scotland-votes-no-pm-promises-new-powers |nimeke = Scotland Votes No: PM Promises New Powers|
=== Muut tapahtumat ===
Kesäkuussa 2010 Cameron pyysi anteeksi [[Pohjois-Irlanti|Pohjois-Irlannin]] [[Verinen sunnuntai|verisunnuntain]] joukkosurmaa. Verisunnuntaina vuonna 1972 brittisotilaat ampuivat kuoliaaksi Pohjois-Irlannin [[Derry|Londonderryssä]] 14 mielenosoittajaa. Cameronin mukaan tapahtunut ei saa enää toistua, ja hän myönsi joidenkin brittisotilaiden käyttäytyneen väärin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =
Ulkopolitiikassa Cameron on tukenut [[Turkki|Turkin]] [[Euroopan unioni|EU]]-jäsenyyttä vastoin [[Saksa]]n ja [[Ranska]]n konservatiivien kantaa. Vieraillessaan Turkissa Cameron suututti [[israel]]ilaiset moittiessaan [[Gazan kaista|Gazaa]] "vankileiriksi." Samalla matkalla Cameron arvosteli [[Intia]]ssa [[Pakistan]]ia "terrorismin viejäksi."<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rfi.fr/europe/20100729-le-franc-parler-david-cameron-suscite-interrogations | Nimeke=Le franc-parler de David Cameron suscite des interrogations | Ajankohta=29.7.2010 | Julkaisija=RFI | Viitattu=16.10.2010 | Kieli={{fr}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rferl.org/content/Pakistan_Disappointed_With_Cameron_Remarks_On_Terror/2112894.html | Nimeke=Pakistan Furious About Cameron's Terrorism Allegations | Ajankohta=29.7.2010 | Julkaisija=Radio Free Europe | Viitattu=16.10.2010 | Kieli={{en}} }}</ref>
== Poliittiset näkemykset ==
=== Cameronismi ===
Cameronismi tarkoittaa David Cameronin, Britannian pääministerin ja konservatiivipuolueen johtajan talous-, sosiaali- ja muuta politiikkaa, sekä Cameronin poliittista tyyliä. Cameronismi tarkoittaa myös joissain tapauksissa Cameronin hallituksen poliittista tyyliä ja politiikkaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.co.uk/news/uk-14115047 |nimeke = Introducing Cameronism|
Cameron ja muut niin sanotussa "Notting Hill Setissä" eli Cameronin lähipiirissä, johon kuuluu myös esimerkiksi George Osborne, ovat yrittäneet keskittyä konservatiiveille epätavallisempiin aiheisiin, esimerkiksi ympäristöön, työn ja yksityiselämän tasapainoon, sekä kansainväliseen kehitykseen.<ref>
=== Talouspolitiikka ===
Cameron on sanonut, että "on olennaista leikata työllisyyden ja vaurauden luomisen veroja, jotta voimme parantaa meidän talouden kilpailukykyä." Cameron on myös sanonut, että hän toivoo voivansa leikata veroja, mutta lisätä julkisia menoja.<ref name=":1" /><ref>[http://conservativehome.blogs.com/toryleadership/2005/11/highlights_of_d.html ''Highlights of David Cameron's CBI speech''], ConservativeHome.com, 28
==== Lentomatkailu ====
Cameron on ilmaissut kiinnostuksensa Air Passenger Duty -valmisteveron poistamiseen, ja sen korvaamisen usein lentävien verotuksella, sillä Air Passenger Duty koskee kaikki matkustajia Britannian lentokentiltä.<ref>[http://www.timesonline.co.uk/tol/news/politics/article1496774.ece ''Tories plan to slap tax on frequent flyers''], Timesonline.com, 11
==== Ympäristöpolitiikka ====
Cameron on monta kertaa puhunut ympäristön suojelun puolesta, sanoen että hän on "intoihimoinen ympäristön tukija." Cameron on myös sanonut, että ilmastonmuutoksen torjuminen vaati hintansa.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk_politics/5407714.stm ''In full: Cameron speech''],
Media on monta kertaa julkistanut kuvia siitä kun Cameron pyöräilee töihin 10 Downing Streetistä Westminsteriin. Myöhemmin kuitenkin julkistettiin kuvia autosta, joka vie Cameronin perässä Cameronin työtavaroita ja papereita, jolloin media rupesi nimittämään heti Cameronin pyöräilykuvia julkisuustempuksi.<ref>Oliver King and agencies, [http://politics.guardian.co.uk/conservatives/story/0,,1765729,00.html ''Cameron rejects accusations of green spin''], The Guardian, 2
==== Säädökset ====
Rivi 237:
==== Verotus ====
Konservatiivit Cameronin alaisena ovat luvanneet perintöveron alarajan nostamista miljoonaan puntaan ja leimaveron kynnyksesn nostamista 250 000 puntaan, ensimmäistä kertaa taloa ostavien avuksi. Muita ehdotuksia ovat esimerkiksi alkoholiveron vähentäminen, yhteisöveron laskeminen 25 % ja pienillä yrittäjillä 20 %, sekä lapsitukien muuttamista perhe-elämän kannustamiseksi.<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite = https://en.wikipedia.org/wiki/Political_positions_of_David_Cameron |nimeke = Political positions of David Cameron|
=== Rikos- ja oikeuspolitiikka ===
Cameron on luvannut poistaa vankien vankilasta pääsyn aikaistamiset, koventaa vankilajärjestelmiä, pakottaa vankien maksamaan uhreilleen korvauksia vankilassa tehdyn työn avulla ja peruuttaa sosiaalietuudet niiltä jotka epäonnistuvat yhdyskuntapalvelussa käymisen. Yhdyskuntapalvelun suorittajille tulisi pakolliset univormut. Hän on myös ehdottanut suurta vankiloiden rakentamisohjelmaa ja vapausrangaistuksien niille, jotka jäävät kiinni veitsien/puukkojen kantamisesta. Cameronin ehdotus vuoden 1998 ihmisoikeuslain korvaamisesta kansalaisten perusoikeuslailla auttaisi tavoitteiden saavuttamisessa, mutta se tarkoittaisi periaatteessa Britannian lähtöä [[Euroopan ihmisoikeussopimus|Euroopan ihmisoikeussopimuksesta]].<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://en.wikipedia.org/wiki/Political_positions_of_David_Cameron |nimeke = Political positions of David Cameron: Crime and justice|
==== Kuolemanrangaistus ====
Cameron on sanonut, ettei hän kannata kuolemanrangaistuksen uudelleen käyttöönottamista, eikä hänen mielestään ole oikeudenmukaista, että jotkut kansanedustajat vaativat sitä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.thisiswesternmorningnews.co.uk/news/Cameron-Backing-death-penalty-8220-unacceptable-8221/article-708652-detail/article.html |nimeke = Cameron: Backing death penalty not "unacceptable"|
==== Terrorismi ====
Vuodesta 2014 lähtien uudet hätälait ovat pakottaneet puhelin- ja nettiyhtiöitä pitämään kirjaa asiakkaidensa puheluista, viesteistä ja käydyistä nettisivuista. Hätälakien tarkoituksena on puolustaa Britannian kansallista turvallisuutta koskien terroristiuhkia [[Syyria]]sta ja [[Irak]]ista, alueen sisällissodan takia.<ref>[http://www.telegraph.co.uk/news/politics/10958366/Emergency-laws-to-monitor-phone-and-internet-records-to-stop-terrorists.html "Emergency laws to monitor phone and internet records 'to stop terrorists'" 10
Vuonna 2012 Euroopan ihmisoikeussopimus ja [[Euroopan ihmisoikeustuomioistuin]] kielsi Britanniaa karkottamasta jordanialaista terroristi-saarnaaja Abu Qatadaa. Lopulta kuitenkin Theresa May sai Abu Qatadan häädettyä Britanniasta sen jälkeen, kun Britannia ja Jordania olivat antaneet sopimuksen Euroopan ihmisoikeusistuimelle, jossa sanottiin, ettei terroristia kidutettaisi [[Jordania]]ssa. Tapaus oli kuitenkin pitkä ja se maksoi brittiveronmaksajalle arviolta 500 000–3 000 000 puntaa. Tapauksen johdosta Cameron on sanonut, että harkitsee Britannian lähtöä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.theguardian.com/world/2012/may/09/abu-qatada-deportation-appeal-rejected |nimeke = Abu Qatada deportation appeal rejected by human rights court|
=== Sosiaalipolitiikka ===
Vuoden 2005 heinäkuussa Cameron sanoi, että "Britannian suurin ongelma ei ole taloudellinen taantuma nykypäivänä vaan sosiaalinen taantuma. Britanniassa on tällä hetkellä kompleksi yhteenliittyneiden ongelmien verkko.... perheiden hajoamiset, sitkeä työttömyys, matalat odotukset elämältä, kaoottiset olosuhteet joissakin perheissä, huumet, rikokset, julkisten tilojen huono kunto, kaikki liittyvät toisiinsa."<ref>[http://www.cameronleadership.co.uk/speechfiles/DC_18.07.05.pdf ''<nowiki>'The role of social enterprises and community groups'</nowiki>''], Cameron Leadership Website, 18
==== Terveys ====
Rivi 259:
==== Opetus ====
Cameron tukee työväenpuolueen ideaa "kaupunkiakatemioiden" luomisesta (City Academy), jotka saavat suoraan rahoitusta keskushallinnolta, jotta elintaso nousisi taloudellisesti ja sosiaalisesti heikoimmilla alueilla.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk_politics/6037679.stm ''Tory leader backs city academies''], BBC News Online, 10
Cameronin aikakaudella myös yliopistojen opiskelijamaksut ovat nousseet 3 000 punnasta 9 000 puntaan vuodessa. Tämä johti suurin protesteihin ympäri Britanniaa. Cameron on luvannut korjata suuria sosiaalisia poikkeamia oppilaiden kyvyssä oppia.<ref name=":4" />
Rivi 266:
Puheessaan 2011 Cameron ilmaisi tukensa samaa sukupuolta olevien avioliitosta sanoen, että: "asiassa on kyse muustakin kuin tasa-arvosta: sitoutumisesta. Konservatiivit uskovat sitoutumiseen, koska yhteiskunta on vahvempi kun me vannomme asioita toisillemme ja tuemme toisiamme. Joten en tue tasa-arvoista avioliittolakia, '''''vaikka '''''olenkin konservatiivi. Tuen asiaa, '''''koska '''''olen konservatiivi."
Koalitioaloitus laillisti myöhemmin samaa sukupuolta olevien avioliitot Englannissa ja Walesissä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/8809548/Archbishop-attacks-Camerons-gay-marriage-plan.html |nimeke = Archbishop attacks Cameron's 'gay marriage' plan|
==== Henkilöllisyystodistukset ====
Cameron ei tue joidenkin konservatiivien ehdotusta pakollisista henkilöllisyystodistuksista. Hänen mukaansa ne kuluttaisivat vain turhaan veronmaksajan rahaa, eivätkä ne auttaisi rikosten tai laittoman maahanmuuton vähentämisessä, ja ne ovat myös ihmisoikeuksien vahingoittamista.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/politics/david-cameron/5544590/David-Cameron-adopts-German-accent-to-mock-ID-cards.html |nimeke = David Cameron adopts German accent to mock ID cards|
==== Brittihindut ====
Cameron tukee Britannian hindujen luokittelemista erilliseksi etniseksi ryhmäksi Britannian aasialaisista ja samalla koko "brittiaasialaisten" käsityksen pilkkomista pienempiin osiin esimerkiksi väestörekisterissä, sanoen: "Jos hindut ja intialaiset haluavat identifioitua erilliseksi etniseksi ryhmäksi, eikä pelkästään "aasialaisiksi", meidän pitäisi hyväksyä se positiivisena asiana."<ref>[http://www.conservatives.com/tile.do?def=news.story.page&obj_id=131074 ''David Cameron: Speech to Soar Valley Community College''], 21
==== Maahanmuutto ja monikulttuurisuus ====
Helmikuussa 2011 Cameron tuomitsi [[München]]in turvallisuuskokouksessa edellisten hallitusten harjoittaman [[monikulttuurisuus]]politiikan epäonnistuneeksi ja terrorismin kasvualustaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.elpais.com/articulo/internacional/David/Cameron/da/fracasado/multiculturalismo/Reino/Unido/elpepuint/20110205elpepuint_29/Tes | Nimeke=David Cameron da por fracasado el multiculturalismo en Reino Unido | Ajankohta=5.2.2011 | Tekijä=Patricia Tubella
Puheessaan vuonna 2013 Cameron kuitenkin sanoi, että: "Britannian maahanmuuttajayhteisöt ovat tärkeä osa sitä, keitä me Britanniassa olemme, ja Britannia on maahanmuuttajien ansiosta rikkaampi ja vahvempi yhteiskunta. Olivatpa he suuria tiedemiehiä/naisia, lääkäreitä, taiteilijoita, muusikoita, urheilijoita tai yritysjohtajia, yrittäjiä tai ahkeria pienyritysten omistajia, todella monella mahtavalla Britillä on nykypäivänä perhehistoria, joka johtaa heidät muualta näille Brittein saarille. Se on osa saaremme historiaa ja kulttuuria – avoimuus, monipuolisuus ja tervetulleisuus. Ja minä olen suunnattoman ylpeä asiasta." Cameron myös kehui maahanmuuttajien vaikutusta Britannian talouteen ja sanoi, että hän haluaa maailman parhaiden opiskelijoiden opiskelevan Britannian maailmanluokan yliopistoissa ja kouluissa. Cameron myöhemmin puheessaan rajoitti tervetulleisuutta vain ahkeriin maahanmuuttajiin: "Sanon tämän yksinkertaisesti: me laitamme niille maahanmuuttajille "punaisen maton" (eli otamme avosylin vastaan), jotka tekevät ahkerasti töitä ja investoivat maahamme, jotta saamme Britanniaan lisää töitä. Ja koska olemme osa globaalia kilpajuoksua, meidän oman taloutemme tulevaisuuden puolesta oikeanlainen maahanmuutto on elintärkeää Britannialle."<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.gov.uk/government/news/british-prime-minister-david-cameron-delivers-major-speech-on-immigration-policy |nimeke = Prime Minister David Cameron delivers major speech on immigration policy|
=== Ulkopolitiikka ===
Cameron on sanonut uskovansa "demokratian ja vapauden levittämiseen maailmalla ja humanitääristen avun tukemiseen." Cameron kuitenkin sanoo, ettei hän ole [[Neokonservatismi|neokonservatiivi]], koska konservatiivina hän tunnustaa "ihmiskunnan monimutkaisuudet, eikä hän tule ikinä uskomaan suuria lupauksia tai yrityksiä maailman uudenlaiseksi luonnista."<ref name=":8">[http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk_politics/5407714.stm ''In full: Cameron speech''],
Cameron tukee liittolaisuutta [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] kanssa, ja näkee sen hyvin tärkeänä. Cameron on ylistänyt liittolaisuuden roolia [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] ja [[Kylmä sota|kylmässä sodassa]], hän on myös sanonut, että: "Toisin kuin jotkut, minulla ei koskaan ollut mitään epäselvyyttä siitä, kenen puolella olin." Tämä tulkittiin kritiikkinä joitain työväenpuolueen vasemmistolaisemman laidan edustajia kohtaan, johtuen heidän sanallisesta tuestaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]]. Cameron on myös julistanut, että: "meidän ei pidä olla todellakaan orjallisia vaan järkkymättömiä lähestymistavassa suhteeseemme ([[:en:Special Relationship|Special Relationship]])", sanoen myös että: "Yhdysvaltojen viimeisimpien hallintojen politiikan kyseenalaistaminen ei tee kenestäkään [[Amerikkalaisvastaisuus|amerikkalaisvastaista]]."<ref name=":8" /> Cameron myös tukee [[Israel]]ia ja on kuvaillut Israelia "yksinäiseksi demokratiaksi alueella, jossa ei ole muita tällä hetkellä."<ref>[http://conservativehome.blogs.com/toryleadership/2005/11/davis_and_camer.html ''Davis and Cameron promise to be friends of Israel''], ConservativeHome.com, 25
==== Falkandlandinsaaret ====
Vuodesta 2011 lähtien Cameronin ja [[Argentiinan presidentti]] [[Cristina Fernández de Kirchner]]in välillä on ollut monia riitoja ja kiistelyitä [[Falklandinsaaret|Falklandinsaariin]] liittyen. Cameron on usein kieltäytynyt puhumasta aiheesta Argentiinan presidentin kanssa. Helmikuussa 2011 [[Argentiina]]n hallitus ilmoitti aluekiistan vuoksi, että Falklandinsaarien aluevesien läpi tai kautta kulkevat argentiinalaiset laivat tarvitsevat siihen erikoisluvan Argentiinan hallitukselta. Vuodesta 2012 lähtien Fernandez de Kirchner on maininnut useissa julkisissa puheissaan Falklandinsaaret osana Argentiinaa. Hänen mukaansa alue pitäisi luovuttaa Argentiinalle YK:n dekolonisaatiosopimusten takia. Falklandinsaarten hallitus piti äänestyksen saarien pysymisestä osana Britanniaa. Äänestyksen tulos oli 92 % äänestysaktiivisuudella 99 % Britanniassa pysymisen puolesta. Vain kolme ihmistä äänesti Britanniasta eroamista. Äänestys oli kansainvälisesti tarkkailtu ja kansainväliset tarkkailijat sanoivat äänestystä reiluksi sekä vapaaksi, mutta Argentiina ei siltikään suostunut tunnustamaan Britannian hallintoa saarista. Argentiina yritti vuonna 1982 valloittaa saaret [[Falklandin sota|sodalla]], mutta Britannia voitti lyhyen sodan.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/southamerica/falklandislands/9925693/Falkland-islands-referendum-who-were-the-three-No-votes.html |nimeke = Falkland islands referendum: who were the three 'No' votes?|
==== Irakin ja terrorisminvastainen sota ====
Vaikka Cameron alun perin äänesti [[Irakin sota|Irakin sodan]] puolesta, hän kannatti Skotlannin kansallispuolueen ja Walesin [[Plaid Cymru]]n ehdotusta entisen brittihallituksen toimista sodan aikana. Cameronia kritisoitiin asiasta, koska joidenkin mielestä olisi ollut väärin järjestää tutkinta asiasta, vaikka Britannian joukkoja oli vielä [[Irak]]issa. Ehdotus kuitenkin torjuttiin niukasti parlamentissa, eikä asiaa ole nostettu esille sen jälkeen.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk_politics/6096098.stm ''Iraq inquiry call rejected by MPs''], BBC News Online, 1
Cameron kuitenkin tukee Yhdysvaltojen johtamaa [[Terrorisminvastainen sota|terrorisminvastaista sotaa]] ja on ylistänyt sitä "kahden maailman tukahduttavimman hallinnon" poistamisesta. Cameron on sanonut, ettei "terrorismin uhkaa voi neuvotella tai taivutella pois, vaan se täytyy kohdata ja tuhota."<ref name=":8" />
==== Syyria ====
Cameronin hallinto on sanonut [[Bašar al-Assad]]in hallinnon menettäneen oikeutensa hallita Syyriaa "sotkeutumalla viattomien ihmisten henkiin." Cameron halusi sotilaallisen väliintulon Syyriassa Yhdysvaltojen kanssa, mutta Britannian parlamentti ei hyväksynyt sotatoimia Syyriassa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta Britannian historiassa kun parlamentti ei antanut hallituksen suorittaa sotatoimia. Myöhemmin myös muut valtiot lopettivat sotatoimien ehdottamisen ja yrittivät sen sijaan saada aikaan sopimuksia Syyrian hallinnon kanssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/middleeast/syria/10275158/Syria-crisis-No-to-war-blow-to-Cameron.html |nimeke = Syria crisis: No to war, blow to Cameron|
==== Euroopan unioni ====
Cameronin alaisuudessa konservatiivit jätti keskusta-oikeistolaisen [[Euroopan kansanpuolueen ryhmä|Euroopan kansanpuolueen]], koska se harjoitti liian liittovaltiomyönteistä politiikkaa Britannian konservatiivipuolueeseen verrattuna. Konservatiivipuolue perusti [[Euroopan parlamentti]]in euroskeptisen [[Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä]]n, johon liittyi mukaan esimerkiksi tšekkiläinen [[Kansalaisdemokraattinen puolue]].<ref name=":6" /><ref name=":7" />
Tammikuussa 2013 Cameron esitti linjapuheessaan [[kansanäänestys|kansanäänestyksen]] järjestämistä Britannian EU-jäsenyydestä, mikäli konservatiivit voittavat vuoden 2015 parlamenttivaalit. Kansanäänestys oli alun perin määrä järjestää vuoden 2017 lopulla.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.theguardian.com/politics/2013/jan/22/eu-referendum-2017-david-cameron |nimeke =EU referendum: In-out choice by end of 2017, Cameron promises|julkaisu=The Guardian|
Joulukuussa 2011 Cameron kaatoi EU-huippukokouksessa [[Lissabonin sopimus|Lissabonin sopimukseen]] aiotut muutokset, joiden oli tarkoitus toimia talouskriisiä vastaan. Näihin kuului muun muassa [[varainsiirtovero]] ja yritysverotuksen harmonisointi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/news/uk-politics-16086019 | Nimeke=Q&A: David Cameron and the EU summit on the eurozone | Ajankohta=2.2.2012 | Julkaisija=BBC News | Viitattu=25.3.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>
Keväällä 2013 Cameron kertoi haluavansa neuvotella EU:ssa esimerkiksi vallan siirtämisestä takaisin [[Bryssel]]istä jäsenvaltioille, kansallisten parlamenttien mahdollisuuksista kumota ei-toivottuja EU-lakeja ja yritysten ja liike-elämän vapauttamisesta liiallisesta byrokratiasta sekä vapaakauppasopimusten luomisesta Aasian ja Pohjois-Amerikan kanssa. Hänen mukaansa Britannian oikeusjärjestelmä ja poliisi pystyvät turvaamaan Britannian turvallisuuden ilman EU:n ja Euroopan instituutioiden sekaantumista. Vapaan liikkuvuuden tulisi Cameronin mukaan koskea vain vapautta saada töitä, ei sosiaalietuuksia. Cameron tukee EU:n laajentumista, mikäli se ei johda muuttovirtoihin köyhemmistä maista rikkaampiin. Lisäksi Cameron vastustaa EU:n ajatusta "aina läheisemmästä unionista" (''ever closer union''), joka ei hänen mukaansa koske Britanniaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theguardian.com/world/2014/mar/16/david-cameron-eu-reform | Nimeke = David Cameron sets out agenda for EU reform | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 16.3.2014 | Viitattu = 6.11.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[Europarlamenttivaalit 2014|Vuoden 2014 eurovaalien]] jälkeen Cameron vastusti voimakkaasti [[Jean-Claude Juncker]]in valintaa [[Euroopan komissio]]n puheenjohtajaksi. Cameron varoitti, ettei hän voi taata Britannian pysymistä EU:ssa, mikäli Juncker valitaan komission puheenjohtajaksi. Hänen mukaansa britit saattaisivat Junckerin valinnan takia äänestää maan ulos unionista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2014/06/01/cameron-britannia-saattaa-lahtea-eusta-jos-juncker-valitaan/20147714/12 | Nimeke=Cameron: Britannia saattaa lähteä EU:sta, jos Juncker valitaan | Ajankohta=1.6.2014 | Julkaisu=Taloussanomat | Viitattu=12.6.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =
Konservatiivit voittivat vuoden 2015 parlamenttivaalit ja Cameron jatkoi pääministerinä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.com/news/election-2015-32633099 |nimeke =Election results: Conservatives win majority|julkaisu=BBC News
[[Yhdistyneen kuningaskunnan EU-kansanäänestys|Brittien äänestettyä EU:sta eroamisen puolesta]] 23. kesäkuuta 2016 Cameron ilmoitti aikovansa jättää tehtävänsä. Uuden pääministerin maa saa lokakuuhun mennessä konservatiivien puoluekokouksessa.<ref>Jenny Matikainen, [
== Yksityiselämä ==
Cameron on ollut vuodesta 1996 naimisissa Samantha Gwendoline Sheffieldin kanssa. He ovat saaneet neljä lasta, joista vanhin poika Ivan syntyi vuonna 2002 vaikeasti sairaana ja kuoli kuusivuotiaana vuonna 2009.<ref name=":5">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/politics/7909562.stm | Nimeke=Cameron's 'beautiful boy' dies | Ajankohta=25.2.2009 | Julkaisija=BBC News | Viitattu=24.3.2013 | Kieli={{en}} }}</ref> Cameroneilla on vuosina 2004 ja 2010 syntyneet tyttäret sekä vuonna 2006 syntynyt poika.
Cameron sai kyseenalaista julkisuutta, kun häneltä kysyttiin konservatiivien vuoden 2005 puoluekokouksessa huumeidenkäytöstä. Hän kiersi kysymyksen vastaamalla viettäneensä "normaalia opiskelijaelämää". Myöhemmin Cameron lisäsi toimineensa ennen politiikkaan lähtemistä kuten muutkin, eli tehneensä paljon sellaista, mitä ei olisi pitänyt. Vuonna 2007 julkaistu Cameronin elämäkerta väitti hänen olleen yksi useista pojista, jotka jäivät kiinni [[kannabis|kannabiksesta]] Etonissa. Väitteiden mukaan moni kiinni jäänyt oppilas erotettiin, mutta Cameron sai vain sakot ja rangaistuksen, sillä hän oli vain käyttänyt kannabista, ei myynyt sitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk/6350909.stm | Nimeke=Cameron 'smoked drugs at school' | Ajankohta=11.2.2007 | Julkaisija=BBC News | Viitattu=25.3.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>
==Katso myös==
|