Ero sivun ”Sulkukorkeapaine” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty pilkkuja, pisteitä, kokonaisia lauseita ja korjattu kielioppivirheitä
Risan lähteen päivitys webarchivesta, viitteisiin mallineet, Commonscat ja lähteet artikkelin alaosaan.
Rivi 1:
'''Sulkukorkeapaine''' eli antisykloni on laaja, noin 5–20 vuorokautta paikoillaan pysyvä [[korkeapaine]].
Se on yleensä voimakas, laaja, hidasliikkeinen ja pitkäkestoinen. Kesällä sulkukorkeapaine aiheuttaa helleaallon, ja syksyllä ja alkutalvesta suurten vesistöjen läheisyydessä pilvisyyttä ja tihkusateita mantereella useimmiten kireähköjä pakkasia, ja keväällä päivällä selkeän sään<ref name="saukkonen1"/>Lea. Saukkonen,Talvella Suomalainenkylmyys sää,voimistaa Minervakorkeapainetta 2008,ja ISBNjäähdyttää 978-492-202-9,ilmaa. sivuKesällä 129taas pilvettömyys luo korkeita lämpötiloja.
</ref>.
 
== Sulkukorkeapaineen ominaisuudet ==
Talvella kylmyys voimistaa korkeapainetta ja jäähdyttää ilmaa. Kesällä taas pilvettömyys luo korkeita lämpötiloja.
Sulkukorkeapaine sijaitsee polaaririntaman matalapaineiden vyöhykkeellä keskileveyksillä ja keskikorkeilla leveyksillä<ref name="sääoppi1">Sääoppi, Tapani Peltonen, Timo Puhakka, Otava Keuruu 1984, ISBN 951-1-05908-4, sivu 150</ref>. Sadetta tuovat matalapaineet kiertävät sulkukorkeapaineen pohjoisesta ja etelästä. Talvella se tuo pitkän kovan pakkasen, kesällä [[lämpöaalto|helleaallon]]. [[Suihkuvirtaus]] ja [[matalapaine|matalapaineet]] kiertävät sulkukorkeapaineen<ref>http://www.john-daly.com/guests/jet.htm, name="Heat .Wave .in .Europe: -The .Mystery .Unveiled<"/ref>, joka on tyypiltään niin sanottu lämmin pisara. Lämpimässä pisarassa etelästä tullut lämmin ilma on viileämmän ilman ympäröimä. Varsinkin jos sulkukorkean eteläpuolella on laaja keskusmatala, matalat pyrkivät kiertämään sitä. Sulkukorkeapainetilanne ei yleensä pääty hiljaa hivuttautuen itsekseen vaan jokin ohitse kulkeva yläselänne nappaa sen mukaansa antaen tilaa lähestyvälle matalapaineelle<ref>http://ilmasto.vuodatus.net/lue/2009/08/konvektiokatsaus name="Konvektiokatsaus-9-.8-.2009<"/ref>.
 
Sulkukorkeapaine sijaitsee polaaririntaman matalapaineiden vyöhykkeellä keskileveyksillä ja keskikorkeilla leveyksillä<ref name="sääoppi1">Sääoppi, Tapani Peltonen, Timo Puhakka, Otava Keuruu 1984, ISBN 951-1-05908-4, sivu 150</ref>. Sadetta tuovat matalapaineet kiertävät sulkukorkeapaineen pohjoisesta ja etelästä. Talvella se tuo pitkän kovan pakkasen, kesällä [[lämpöaalto|helleaallon]]. [[Suihkuvirtaus]] ja [[matalapaine|matalapaineet]] kiertävät sulkukorkeapaineen<ref>http://www.john-daly.com/guests/jet.htm, Heat Wave in Europe: The Mystery Unveiled</ref>, joka on tyypiltään niin sanottu lämmin pisara. Lämpimässä pisarassa etelästä tullut lämmin ilma on viileämmän ilman ympäröimä. Varsinkin jos sulkukorkean eteläpuolella on laaja keskusmatala, matalat pyrkivät kiertämään sitä. Sulkukorkeapainetilanne ei yleensä pääty hiljaa hivuttautuen itsekseen vaan jokin ohitse kulkeva yläselänne nappaa sen mukaansa antaen tilaa lähestyvälle matalapaineelle<ref>http://ilmasto.vuodatus.net/lue/2009/08/konvektiokatsaus-9-8-2009</ref>.
 
== Vaikutus Suomen sääoloihin ==
 
Mikäli sulkukorkeapaine on Suomen länsipuolella Atlantilla, Suomeen virtaa yleensä luoteen ja pohjoisen väliltä [[Jäämeri|Jäämeren]] kylmää arktista ilmaa. Talvisin ja keväisin se aiheuttaa kovia pakkasia, kesällä kylmän ja ukkosherkän ilman ja syksyllä kirpeän kuulaita syyspäiviä
 
Mikäli sulkukorkeapaine on Suomen itäpuolella [[Venäjä|Venäjällä]] lähellä Suomen rajaa, virtaa Suomeen yleensä etelän ja kaakon väliltä mantereista ilmaa. Tämä aiheuttaa talvisin kovia pakkasia ja lumipyryjä etenkin vielä pääosin sulien vesistöjen läheisyydessä. Keväällä ja syksyllä itäinen sulkukorkea tuottaa tihkusateisia päiviä ja vuodenajalle melko tyypillisiä lämpötiloja. Kesäisin seurauksena on kovia helteitä ja trooppisia öitä.<ref name="Sääbriefing.Suursäätilan.muutosta.odotellessa"/>
 
<ref>http://saabriefing.com/tag/sulkukorkeapaine/</ref>
 
== Katso myös ==
 
*[[Korkeapaine]]
*[[Suihkuvirtaus]]
Rivi 22 ⟶ 16:
*[[Matalapaine]]
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|Sarakkeet|viitteet=
*<ref name="saukkonen1">{{Kirjaviite | Tekijä = Saukkonen, Lea | Nimeke = Suomalainen sää : ilmastonmuutos ja ääri-ilmiöt | Vuosi = 2008 | Sivu = 129 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Minerva | ISBN = 9789524922029}}</ref>
*<ref name="sääoppi1">{{Kirjaviite | Tekijä = Peltonen, Tapani & Puhakka, Timo | Nimeke = Sääoppi | Vuosi = 1984 | Sivu = 150 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | ISBN = 9511059084}}</ref>
*<ref name="Heat.Wave.in.Europe-The.Mystery.Unveiled">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.john-daly.com/guests/jet.htm | Nimeke = Heat Wave in Europe: The Mystery Unveiled | Tekijä = Ferreyra, Eduardo | Ajankohta = 16.9.2003 | Julkaisu = John-daly.com | Viitattu = 28.12.2019 | Kieli = {{en}}}}</ref>
*<ref name="Konvektiokatsaus-9.8.2009">{{Verkkoviite | Osoite = https://ilmasto.vuodatus.net/lue/2009/08/konvektiokatsaus-9-8-2009 | Nimeke = Konvektiokatsaus 9.8.2009 | Tekijä = Jokinen, Pauli J. | Ajankohta = 8.8.2009 | Julkaisu = Helsingin sää kuvina -blogi | Viitattu = 28.12.2019}}</ref>
*<ref name="Sääbriefing.Suursäätilan.muutosta.odotellessa">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20131126162943/http://saabriefing.com/tag/sulkukorkeapaine/ | Nimeke = Suursäätilan muutosta odotellessa | Tekijä = Jokinen, Pauli J. | Ajankohta = 3.10.2010 | Julkaisu = Sääbriefing | Viitattu = 28.12.2019}}</ref>
}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Viitteet}}
{{Commonscat|Block (meteorology)}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://blogi.foreca.fi/2019/05/ | Nimeke = Hellekorkeapaine jumittuu pian Suomen päälle – onko tämä kesäsäämme uusi normaali? | Tekijä = Mäntykannas, Markus | Ajankohta = 31.5.2019 | Julkaisu = Sään takaa -blogi | Julkaisija = Foreca | Viitattu = 28.12.2019}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/690560-meteorologi-kertoo-hiostavan-helleputken-syyn-blocking-ilmio-teki-suomesta-jopa | Nimeke = Meteorologi kertoo hiostavan helleputken syyn: Blocking-ilmiö teki Suomesta jopa kuumemman kuin Välimeren maista | Tekijä = Lapintie, Nelli | Ajankohta = 30.7.2018 | Julkaisu = Tamperelainen | Viitattu = 28.12.2019}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://ilmatieteenlaitos.fi/ilmakeha-abc/Sulkukorkeapaine | Nimeke = Sulkukorkeapaine | Julkaisu = Ilmakehä-ABC – Ilmatieteen laitos | Viitattu = 28.12.2019}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://ilmatieteenlaitos.fi/ilmakeha-abc/Antisykloni | Nimeke = Antisykloni | Julkaisu = Ilmakehä-ABC – Ilmatieteen laitos | Viitattu = 28.12.2019}}
 
[[Luokka:Sää]]