Versio 27. joulukuuta 2019 kello 19.43 muokkaa Paranaja (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 27 827 muokkausta →‎Pääjaksot: nilviäisten lajimäärä ← Vanhempi muutos		Versio 27. joulukuuta 2019 kello 19.48 muokkaa kumoa Paranaja (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 27 827 muokkausta p →‎Pääjaksot: tyylittelyä Uudempi muutos →
Rivi 127: {\| class="wikitable sortable mw-collapsible" !Suomenkielinen nimi!!Tieteellinen nimi<br /><small>(Auktori, vuosi)</small>!!Kuvaus!!Lajeja \|- style="background: #f8de7e" \|[[Esiselkäjänteiset]] \|Hemichordata <small>(Bateson, 1885)</small> \|Matomaisia vedessä eläviä eläimiä, jotka elävät joko yksin tai ryhmissä. Lajeja elää kaikissa merissä. \|n. 100 Rivi 140: \|- style="background: #ffe0e0" \|[[Kampaleukamadot]] \|Gnathostomulida <small>(Riedl, 1969)</small> \|Muutaman millimetrin pituisia, usein läpikuultavia eläimiä. Kampaleukamadoilla on liikkumiseen pieniä kuituja, joita ne voivat käyttää tuntoaisteina (hermosto). Eläimillä on suu, mutta ei peräaukkoa. \|n. 100 \|- style="background: #bebebe" \|[[Kampamaneetit]] \|Ctenophora <small>([[Johann Friedrich von Eschscholtz\|Eschscholtz]], 1829)</small> \|Vedessä eläviä kahdesta solukerroksesta rakentuvia ja ruumiinonteloisia eliöitä, jotka muistuttavat ulkonäöllisesti paljon polttiaiseläimiä. Liikkuvat kahdeksalla kampamaisella levyllä, joissa on tuhansia pieniä värekarvoja. \|n. 100 \|- style="background: #ffe0e0" \|[[Karhukaiset]] \|Tardigrada <small>(Doyère, 1840)</small> \|Ovat alle millimetrin kokoisia eläimiä ja tunnettuja kyvystä selviytyä äärioloissa. Ne pystyvät elämään esimerkiksi kiehuvassa vedessä tai selviytymään muutaman minuutin ajan hieman absoluuttista nollapistettä korkeammissa lämpötiloissa (−272 °C). \|yli 1 000 Rivi 160: \|- style="background: #ffe0e0" \|[[Laakamadot]] \|Platyhelminthes <small>(Minot, 1876)</small> \|Kaksikylkisiä, joilla on liikkumisen mahdollistavat lihakset sekä alkeellinen hermosto. Niillä ei ole hengitys- tai verenkiertoelimistöä. Ne elävät usein loisina. Esimerkkilajina [[verimato]]. \|n. 25 000 \|- style="background: #bebebe" \|[[Laakkoeläimet]] \|Placozoa <small>(Grell, 1971)</small> \|Yhdestä solukerroksesta koostuva, vain yhden lajin sisältävä (Trichoplax adhaerens), pääjakso. Lajia tavataan esimerkiksi Välimeressä. \|1 Rivi 175: \|- style="background: #ffe0e0" \|[[Lonkerojalkaiset]] \|Brachiopoda <small>(Duméril, 1805)</small> \| \|300–500 \|- style="background: #ffe0e0" \|[[Madonharvasoluiset]] \|Orthonectida <small>([[Alfred Giard\|Giard]], 1877)</small> \|Meriselkärangattomissa eläviä loisia. Tieteellinen nimi tarkoittaa ’suoraan uijat’, vaikkakin yleensä ne uivatkin spiraalin muotoista rataa. \| \|- style="background: #ffe0e0" \|[[Mustekalanharvasoluiset]] \|Dicyemida <small>(van Beneden)</small> \|Muutaman solun kokoisia loiseläimiä (vähiten koko eläinkunnasta). Isäntälajina usein [[mustekalat\|mustekala]], [[kalmarit\|kalmari]] tai [[seepia]] (munuaisissa). \| Rivi 195: \|- style="background: #ffe0e0" \|[[Niveljalkaiset]] \|Arthropoda <small>(von Siebold, 1848)</small> \|Runsaslukuinen pääjakso, johon kuuluvat esimerkiksi [[hyönteiset]], [[hämähäkkieläimet]] ja [[äyriäiset]]. Selkärankaisten ohella se on ainoa eläinryhmä, jolla on liikkumiseen tarkoitetut jalat. \|yli 1 134 000 Rivi 210: \|- style="background: #f8de7e" \|[[Piikkinahkaiset]] \|Echinodermata <small>(Bruguière, 1791 [ex Klein, 1734])</small> \| \|n. 7 000 \|- style="background: #ffe0e0" \|[[Pikarimadot]] \|Entoprocta <small>(Nitsche, 1869)</small> \| \|n. 150 \|- style="background: #bebebe" \|[[Polttiaiseläimet]] \|Cnidaria <small>(Hatschek, 1888)</small> \|Yksinkertaisia säteittäissymmetrisiä eläimiä, joilla on erikoistuneita soluja (hermo-, aistin- ja poltinsoluja). Ei ruoansulatus- tai verenkiertoelimistöä. Esimerkkilajeina [[meduusat]]. \|n. 11 000 \|- style="background: #ffe0e0" \|[[Rataseläimet]] \|Rotifera <small>(Cuvier, 1817)</small> \|Mikroskooppisen pieniä läpikuultavia useimmiten makeissa vesissä tai kostealla maalla eläviä eläimiä, joilla on päässään ratasmainen elin, jota ne käyttävät liikkumiseen ja syömiseen. \|n. 2 000 Rivi 240: \|- style="background: #f8de7e" \|[[Selkäjänteiset]] \|Chordata <small>(Haeckel, 1874)</small> \| \|yli 100 000 \|- style="background: #bebebe" \|[[Sienieläimet]] \|Porifera <small>(Grant, 1836)</small> \|Alkeellisia eläimiä, joilla ei ole kudoksia, verenkiertoa, aisteja tai hermostoa. Elävät pääosin merissä, mutta jotkin lajit elävät myös muissa vesistöissä ([[järvisieni]]). Tukiranka piitä tai kalkkia. Eivät pysty liikkumaan ja lisääntyvät suvullisesti tai suvuttomasti kuroutumalla. Pystyvät uusimaan tuhoutuneen osan. Esimerkkilajina [[pesusieni]]. \|n. 5 000 \|- style="background: #ffe0e0" \|[[Sukaspintaiset]] \|Gastrotricha <small>(Metschnikoff, 1865)</small> \| \|n. 690 Rivi 260: \|- style="background: #ffe0e0" \|[[Tupsumadot]] \|Phoronida <small>([[Berthold Hatschek\|Hatschek]], 1888)</small> \| \|n. 12 Rivi 270: \|- style="background: #ffe0e0" \| \|[[Cephalorhyncha]] <small>([[Vladimir V. Malahov\|Malakhov]], 1980)</small> \| \| \|- style="background: #ffe0e0" \| \|[[Cycliophora]] <small>([[Peter Funch\|Funch]] & [[Reinhardt Kristensen\|Kristensen]], 1995)</small> \|Koillis-Atlantilla ja Välimeressä eläviä äyriäisten suussa eläviä mikroskooppisia eläimiä. \| \|- style="background: #ffe0e0" \| \|[[Gnathifera]] <small>(Ahlrichs, 1995)</small> \| \| \|- style="background: #a0b0d0" \| \|[[Xenacoelomorpha]] <small>(Philippe ''et al.'', 2011)</small> \| \|

Ero sivun ”Eläimet” versioiden välillä