Ero sivun ”Ruotsalaisten tulo Suomeen” versioiden välillä

[[Ristiretket Suomeen|Ristiretkistä]] kertovien lähteiden lisäksi ruotsalaisissa tarinoissa ja perinnetiedoissa kuvataan taisteluita ja muita konflikteja siirtolaisten ja suomalaisten välillä. Tarinoissa pohjalaiset ovat kertoneet, että siirtolaisten avuksi tarvittiin sotaväkeä Ruotsista. Myös [[Mikael Agricola]] kirjoitti 1500-luvulla pakanallisten suomalaisten ahdistelleen kolonisaation aikoina ruotsalaisia siirtolaisia, mistä syystä he olivat pyytäneet apua sukulaisiltaan Ruotsista ja sitä myös saaneet. Eräs tarina kuvailee Ruotsista tulleen pääasiassa rikollisia ja pahantekijöitä, jotka tulivat maahan käydäkseen sotaa suomalaisia vastaan. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=46|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland}}</ref> Vuonna 1303 Kristiinankaupungin tienoille tulleet siirtolaiset saivat [[Toinen ristiretki Suomeen|toisen ristiretken]] seurauksena luvan asettua "hämäläisten maahan". Helsingin pormestari [[Anders Larsson Ehredt]] kirjoitti [[Pietari Brahe|Pietari Brahelle]] vuonna [[1639]] , ettei Helsingin nimeä saanut vaihtaa kaupungin siirron yhteydessä koska nimi oli "muistuma meidän esi-isiemme voitokkaista aseista.".<ref name=":7" /> Kemiönsaaren alkuperäinen suomalaisasutus katosi kokonaan paikalta ruotsalaisten tultua alueelle, mikä voi kertoa konfliktista ryhmien välillä.<ref name=":5">{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=114-115|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland}}</ref>