Ero sivun ”Pastissi” versioiden välillä

Pastissin käsite on peräisin italialaisesta keittiöstä, jossa ''pasticcio'' on lampaan- tai naudanlihalla, vihanneksilla sekä muilla saatavilla olevilla aineksilla täytetty piiras. Vastaavalla [[Eklektinen|eklektisellä]] tavalla yhdisteltyjä maalauksia ja sävellyksiä alettiin verrata 1600- ja 1700-luvuilla. Pastissin varhaisin merkitys vastaa 1900-luvun käsittein ilmaistuna [[kollaasi]]a tai [[montaasi]]a, ei niinkään tyylin jäljittelyä. Ensimmäisenä tunnettuna pastissin kuvauksena pidetään taideteoreetikko [[Roger de Piles]]in vuonna 1677 ilmestynyttä teosta ''Conversations sur la connaissance de la peinture'', jossa pastissien sanotaan olevan ”tauluja, jotka eivät ole originaaleja eivätkä kopioita vaan väärennöksiä.” Tarvittiin uusia sanoja kartoittamaan kopioiden ja alkuperäisteosten väliin jäävää harmaata aluetta. Pilesin teos ilmestyi aikana, jolloin [[alkuperäisyys]] alkoi nousta harmonian ja muiden antiikista ammennettujen arvojen ohelle ja ohitse kirjallisuuden keskeiseksi arvoksi. Vaikka de Piles samasti pastissin [[Väärennös|väärennökseen]], määritelmästä jäi pitkällä tähtäimellä käyttöön ajatus pastissista jossain määrin [[Kopio|kopioivanakopio]]ivana ja uutta luovana eli alkuperäisenä. <ref>[http://www.google.fi/url?sa=t&source=web&ct=res&cd=20&url=http%3A%2F%2Fwww.helsinki.fi%2F~snyqvist%2Fhistoriaa.pdf&ei=E0vTSb_HMs-w-AatrLzPBA&usg=AFQjCNFXF7FBs3_6Lj9tzl9nL3bCj4HV1A&sig2=8JJb1oxONJaV34qlk4dtCQ Sanna Nyqvist, Jäljittelyn jäljillä: pastissin käsitteen historiaa], käsikirjoitus 3.2.2004. Viitattu 1.4.2009.</ref>

Pastissi musiikissa tarkoittaa yhdistellen koottua teosta, yleensä [[ooppera]]a, jossa on musiikkia usealta eri säveltäjältä tai useaan eri teokseen alun perin tarkoitettuja osia. Esimerkiksi [[1700-luku|1700-luvun]] oopperassa käyttötapa oli yleinen. Uutta tuotantoa oopperasta lanseerattiin harvoin muuntelematta laulajien tarpeita ja/tai yleisön makua mukaillen. Tunnettuja taipumuksestaan käyttää vanhaa materiaaliaan uusissa teoksissa olivat mm. [[Georg Friedrich Händel|Händel]] ja [[Christoph Willibald Gluck|Gluck]]. ''Pasticcio'' saattoi tarkoittaa myös teosta, johon usea säveltäjä ja runoilija antoi panoksensa pidemmän ajanjakson kuluessa.

''Pasticcion'' suosio valaisee muutamia 1700-luvun oopperan musikaalisia ja yhteiskunnallisia piirteitä. Valtion rajat ylittävä musiikkityyli ja se, että libretoissa toistuivat odotetut ja vakintuneet tilanteet sekä käänteet, mahdollistivat osan siirtämisen oopperasta toiseen haittaamatta sen rakenteellista yhtenäisyyttä. Teoksen yhtenäisyydellä ei ollut vielä samaa merkitystä kuin [[1800-luku|1800-luvulla]]. Käsite jonkun oopperan 'vakiintuneesta versiosta' oli myös epäselvä, koska painettiin varsin vähän kokonaisia [[partituuri|oopperapartituureja]]. Pastissi kertoo säveltäjän oman musiikkityylin yksilöllisyyttä ja musiikin 'omistamista' kohtaan tunnetun huolen puuttumisesta 1700-luvulla.

[[KuvaTiedosto:Francisco de Goya y Lucientes 001.jpg|thumb|350pxpienoiskuva|Eugenic Lucas, ''Kaupunki kalliolla'', luultavasti 1850–1875. Pastissi.]]

[[KuvaTiedosto:Pastiche.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|150px|Pastissi, jossa on yhdistetty [[Botticelli]]n ja [[Pollaiuolo]]n maalausten hahmot yhdistäen ne [[Photoshop]]issa. Työ on tehty pastissi-sanan havainnollistamiseksi ja käytettäväksi Wikipediassa.]]

[[KuvaTiedosto:Sandro Botticelli 068.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|100px|Sandro Botticelli, ''Nuoren naisen muotokuva'', n. 1475.]]

[[KuvaTiedosto:Antonio Pollaiuolo 005.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|100px|Antonio Pollaiuolo, ''Nuoren naisen muotokuva'', n. 1480.]]

Appropriaatio tarkoittaa jonkin asian haltuunottoa. Kuvataiteissa appropriaatio viittaa usein lainattujen elementtien käyttöön uuden teoksen luomisessa. Lainatut elementit saattavat olla [[Kuva|kuvia]], [[Muoto|muotojamuoto]]ja tai [[Tyyli|tyylejä]] [[Taidehistoria|taidehistoriastataidehistoria]]sta tai [[Populaarikulttuuri|populaarikulttuuristapopulaarikulttuuri]]sta, tai materiaaleja ja tekniikoita taiteen ulkopuolisista konteksteista.