Ero sivun ”Evo Morales” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Harria (keskustelu | muokkaukset)
→‎Ero presidentin virasta: lisätty pidätysmääräys
tarkemmin: hallinto syyttää, yleisen syyttäjän syytettä ei ole vielä esitetty
Rivi 25:
'''Juan Evo Morales Ayma''' (s. [[26. lokakuuta]] [[1959]]) oli [[Bolivia]]n [[Bolivian presidentti|presidentti]] 2006–2019. Häntä kutsutaan yleensä nimellä '''Evo''' [ˈeβ̞o].
 
Morales on vuonna 1987 perustetun ''Movimiento al Socialismo'' -puolueen (MAS) johtaja ja ''cocalero''-liikkeen johtaja. Hän vastusti Yhdysvaltain pyrkimystä hävittää [[Kokapensaat|kokapensaan]] viljely Chaparen provinssissa. Morales osallistui myös vuoden 2002 presidentinvaaliin, mutta jäi toiseksi. Hän oli osallisena vuosien 2003 ja 2005 protesteissa, jotka kaatoivat kaksi maan presidenttiä. Moralesin hallinto pyrki kehittämään Boliviaa muun muassa aloittamalla vanhuuseläkkeet ja lisäämällä perusopetusta. Lisäksi hallitus pyrki kansallistamaan yrityksiä. Moralesin hallituksen kieltäydyttyä myymästä litium-oikeuksia alkoi maassa poliittista epävakautta, joka osin epäiltiin ulkomailta ohjatuksi. Moralesin voitettua vuoden 2019 presidentivaalit maassa syntyi lakkoja, mielenosoituksia ja mellakoita, sillä vaaleja pidettiin vilpillisinä. Armeija uhkasi lopulta Moralesia vallankaappauksella, ja Morales joutuipakeni pakenemaan Meksikoonmaasta.
 
==Tausta ja valtaantulo==
Rivi 83:
 
== Ero presidentin virasta ==
Bolivian lokakuun 2019 presidentinvaaleissa Morales sai yli 47 prosenttia ja opposition ehdokas [[Carlos Mesa]] 36,5 prosenttia äänistä. Vaalit näyttivät aluksi jatkuvan toiselle kierrokselle, jossa yhdistyneet opposition arveltiin olevan vahvoilla. Moralesin kannatus nousi vuorokaudeksi keskeytetyssä vaalilaskennassa yhtäkkiä niin, että Morales voitti vaalit suoraan ensimmäisellä kierroksella<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-11030500 |nimeke=Bolivian presidentinvaalien ääntenlaskun keskeyttäminen aiheuttaa mellakoita – pinteessä olleen Moralesin tilanne koheni hämmentävän aikalisän jälkeen|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-11-11 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-11061755 |nimeke=Bolivian presidentti Evo Morales eroaa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-11-11 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-11028999 |nimeke=Morales johtaa ääntenlaskentaa Boliviassa – vaalit etenemässä toiselle kierrokselle|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-11-11 }}</ref>. Moralesia vastustanut konservatiivinen Carlos Mesa syytti Moralesin puoluetta vaalivilpistä. Myös EU ja monet ulkomaat tuomitsivat vaalituloksen. Moralesia puolsivat muun muassa Venäjä, Venezuela, Kuuba ja monet sitoutumattomat maat. Moralesin vastustajat suuttuivat ja nostivat suuria protesteja ja lakkoja<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006284622.html |nimeke=Bolivian Evo Morales julistautui kiistellyn presidentinvaalin voittajaksi, vastaehdokas pyytää tukijoitaan jatkamaan mielenosoituksia|julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=2019-10-25|viitattu=2019-11-11 }}</ref>. Väkivaltaisuuksiksi yltyneissä mellakoissa Moralesin kannattajat ja vastustajiat tappelivat eri puolilla maata<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-11036446 |nimeke=Evo Morales on julistettu Bolivian presidentinvaalien voittajaksi – useat Amerikan maat sekä EU vaativat toista kierrosta|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-11-11 }}</ref>. Opposition protestoijat polttivat hallituksen edustajien koteja. Lisäksi ne valtasivat keskeisiä radio- ja tv-asemia. Ainakin kolme kuoli, 300 loukkaantui<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006303404.html |nimeke=Bolivian presidentti Morales eroaa – asevoimien komentaja painosti hetkeä aiemmin |julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2019-11-10|viitattu=2019-11-11 }}</ref>. Morales suostui lopulta uusintavaaleihin,<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006303064.htm l|nimeke=Morales suostuu uusimaan Bolivian vaalit |julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2019-11-10|viitattu=2019-11-11 }}</ref>. Se ei ollut oppositiolle tarpeeksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/8e58078f-ddc7-4ca9-b6a1-bc25cb3acfa5 |nimeke=Bolivian presidentti Evo Morales jättää tehtävänsä – Asevoimat vaati presidentin eroa ”maansa parhaaksi”|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2019-11-11 }}</ref> Puolustusministeri ei tukenut Moralesia, ja armeija painosti Moralesin eroamaan ja teki samalla vallankaappauksen<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006303073.html |nimeke=Bolivian presidentti Evo Morales erosi tehtävästään, Meksiko antaisi presidentille turvapaikan|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2019-11-10|viitattu=2019-11-11 }}</ref>. Morales pakeni Meksikoon. Ryöstely pääkaupungissa jatkui seuraavana yönä. Morales ja häntä tukevat valtiot syyttivät armeijaa vallankaappauksesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-11063355 |nimeke=Meksiko ja Venäjä: Boliviassa on tapahtunut vallankaappaus, Espanja varoittaa valtatyhjiöstä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-11-11 }}</ref>. Moralesin kannattajat ja vastustajat kahakoivat 12.11.2019, eivätkä poliisin voimat kyenneet estämään mellakoita<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006304598.html |nimeke=Bolivian poliisi ilmoitti olevansa voimaton mielenosoittajia vastaan, entinen presidentti Evo Morales pakeni Meksikoon|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2019-11-12|viitattu=2019-11-12 }}</ref>. Morales itse sanoi Meksikossa, että suostui eroamaan virastaan ja lähtemään maanpakoon Meksikoon, koska hänen henkensä oli vaarassa Boliviassa ja eroamalla hän oli arvioinut voivansa estää parhaiten verilöylyn.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.bbc.com/news/world-latin-america-50397922 |nimeke=Morales says he fled Bolivia as life was at risk|ajankohta=2019-11-13|viitattu=2019-11-30|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Joulukuussa 2019 hän siirtyi Argentiinaan.<ref name=Yle18122019>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11125386|nimeke=Bolivian maanpaossa olevasta ex-presidentistä annettiin pidätysmääräys|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-12-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Bolivian yleinen syyttäjä antoi 18. joulukuuta 2019 Moralesista pidätysmääräyksen. Bolivian hallinto syyttää häntä [[kapina]]n lietsomisesta ja [[terrorismi]]sta.<ref name=Yle18122019 />
Moralesin jälkeen Bolivian väliaikaiseksi presidentiksi 12. marraskuuta 2019 julistautunut senaatin toinen varapuheenjohtaja, oikeistolainen [[Jeanine Anez]] on nopeasti alkanut muuttaa Bolivian ulkopoliittista linjaa. Suhteet Moralesin läheiseen liittolaiseen Venezuelaan katkaistiin, ja Bolivia tunnusti [[Juan Guaidó]]n hallinnon Venezuelan lailliseksi hallitukseksi. Bolivia nimitti myös 11 vuoteen ensimmäisen suurlähettiläänsä Washingtoniin, mikä merkitsi Moralesin aikana kiristyneiden Yhdysvaltojen-suhteiden nopeaa kohentumista. Yhdysvallat tunnusti Moralesin jälkeen valtaan tulleen Bolivian väliaikaisen hallinnon ja presidentti Jeanine Anezin Bolivian laillisiksi vallanpitäjiksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.bbc.com/news/world-latin-america-50568101 |nimeke=Bolivia appoints first US ambassador in 11 years|ajankohta=2019-11-27|viitattu=2019-11-30|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>
 
Moralesin jälkeen Bolivian väliaikaiseksi presidentiksi 12. marraskuuta 2019 julistautunut senaatin toinen varapuheenjohtaja, oikeistolainen [[Jeanine Anez]] on nopeasti alkanut muuttaa Bolivian ulkopoliittista linjaa. Suhteet Moralesin läheiseen liittolaiseen Venezuelaan katkaistiin, ja Bolivia tunnusti [[Juan Guaidó]]n hallinnon Venezuelan lailliseksi hallitukseksi. Bolivia nimitti myös 11 vuoteen ensimmäisen suurlähettiläänsä Washingtoniin, mikä merkitsi Moralesin aikana kiristyneiden Yhdysvaltojen-suhteiden nopeaa kohentumista. Yhdysvallat tunnusti Moralesin jälkeen valtaan tulleen Bolivian väliaikaisen hallinnon ja presidentti Jeanine Anezin Bolivian laillisiksi vallanpitäjiksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.bbc.com/news/world-latin-america-50568101 |nimeke=Bolivia appoints first US ambassador in 11 years|ajankohta=2019-11-27|viitattu=2019-11-30|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>
Moralesista annettiin yleisen syyttäjän pidätysmääräys La Pazissa 18. joulukuuta 2019. Häntä tullaan syyttämään [[Kapina|kapinan]] lietsomisesta ja [[Terrorismi|terrorismista]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11125386|nimeke=Bolivian maanpaossa olevasta ex-presidentistä annettiin pidätysmääräys|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-12-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
==Yksityiselämä==
Moralesilla on kahden eri naisen kanssa kaksi avioliiton ulkopuolista lasta, Eva Liz Morales Alvarado (s. 1994) ja Alvaro Morales Peredo. Morales kiisti aluksi isyytensä tyttöön, ja myönsi sen vasta kongressin painostuksen jälkeen.<ref name="ernestojustiniano.org">[http://www.ernestojustiniano.org/foro/topic/evo-el-padre-modelo Ernestojustiniano.org/]</ref><ref name="eldeber">[http://www.eldeber.com.bo/anteriores/20011003/nacional_4.html Negociación Gobierno-cocaleros no frena erradicación de cultivos.] Eldeber. {{es}}</ref> Pojan elatusmaksurästit otettiin hänen palkastaan vuonna 2004 Bolivian perustuslakituomioistuimen päätöksen jälkeen.<ref>[http://www.tribunalconstitucional.gob.bo/resolucion9719.html Tribunalconstitucional.gob.bo]</ref><ref name="ernestojustiniano.org"/>
 
Evo Moralesin lapset siirtyivät marrastakuussa 2019 isänsä valtakauden päätyttyä Boliviasta 23.11.2019 maanpakoon Argentiinaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.batimes.com.ar/news/argentina/evo-morales-children-arrive-in-buenos-aires.phtml |nimeke= Evo Morales' children arrive in Buenos Aires|julkaisu= batimes.com.ar|viitattu=2019-11-30| kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Lähteet ==