Ero sivun ”Ristiretket” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Paaviuden ja Euroopan uusi nouseminen: stilisointia |
|||
Rivi 1:
{{ristiretki}}
{{Kristinusko}}
'''Ristiretket''' olivat [[paavi]]n hyväksymiä, uskonnollisesti motivoituja [[sota]]retkiä erityisesti [[keskiaika|keskiajalla]]. Aluksi tarkoitus oli vallata [[Jerusalem]] takaisin [[Kristityt|kristittyjen]] hallintaan, koska Egyptin fatimidit olivat estäneet pyhiinvaellukset sinne.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Jukka Korpela|Nimeke=Länsimaisen yhteiskunnan juurilla|Vuosi=2015|Sivu=252|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Tämän takia ensimmäiset ristiretket kohdistuivat Välimeen itärannikolle [[islam|islamilaisia]] valtioita vastaan.
Myöhemmin ristiretkiä tehtiin myös [[Eurooppa|Euroopassa]] olevia [[Pakanuus|pakanallisia]] tai [[Kerettiläisyys|harhaoppisina]] pidettyjä maita ja kansoja vastaan muun muassa [[Itämeri|Itämeren]] etelärannikolle. Tosin Itämeren piirissä tehdyillä sotaretkillä ei läheskään aina ollut paavin antamaa ristiretkijulistusta tukenaan, eivätkä aikalaiset välttämättä muutenkaan pitäneet niitä ristiretkinä: tällöin ristiretki-nimitys on syntynyt vasta myöhemmän historiankirjoituksen yhteydessä. Merkittäviä olivat myös katolisen kirkon kerettiläisiksi katsomia ryhmiä vastaan Etelä-[[Ranska]]ssa ja [[Böömi]]ssä tehdyt ristiretket.
Rivi 7:
== Ristiretkien taustaa ==
=== Arabien valtakunnan synty ===
[[Kuva:Map of expansion of Caliphate.svg|thumb|left|320px|{{Seloste|#a1584e|Profeetta [[Muhammad]]in
Kristinusko oli levinnyt ensimmäisinä ajanlaskun jälkeisinä vuosisatoina Lähi-itään, jossa asui kristinuskoon kääntyineitä heimoja kuten [[Ghassanidit|ghassanidi]]<nowiki/>t ja [[lakhmidit]]. Lähi-itä oli jakautunut Bysantin ja sassanidien Persian hallitsemiin alueisiin vielä 600-luvun alussa. Vuonna 622 Bysantille kärsityn sotilaallisen tappion jälkeen Persian suurvalta romahti muutamassa vuodessa, mutta Bysantti ei sen omien voimavarojen loputtua pystynyt käyttämään tilannetta hyväkseen. Valtatyhjiön täyttivät Lähi-idässä asuneet arabiheimot, jotka olivat olleet molempien suurvaltojen liittolaisia. Vuoteen 660 mennessä valta oli keskittynyt Damaskoksessa hallinneen arabikenraali [[Muawija I|Muawijan]] käsiin, joka laajensi valtapiirinsä Atlantin rannikoilta Afganistanin vuorille.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Nevo, Y. E. & Koren, J.|Nimeke=Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state|Vuosi=2003|Sivu=89-172|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref> Muawijan kreikankielisen hallinnon uskontona oli [[Johannes Kastaja|Johannes Kastajaan]] kohdistunut kultti, mutta myöhemmin [[Arabien valtakunta|arabien valtakunnan]] valtionuskonto alkoi muuntautua [[Islam|islamiks]]<nowiki/>i. <ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Popp, V.|Nimeke=The Early History of Islam, Following Insxriptional and Numismatic Testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam|Vuosi=2010|Sivu=17-124|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref>
=== Paaviuden ja Euroopan uusi nouseminen ===
Rivi 22:
[[Kuva:1283 Descriptio Terrae Sanctae.jpg|thumb|left|200px|[[Jerusalem]].]]
Jerusalemissa kohtasivat eri uskontojen väliset ristiriidat. Jerusalem oli juutalaisen uskonnon pyhä kaupunki. Kristityille Jerusalem oli pyhä paitsi Vanhan Testamentin kertomusten nojalla myös Kristuksen ristiinnaulitsemisen paikkana. Arabiuskonnossa Jerusalem nousi keskipisteeksi kalifi [[Abd al-Malik ibn Marwan|Abd al-Malikin]] aikana, jolloin sinne rakennettiin arabivaltion keskuspyhäkkö eli [[Kalliomoskeija]].<ref name=":1" /> Myöhemmin islamiksi kiteytyneen arabiuskonnon tärkeimmiksi paikoiksi tulivat Mekka ja Medina, mutta Jerusalem säilytti asemansa heti niiden jälkeen.<ref name=":1" />
== Paavi saarnaa ristiretken puolesta ==
|