Ero sivun ”Kartanolaisuus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Muutettu sodan nimitys neutraalimmaksi, koska kansalaissota on erityisesti vasemmiston käyttämä termi. |
Crt (keskustelu | muokkaukset) Päivitetty linkki. |
||
Rivi 1:
[[
'''Kartanolaisuus''' oli [[kristinusko|kristillisvaikutteinen]] [[Lahko (uskonto)|lahko]], joka vaikutti 1920–1950-luvuilla erityisesti Satakunnassa. Päävaikutusalueet olivat [[Huittinen]] ja [[Vampula]], joita pidettiin liikkeen ”äitiseurakuntina”, mutta tämän lisäksi kartanolaisuutta esiintyi ainakin [[Kangasniemi|Kangasniemellä]], [[Lavia]]ssa, [[Sippola]]ssa ja [[Juupajoki|Juupajoella]]. Liikkeen johtajat olivat [[Alma Kartano|Alma Maria Kartano]] (1885–1953) ja ”unissasaarnaaja” [[Tilda Reunanen|Amanda Matilda eli ”Tilda” Reunanen]] (1894–1965).<ref name="heino170">Mihin Suomi tänään uskoo, s. 170</ref><ref name="apu">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.apu.fi/ihmiset/article162283-1.html | Nimeke = | Tekijä = Eve Hietamies | Julkaisu = Apu | Ajankohta = 5.2.2010 | Julkaisija = A-lehdet | Viitattu = 7.11.2010 | Kieli = }}</ref>
Rivi 22:
===Adam Härkösen vaikutus===
[[
Alma Kartano ja Adam Härkönen toimivat aluksi yhdessä, mutta pian heidän tiensä erkanivat ja liikkeen kannattajat siirtyivät osa Härkösen ja osa Kartanon kannattajiksi. Adam Härkösen mielestä Kartanon johtama ryhmä oli liian kuriton. Alma Kartano piti kokouksia öisin Huhtamon kulmakunnan syrjäisissä taloissa. Yöllisyyttä perusteltiin [[Alkuseurakunta|alkuseurakunnan]] käytäntönä. Kokoukset kestivät usein aamuun asti: saarna kesti jopa yli viisi tuntia ja rukouksia oli runsaasti. Kokoukset olivat hyvin [[Karismaattisuus|karismaattisia]], äänekkäitä ja mukana olijat hyppelivät ja takoivat käsiään lattioihin. Saarnojen aiheena oli usein [[Maailmanloppu|maailmanlopun]] tuleminen. Tähän aikaan, 1920-luvun puolessavälissä, toiseksi johtavaksi hahmoksi nousi Tilda Reunanen.<ref name="ReferenceA"/>
Rivi 37:
Etelä-Savon kartanolaisuuden keskus oli [[Kangasniemi]], mutta liikkeen kannattajia asui myös [[Pieksämäen maalaiskunta|Pieksämäen maalaiskunnassa]] ja [[Lapinlahti|Lapinlahdella]]. Myös [[Sippola]]ssa ja muualla [[Kymenlaakso]]ssa, jossa Kartano oli työskennellyt alakansakoulun opettajan sijaisena, oli jonkin verran kartanolaisia. [[Helsinki|Helsingissä]] asui yksittäisiä liikkeen kannattajia, ja kartanolaisuus herätti jonkin verran kiinnostusta pääkaupungin taiteilijapiireissä. Kyseessähän oli eksoottinen ja omintakeinen, Suomen kansan parista noussut uskonnollinen ryhmä.
[[
==Uskonnolliset piirteet==
Rivi 159:
===Viitteet===
{{
==Kirjallisuutta==
Rivi 171:
* [http://www.immi.se/kultur/tikkanen/kirja34.htm Tiesivätkö he mitä tekivät?/Visste De vad De gjorde?]
* [http://k.ellila.vuodatus.net/blog/21839 Lumoava hirviö]
* [
* Teppo Kulmala: [http://www.ksml.fi/viihde/kirjat/ulla-appelsin-lapsuus-lahkon-vankina-leevi-k-laitisen-tarina/568628 Lapsuus lahkon vankina]. Keskisuomalainen 6.6.2010.
|