Ero sivun ”Ahdistuneisuushäiriö” versioiden välillä

'''Ahdistuneisuushäiriöiksi''' kutsutaan [[psykiatria|psykiatrisia]] häiriöitä, joissa keskeisiä oireita ovat [[Ahdistus (tunne)|ahdistuneisuus]], jännittyneisyys ja [[pelko]]. Ahdistuneisuushäiriöissä ihmisen [[todellisuudentaju]] useimmiten säilyy, toisin kuin [[psykoosi|psykooseissa]], jotka ovat vakavampia mielenterveyden ongelmia.

 

 

Ahdistuneisuushäiriöitä kutsutaan myös neuroottisiksi häiriöiksi tai neurooseiksi, vaikkakin termi neuroosi juontaa alun perin aivan muualta kuin ahdistuneisuushäiriöistä (vuonna 1769 lääkäri [[William Cullen]] kuvasi käsitteellä hermosto-oireita, joita ei voinut selittää fysiologisesti (kreikan sanoista ''νεῦρον'' ’hermo’ ja ''-osis'' ’poikkeavuus’). [[Psykoanalyysi]] omaksui kuitenkin käsitteen kuvaamaan lieviä mielenterveyden ongelmia<ref>{{cite book |author=Russon, John |title=Human Experience: Philosophy, Neurosis, and the Elements of Everyday Life |publisher=State University of New York Press |year=2003 |isbn=0791457540 |authorlink=John Russon}} See also Kirsten Jacobson, (2006), "The Interpersonal Expression of Human Spatiality: A Phenomenological Interpretation of ''Anorexia Nervosa''," ''Chiasmi International'' 8, pp. 157-74.</ref>. Nykyään psykiatriassa neuroosi-käsitteen käyttö on huomattavasti vähentynyt.<ref>[http://yle.fi/akuutti/arkisto2003/250203_d.htm Yle, Akuutti]</ref>

 

== Neuroosi käsitteenä ==

 

Käsite on vakiintunut psykologisessa ja psykiatrisessa kielenkäytössä, mutta viime aikoina sen käyttö on huomattavasti vähentynyt, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa käytössä olevassa DSM-tautiluokituksessa ei kyseistä termiä enää käytetä. Sen sijaan Suomessakin virallisessa asemassa oleva ICD-tautiluokitus käyttää sitä edelleen. Nykyisin termiä neuroosi käytetään useimmiten synonyyminä ahdistuneisuushäiriölle. Nykyään on kuitenkin useita teorioita näiden ns. neuroottisten häiriöiden synnystä, ja niiden välillä ei ole mitään muuta selkeää yhteistä tekijää kuin niille annettu otsikko ’neuroosit’.