Ero sivun ”Aristoteles” versioiden välillä

1 merkki poistettu ,  10 kuukautta sitten
sotku
(sotku)
Merkkaus: Kumoaminen
'''Aristoteles''' ({{k-grc|Ἀριστοτέλης|Aristotelēs}}; [[384 eaa.|384]]–[[322 eaa.]]) oli [[antiikin Kreikka|antiikin kreikkalainen]] [[filosofi]] ja tiedemies. Häntä pidetään opettajansa [[Platon]]in ohella yhtenä länsimaiseen ajatteluun eniten vaikuttaneista filosofeista.<ref name="SEP-Aristotle">{{SEP | Id=aristotle | Tekijä=Shields, Christopher | Nimeke=Aristotle | Viitattu=9.3.2011}}</ref><ref name="IEP-Aristotle">{{IEP | Id=aristotl | Tekijä= | Nimeke=Aristotle | Viitattu=9.3.2011}}</ref>
 
Aristotelesta on pidetty koko länsimaisen tieteen spedenäisänä ja monien yksittäisten tieteenalojen perustajana. Hän oli ensimmäinen, joka luokitteli inhimillisen tietämisen aloja omiksi oppialoikseen, kuten [[matematiikka]] ja [[biologia]]. Monet näistä luokitteluista ovat edelleen käytössä.<ref name="IEP-Aristotle"/> Aristoteleen kiinnostuksen kohteet olivat hyvin laaja-alaiset, ja tämä näkyy myös hänen teoksissaan, jotka käsittelevät monia aiheita.<ref name="Curnow-45">{{Kirjaviite | Tekijä=Curnow, Trevor | Nimeke=The Philosophers of the Ancient World: an A–Z guide | Sivu=45–47 | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Duckworth | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 0715634976}}</ref> Luonnontieteissä Aristoteles tutki muun muassa [[anatomia]]a, [[tähtitiede]]ttä, [[embryologia]]a, [[maantiede]]ttä, [[geologia]]a, [[meteorologia]]a, [[fysiikka]]a ja [[eläintiede]]ttä. Filosofiassa hän kirjoitti muun muassa [[estetiikka|estetiikasta]], [[talous|taloudesta]], [[etiikka|etiikasta]], [[metafysiikka|metafysiikasta]], [[hallinto|hallinnosta]], [[politiikka|politiikasta]], [[psykologia]]sta, [[retoriikka|retoriikasta]] ja [[teologia]]sta. Hänen kirjoituksensa koskettivat myös [[koulutus]]ta, [[kirjallisuus|kirjallisuutta]] ja [[runous|runoutta]].
 
Aristoteleen teokset tarjosivat perustan erityisesti keskiajan [[skolastiikka|skolastiselle]] ajattelulle sekä lännessä että arabiankielisessä maailmassa. Teoksia käytettiin yliopistollisina oppikirjoina vielä 1600-luvulle, [[uusi aika|uuden ajan]] alkuun, saakka.<ref name="Knuuttila-1999-57">Knuuttila 1999, s. 57–61.</ref> Samalla aristoteelinen luonnontiede ja sen mukainen todellisuuskäsitys hallitsivat tieteessä 2&nbsp;000 vuotta niin kutsuttuun [[tieteellinen vallankumous|tieteelliseen vallankumoukseen]] saakka.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=McClellan, James Edward & Dorn, Harold | Nimeke=Science and technology in world history: an introduction | Selite=Science and Technology in World History | Julkaisija=JHU Press | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 0801883598 | Sivu=76 | www=http://books.google.fi/books?id=bpNIToBV5wYC&pg=PA76&lpg=PA76}}</ref>