Ero sivun ”Veriplasma” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Fibrin-nach-Thromboplastin.jpg|pienoiskuva|Ihmisen plasmaa, joka on hyydytetty lisäämällä siihen [[kudostekijä]]ä. Geelimäinen hyytymä on kyllin vahva pitämään sisässään teräspallon.]]'''Veriplasma''' tai vain '''plasma''' on [[Veri|veren]] kellertävä nestemäinen osa, josta puuttuvat [[verisolu]]t.<ref name=d/>▼
Plasmaa saadaan, kun verinäytteen [[Veren hyytyminen|hyytyminen]] estetään lisäämällä siihen sopivaa [[antikoagulantti]]a, kuten [[EDTA]]:a, [[sitraatti]]suoloja, [[hepariini]]a tai [[hirudiini]]a. Sitten näyte lingotaan näyteastiassa [[Sentrifugi|sentrifuugilla]]. Tällöin näyte jakautuu näyteastian pohjalle sakaksi, jossa ovat verisolut, ja nestemäiseksi plasmaksi. Plasma otetaan talteen ja siitä voidaan esimerkiksi mitata joidenkin aineiden pitoisuuksia. Niiden poiketessa normaalipitoisuuksista eli viitearvoista, voidaan henkilöllä, jolta verinäyte on otettu, ehkä todeta jokin sairaus. Kokeita voidaan tehdä myös [[veriseerumi]]lle, joka on muuten sama asia kuin veriplasma, mutta seerumin annetaan hyytyä täysin ennen sentrifugointia. Seerumista puuttuvat siksi jotkin [[hyytymistekijät]], kuten [[fibrinogeeni]].<ref name=a>{{Lehtiviite|Tekijä=G Banfi et al|Otsikko=Use of anticoagulants in diagnostic laboratory investigations|Julkaisu=World Health Organization|Ajankohta=2002|www=https://apps.who.int/iris/handle/10665/65957}}</ref> Plasmaa kerätään myös [[Verenluovutus|luovutetusta verestä]] tai erikseen (katso [[hemafereesi]]), jotta siitä voidaan eristää eri proteiineja, kuten vaikkapa hyytymistekijöitä [[verenvuototauti]]en hoitoon.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=M Hotchko, P Robert|Otsikko=Recent market status and trends of fractionated plasma products|Julkaisu=Annals of Blood|Ajankohta=2018|Vuosikerta=3|Numero=2|Julkaisija=|Issn=2521-361X|www=http://aob.amegroups.com/article/view/4330}}</ref>
==Koostumus ja ulkomuoto==▼
▲[[Tiedosto:Fibrin-nach-Thromboplastin.jpg|pienoiskuva|Ihmisen plasmaa, joka on hyydytetty lisäämällä siihen [[kudostekijä]]ä. Geelimäinen hyytymä on kyllin vahva pitämään sisässään teräspallon.]]
▲==Koostumus==
Monilla [[Nisäkkäät|nisäkkäillä]] veren tilavuudesta yli 50% on plasmaa. Ihmisillä tämä osuus on 55%. Ihmisten plasman tilavuudesta on noin 91% vettä ja 7% [[Proteiini|proteiineja]].<ref name=d>{{Lehtiviite|Tekijä=M Kersaudy-Kerhoas, E Sollier|Otsikko=Micro-scale blood plasma separation: from acoustophoresis to egg-beaters|Julkaisu=Lab on a Chip|Ajankohta=2013|Vuosikerta=13|Numero=17|Sivut=3323–3346|Julkaisija=|Pmid=23824514|Doi=10.1039/c3lc50432h|Issn=1473-0189|www=https://pdfs.semanticscholar.org/2242/ceda7a53624a5db8acc3c08b631ce4a20534.pdf}}</ref> Proteiineja on normaalisti 5.5–8.9 milligrammaa per desilitra plasmaa. Tästä massasta noin 60% on [[albumiini]]a, 36% erilaisia [[Globuliini|globuliineja]] (kuten [[Hemoglobiini|hemoglobiineja]], [[myoglobiini]]a ja [[vasta-aine]]ita) ja 4% [[fibrinogeeni]]ä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=LR Engelking et al|Nimeke=Textbook of veterinary physiological chemistry|Vuosi=2015|Sivu=21-24|Selite=3. painos|Julkaisija=Elsevier|Isbn=9780123919090|Doi=10.1016/B978-0-12-391909-0.50004-9}}</ref> Plasmassa on [[Ioni|ioneita]], kuten [[kalsium]]ia, [[natrium]]ia ja [[kalium]]ia.<ref name=a/> Siinä on myös monia aineenvaihduntatuotteita, joista isoimman pitoisuuden omaavat [[glukoosi]] ([[verensokeri]]), [[kolesteroli]], [[melaniini]]t, [[urea]] ja [[Adenosiinitrifosfaatti|ATP]], joista kunkin pitoisuus on noin 3–5 [[millimooli]]a per litra plasmaa. Plasmassa muitakin aineenvaihduntatuotteita, kuten [[Hormoni|hormoneita]], joista esimerkkejä ovat [[tyreotropiini]], [[testosteroni]] ja [[estradioli]]. Plasmassa on lisäksi jäämiä [[DNA]]:sta, [[RNA]]:sta, [[Virus|viruksista]], [[Bakteerit|bakteereista]] ja muista [[Mikrobi|mikrobeista]].<ref name=d/>
Vaikka plasmassa ei määritelmän mukaan ole verisoluja, jää plasmanäytteisiin käytännössä usein hieman verisoluihin kuuluvia [[verihiutale]]ita. Niitä on usein noin 3000–4000 per mikrolitra.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=AD Michelson et al|Nimeke=Platelets|Vuosi=2019|Sivu=402|Selite=4. painos|Julkaisija=Elsevier|Isbn=9780128134566|Doi=10.1016/B978-0-12-813456-6.00022-9}}</ref> Lisäksi on olemassa verihiutalerikasta plasmaa (PRP), jota käytetään tiettyjen vammojen parantumisen nopeuttamiseen. Tällaiseen on plasman lisäksi eri sentrifugointitekniikoin kerrytetty non 2.5–8 kertaa enemmän verihiutaleita, kuin mitä on käsittelemättömässä veressä. Veressä on 50 000–450 000 hiutaleita per mikrolitra.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=BJ Cole et al|Otsikko=Platelet-rich plasma|Julkaisu=Sports Health|Ajankohta=2010|Vuosikerta=2|Numero=3|Sivut=203–210
Normaalisti plasman väri vaihtelee heikon keltaisesta tummankeltaiseksi. Keltaisuus johtuu [[bilirubiini]]sta, [[Karotenoidit|karotenoideista]], [[Hemoglobiini|hemoglobiineista]] ja [[Transferriinit|transferriineistä]]. Plasma voi poikkeustapauksissa olla oranssia, vihreää tai ruskeaa. Vihreä väri voi johtua esimerkiksi keruloplasmiinista tai [[Sulfonamidi|sulfonamideja]] kehossa muodostavista lääkkeistä, jotka johtavat [[sulfhemoglobiini]]n muodostumiseen.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=A Mani, AP Poornima, D Gupta|Otsikko=Greenish discoloration of plasma: is it really a matter of concern?|Lopetusmerkki=pois|Julkaisu=Asian Journal of Transfusion Science|Ajankohta=2019|Vuosikerta=13|Numero=1|Sivut=1–2|Pmid=31360002|Doi=10.4103/ajts.AJTS_117_18|Issn=0973-6247|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6580839/}}</ref> Tumman ruskea tai punertava väri voi johtua [[hemolyysi]]stä, jossa hajonneista punasoluista vapautuu tumman värin antavaa [[methemoglobiini]]a.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=MT Tesfazghi et al|Otsikko=What's causing this dark brown plasma?|Lopetusmerkki=pois|Julkaisu=The Journal of Applied Laboratory Medicine|Ajankohta=2019|Vuosikerta=4|Numero=1|Sivut=125–129|Pmid=31639715|Doi=10.1373/jalm.2018.026633|Issn=2475-7241|www=http://jalm.aaccjnls.org/content/4/1/125}}</ref> Plasma voi myös olla läpinäkyvää tai sameaa. Sameus johtuu yleensä plasman suuresta [[lipidi]]pitoisuudesta, kuten [[kolesteroli]]sta ja [[Triglyseridi|triglyserideistä]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=N Agnihotri, L Kumar|Otsikko=Turbid plasma donations: need for quantification|Julkaisu=Asian Journal of Transfusion Science|Ajankohta=2014|Vuosikerta=8|Numero=2|Sivut=78–79|Pmid=25161342|Doi=10.4103/0973-6247.137436|Issn=0973-6247|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4140067/}}</ref>
[[Tiedosto:Lipemic plasma.jpg|pienoiskuva|430px|Vasen: hyperlidemiaa potevan sameaa plasmaa. Oikea: normaalia plasmaa.]]
==Plasman edut diagnostiikassa==
Kaikkia kokeita ei voida tehdä veriplasmalle, eikä kaikkia [[veriseerumi]]lle. Vaikka jokin koe voitaisiin tehdä kummalla tahansa, voi toisen käyttö olla käytännöllisempää.<ref name=a/> Plasman ja seerumin lisäksi jotkin mittaukset voidaan tai on pakko tehdä suoraan verestä, kuten [[
{| class="wikitable"
|+
| |||