Ero sivun ”Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu” versioiden välillä

'''Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu''' ('''SYK''') on [[Helsinki|Helsingin]] [[Etelä-Haaga]]ssa sijaitseva Suomen vanhin suomenkielinen [[yhteiskoulu]]. SYK on maksuton [[yksityiskoulu]], joka painottaa kieltenopiskelua. Lukiolla on [[valtioneuvosto]]n vuonna [[1985]] myöntämä kielipainotteinen erityistehtävä, ja elokuussa 1990 lukion yhteyteen perustettiin ensimmäisenä Suomessa [[International Baccalaureate]] -tutkintoon tähtäävä englanninkielinen IB-linja. SYK:ssa on hyvin runsas kielivalikoima. A-kielenä eli pitkänä kielenä on mahdollista lukea saksaa, ranskaa, venäjää tai englantia. Mahdollista on myös opiskella esim.esimerkiksi espanjaa, japania, arabiaa, ruotsia ja italiaa. <ref>https://www.syk.fi/kielipainotus-ja-kansainvälisyys#A-kielet:-ranska,-saksa,-venäjä</ref> Koulun rehtorina toimii Sari Tiitta. <ref>https://www.syk.fi/uutisarkisto?page=1</ref>

SYK käsittää [[peruskoulu]]n luokat 3–9, suomalaisen opetussuunnitelman mukaisen [[lukio]]n, sekä kansainvälisen IB-linjan. Yhteensä oppilaita on SYK:ssa noin 1&nbsp;300. SYK:unhon pyritään yleensä [[ala-aste]]en toiselta luokalta. Hakeminen muille luokille on mahdollista, mutta paikkoja on rajallisesti, ja niistä osa on varattu [[paluumuuttaja|paluumuuttajille]]. Kouluun on kuitenkin mahdollista muidenkin päästä luokille 4-94–9 vapaamuotoisen hakemuksen avulla, johon liitetään viimeisimmän koulutodistuksen kopio.<ref>https://www.syk.fi/perusopetus/sykkiläiseksi</ref> Haku [[lukio]]on tapahtuu normaalisti toisen asteen opintojen yhteishaun kautta. Peruskoulu poikkeaa muista tavallisen perusopetuksen yksityisistä järjestäjistä Helsingissä siten, ettei sille ole määritelty oppilaaksiottoaluetta. Toinen erikoispiirre SYK:ssa on runsas tietotekniikan, kuten iPadien käyttö koulutehtävissä. Suurin osa peruskoulun oppilaista saa koululta omat iPadit käyttöönsä.<ref>https://www.syk.fi/perusopetus/oppiminen</ref>{{Lähde|||vuosi=}}

Koulu on sijainnut vuodesta 1972 alkaen Helsingin Etelä-Haagassa, osoitteessa Isonnevantie 8. Koulun yhteydessä on oma erillinen urheilutalo, johon kuuluu mm.muun muassa liikuntasali, kuntosali sekä [[Haagan uimahalli]].

Jo vuonna 1882 alettiin suunnitella uuden yliopistoon johtavan yksityisen suomenkielisen tyttökoulun perustamista Helsinkiin, mutta lopulta perustajat kääntyivätkin yhteiskouluajatuksen kannalle. Malli muodostui myöhemmin merkittäväksi esikuvaksi muille [[oppikoulu]]ille eri puolilla maata.<ref name="historia">[http://www.syk.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=46&Itemid=57 Historia] Koulun omat sivut. Viitattu 6.3.2012.</ref> Koulun perustamislupa annettiin vuonna 1886 professori [[Thiodolf Rein]]ille ja vapaaherra [[E. G. Palmén]]ille. OmistajinaKoulun oliomisti alkuun joukko yksityisiä henkilöitä, ja myöhemmin vuodesta 1892 alkaen osakeyhtiö. Alkuvuosinaan koulu toimi [[Kamppi|Kampissa]] useissa osoitteissa, kunnes 1890 valmistui oma koulutalo osoitteeseen [[Yrjönkatu]] 24.<ref name="matrikkeli">[http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/suomyhteiskoulu.htm Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli : Helsingin Suomalainen yhteiskoulu 1886-]</ref> Sen tieltä purettiin [[J. V. Snellman]]in entinen kotitalo.<ref name="historia" /> Koulu toimi Yrjönkadun ja Kalevankadun kulman koulutalossa vuoteen 1937, jolloin valmistui uusi rakennus [[Etu-Töölö]]ön osoitteeseen Nervanderinkatu 13. Nykyisiin tiloihin [[Etelä-Haaga]]an koulu muutti 1972.<ref name="matrikkeli" /> Nykyisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehtipariskunta [[Heikki Siren|Heikki]] ja [[Kaija Siren]].<ref name="historia" /> [[Väinö Vähäkallio]]n suunnittelema Nervanderinkadun koulutalo oli sittemmin [[Museovirasto]]n tiloina ja vuodesta 2014 siellä on ollut [[Sibelius-Akatemia]],<ref>[http://www5.siba.fi/sibelius-academy/happening-now1/-/asset_publisher/Mk5V/content/sibelius-akatemia-sai-uuden-rakennuksen-toolosta# Siba.fi]</ref> Yrjönkadun talo on purettu.

SYK tunnettiin alusta alkaen uudistusmielisenä ja monet sen käyttöönottamat kokeilut ovat sittemmin vakiintuneet koko koululaitokseen. [[Peruskoulu]]un siirryttäessä 1977 koulun rakenne säilyi entisellään. Elokuussa 1990 koulusta tuli Suomen ensimmäinen [[IB-lukio]], kun kansainväliseen [[International Baccalaureate]] -tutkintoon tähtäävä englanninkielinen linja perustettiin.<ref name="matrikkeli" />