'''Talonpoikaissota''' on nimitys [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] alueella vuosina [[1524]]–[[1525]] tapahtuneelle kapinalliselle liikehdinnälle.
Leviävä [[uskonpuhdistus]]liike aikaansai myös laajaa levottomuutta Saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueen talonpoikien keskuudessa. Talonpoikien liikehdintä oli merkittävää varsinkin siinä mielessä, että he muodostivat valtakunnan väestöstä kolme neljäsosaa.<ref name="kapina">''Kristinuskon historia 2000: Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan'' s. 31</ref> Jo aiemmin feodaaliruhtinaat olivat pyrkineet hallitsemiensa alueiden yhtenäistämiseen, mikä oli rajoittanut talonpoikien oikeuksia. Kapinointia ja liikehdintää oli nähtävillä paikallistasolla jo [[1300-luku|1300-luvulla]], mutta uskonpuhdistus ja [[Luther]]in ajatukset kristityn vapaudesta toivat niihin uusia sävyjä.<ref name="kapina" /> Vuosina [[1524]]-[[1525]] syntyi laajamittaista liikehdintää, joka sai pian vallankumouksellisia piirteitä. Liikehdintään liittyi myös aateliston ja porvariston edustajia.<ref name="kapina">''Kristinuskon historia 2000: Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan'' s. 31</ref>
Talonpoikaissotana tunnetun protestiliikkeen taustalla piili useita uskonpuhdistukseen liittyviä ajatuksia. Uskonpuhdistaja ja radikaali teologi [[Thomas Müntzer]] vaikutti paljolti siihen, että talonpojat uskoivat taistelevansa tasa-arvoisen "Jumalan valtakunnan" puolesta.<refname="kapina"Vuonna /> [[1525]] julkaistiin julistus ''Schwabenin talonpoikien kaksitoista artiklaa'', -nimellä tunnettu julistus. Siinäjossa vaadittiin osin uskonnollisin perusteluin metsästystä, puunhakkuuta ja kalastusta vapautettavaksi rajoituksista.<ref name="kapina" /> Samoin kymmenyksinä kerättävän verotuksen ja maaorjuuden poistaminen olivat vaatimuslistalla.<ref name="kapina" /> Minkäänlaisia neuvotteluja ei kuitenkaan käyty.{{lähde}}
Ruhtinaat ja maanomistajat kävivät talonpoikia vastaan omilla joukoillaan, joiden varustelu ja organisointi oli huomattavasti kapinaliikettä korkeammalla tasolla. Kapina tukahdutettiin, ja arviolta 100 000 kapinaan osallistunutta talonpoikaa teloitettiin.<ref name="kapina" /> Kapinoinnin jälkiseurauksena ruhtinaiden suhtautuminen Lutheriin viileni, sillä he pitivät tätä yhtenä syyllisenä levottomuuksiin.<ref name="kapina" /> Luther puolustautui syytöksiä vastaan. Vielä kapinan alussa hän oli yrittänyt ottaa maltillista kantaa tilanteeseen, mutta väkivaltaisuuksien lisääntyessä hän oli kehottanut ruhtinaita kaikin tavoin kukistamaan kapinaliikkeen.<ref name="kapina" />
