Ero sivun ”Magmakivi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Arla (keskustelu | muokkaukset)
p fix
Lähteiden tarkistusta ja korjausta + kh.
Rivi 6:
 
=== Intrusiiviset kivet ===
[[Syväkivi|Syväkive]]t eli plutoniset kivet kiteytyvät kivisulasta eli magmasta hitaasti syvällä maankuoressa (0,5–20&nbsp;km<ref name=":0">{{Kirjaviite | Tekijä = Haldar, S. K. & Tišljar, Josip | Nimeke = Introduction to mineralogy and petrology | Vuosi = 2014 | Sivu = 93–120 | Julkaisupaikka = Waltham | Julkaisija = Elsevier |Isbn ISBN = 978-0-12-408133-8 | www = https://www.worldcatsciencedirect.orgcom/oclcbook/8810971589780124081338/introduction-to-mineralogy-and-petrology}}</ref>). Hidas jäähtyminen saa mineraalikiteet kasvamaan isoiksi, jolloin ne voidaan yleensä havaita paljaalla silmällä. Tyypillisiä intrusiivimuodostumia ovat [[Batoliitti|batoliitit]], [[Stokki|stokit]], [[Lakkoliitti|lakkoliitit]], [[Kerrosjuoni|kerrosjuonet]] ja [[Juoni (geologia)|juonet]]. [[Graniitti]] on tunnettu syväkivi.
 
Jos kivi syntyy keskimääräisillä syvyyksillä, sitä kutsutaan [[Puolipinnallinen kivi|puolipinnalliseksi kiveksi]], ja se on yleensä keskirakeinen asultaan. Puolipinnalliset kivet kuten [[diabaasi]] esiintyvät usein juonina tai kerrosjuonina.
 
=== Ekstrusiiviset kivet ===
[[Tulivuori|Tulivuoresta]] maan pinnalle tai veteen purkautunut laava muodostaa vulkaanisia kivilajeja eli [[vulkaniitti|vulkaniitteja]], joita kutsutaan yhteisellä nimellä myös [[eruptiivikivi]]ksi tai pintakiviksi. Koska pintakivet jähmettyvät nopeasti, niiden rakenne on sileä ja hienorakeinen. Tyypillinen ekstrusiivikivi [[basaltti]] esiintyy [[Tyynylaava|laavatyynyinätyynylaavoina]], laavavirtoina, laavapatjoina ja laavatasankoina. Joskus selaava rakoilee jäähtymisen yhteydessä monikulmaisiksi pylväiksi, esimerkkinä [[Pohjois-Irlanti|Pohjois-Irlannin]] [[Giant’s Causeway]].<ref name=":0" />
 
== Magman alkuperä ==
Rivi 23:
 
== Luokittelu ==
 
=== Kemiallinen ja petrologinen luokittelu ===
Magmakivet jaetaan kemiallisen koostumuksensa mukaan happamiin, intermediäärisiin, emäksisiin ja ultraemäksisiin kiviin. Kiven happamuus ei liity kiven [[Happamuus|pH-arvoon]] tai vetyionien (H<sup>+</sup>) aktiivisuuteen magmassa, vaan terminologia juontaa juurensa vanhentuneeseen käsitykseen siitä, että piidioksidi olisi magmassa [[Piihappo|piihapon]] muodossa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Winter, J. D.|Nimeke=Principles of igneous and metamorphic petrology|Vuosi=2014|Sivu=25–34|Julkaisupaikka=Harlow|Julkaisija=Pearson Education}}</ref> Kemiallinen luokittelu menee osaksi päällekkäin mineraaliperustaisen luokittelun kanssa, sillä [[Bowenin reaktiosarja|Bowenin reaktiosarjan]] mukaan magman happamuudella on yhteys sen kiteytymisjärjestykseen.<ref name=":0" />
Rivi 76 ⟶ 75:
|}
 
IUGS (International Union of Geological Sciences) ylläpitää tarkempia syväkivien luokittelukolmioita eli Streckeisenin kolmioita. Näitä ovat esimerkiksi QAPF-kolmio, gabroluokan kolmio ja ultramafinen kolmio.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Le Maitre, R. W. et al. | Nimeke = Igneous rocks : a classification and glossary of terms : recommendations of the International Union of Geological Sciences, Subcommission on the Systematics of Igneous Rocks | Vuosi = 2002 | Sivu =| Julkaisupaikka = Cambridge, U.K. | Julkaisija = Cambridge University Press |Tunniste=|Isbn ISBN = 9780511535581 | www = https://www.worldcatcambridge.org/oclccore/books/igneous-rocks-a-classification-and-glossary-of-terms/572042177F458E82BF81BF6A011CEA0D41DE9311}}</ref>
 
==Lähteet==
* {{Verkkoviite |Nimeke=Kiviopas.fi| Osoite = http://www.kiviopasgeologia.fi/opetusindex.php/kivilaj2018/magma.htm06/25/magmakivien-luokittelu/ | Nimeke = Magmakivien luokittelu  | Tekijä = Turunen, Mikko | Ajankohta = 25.6.2018 | Julkaisija =Suomussalmen kuntaGeologia.fi |Luettu Viitattu =24 7.812.20072019}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Pellan, Chris (editor) | Nimike = Earthscope | Vuosi = 1985 | Julkaisija = Salamander Books Ltd.| Tunniste=ISBN 0-86101-144-9}}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|Sarakkeet}}
<references />
 
[[Luokka:Magmakivilajit|*]]