Ero sivun ”Suomen Keskusta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta Android |
Hylättiin viimeisimmät 6 tekstimuutosta (tehnyt 85.76.11.32) ja palautettiin versio 18396665, jonka on tehnyt 2001:14BA:16EA:F800:98D0:FA33:E030:FDC1: enimmäkseen lähteettömiä lisäyksiä, ei parantunut |
||
Rivi 28:
}}
'''Suomen Keskusta''' (yleiskielessä '''keskusta''',<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4322 | Nimeke = Puolueiden nimet: iso vai pieni alkukirjain | Tekijä = Suomen kielen lautakunta 2011 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kotus | Viitattu = 23.6.2011 }}</ref> lyhenne '''Kesk.''',<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 07.01.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 29.3.2013}}</ref> {{k-sv|Centern i Finland}}) on [[Suomi|suomalainen]] [[puolue]]. Vuonna 1906 perustetun puolueen nimenä oli '''Maalaisliitto''' (lyh. '''ML''') lokakuuhun [[1965]] asti<ref name=hs>{{Lehtiviite | Otsikko = Kaksi äänestystä tarvittiin ml:n muuttamisessa keskustapuolueeksi | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Sivut = 5 | Ajankohta = 18.10.1965}}</ref> ja sen jälkeen '''Keskustapuolue''' vuoteen [[1988]] asti, jolloin otettiin käyttöön nykyinen nimi.
Puolueen ideologiaa luonnehtivat kuuluminen [[Poliittinen keskusta|poliittisen keskustaan]], [[alkiolaisuus]] ja [[sosiaaliliberalismi]]. Keskusta on [[liberalismi|liberaalipuolueiden]] kansainvälisen järjestön [[Liberal International]]in ja [[Euroopan liberaalidemokraattinen puolue|Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen]] jäsen. Euroopan parlamentissa keskustan edustajat kuuluvat [[Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä]]än ja Pohjoismaiden neuvostossa [[Keskiryhmä]]än.
Suomessa on ollut kolme
▲Suomessa on ollut kolme [[Maalaisliitto]]a ja [[Keskustapuolue]]tta edustanutta [[Suomen presidentti|Tasavallan presidenttiä]] ja kaksitoista [[Suomen pääministeri|pääministeriä]]. Keskustalla on eduskunnassa 31 kansanedustajaa ja Euroopan parlamentissa kaksi europarlamentaarikkoa. Vuoden 2013 tietojen mukaan puolueella on 150 000 jäsentä.<ref name="jäsenmäärä2013"/> [[Katri Kulmuni]] on ollut keskustan puheenjohtaja syyskuusta 2019 lähtien.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006231429.html | Nimeke =Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Katri Kulmuni | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =7.9.2019 | Julkaisija =Ilta-Sanomat | Viitattu = 7.9.2019}}</ref>
==Historia==
Rivi 43 ⟶ 39:
===Autonomian aika ja ensimmäinen tasavalta===
[[Tiedosto:Santeri Alkio2.jpg|pienoiskuva|upright|Santeri Alkio.]]
Puolueen voidaan katsoa syntyneen vuonna 1906, jolloin perustettiin ''[[Suomen Maalaisväestön Liitto]]'' sekä ''[[Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto]]'', jotka yhdistyivät vuonna 1908 '''Maalaisliitoksi'''<ref name="historia"/> (lyh. ''ML''<ref name=EKV/>). Vuonna 1965 nimeksi muutettiin '''Keskustapuolue'''.<ref name=EKV>[http://yle.fi/satavuottaeduskuntavaaleja/vaalitilastot.htm Eduskuntavaalien vaalitilastot (yle.fi)]</ref> Nykyinen nimi ''Suomen Keskusta'' otettiin käyttöön vuonna 1988. Lempinimenä puolueella on sanasta "Keskustapuolue" lyhennetty ''Kepu''.
Maalaisliiton ideologisena isänä pidetään [[nuorsuomalainen puolue|nuorsuomalaisista]] siirtynyttä [[Santeri Alkio]]ta, ja alkuaikoina puolue toimi [[perustuslailliset|perustuslaillisessa]] rintamassa nuorsuomalaisten kanssa.
[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] jälkeen Maalaisliitto pyrki ajamaan tasapainoa ja kansallista sopua, hyväksyen esimerkiksi [[punakaarti|punaisten]] armahdukset. Puolue johti myös 1930-luvulla taistelua demokratiaa uhannutta oikeistoradikalismia vastaan. Yhteistyö [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattien]] kanssa alkoi lisääntyä, ja ensimmäinen niin sanottu [[punamultahallitus]] muodostettiin vuonna 1937.<ref name="historia"/>
Puolueen kannatus perustui laajaan maatalous- ja maaseutuväestöön, sillä Maalaisliitto pyrki kohentamaan maaseudun taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia.<ref name="historia"/> Puolueen varhaisimmat kannatusalueet olivat [[Pohjanmaan historiallinen maakunta|Pohjanmaa]]lla, [[Lappi|Lapissa]], [[Kainuu]]ssa ja [[Viipurin lääni]]n itäosissa.{{lähde}} Toisen maailmansodan jälkeen läntiseen Suomeen asutettu siirtoväki nosti Maalaisliiton suurimmaksi puolueeksi myös läntisemmän Suomen maaseudulla. Puolueen kannatus kaupungeissa oli aluksi hyvin pientä, mutta sekin alkoi kasvaa. 1970-luvulla puolueen kannatus laski, jolloin monet alkoivat pitää maaseututaustaista puoluetta hiipuvana auringonlaskun puolueena.{{lähde}} Kannatuksen lasku on sittemmin osoittautunut tilapäiseksi.▼
[[Lauri Kristian Relander]] oli ensimmäinen
▲Puolueen kannatus perustui laajaan maatalous- ja maaseutuväestöön, sillä Maalaisliitto pyrki kohentamaan maaseudun taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia.<ref name="historia"/> Puolueen varhaisimmat kannatusalueet olivat [[Pohjanmaan historiallinen maakunta|Pohjanmaa]]lla, [[Lappi|Lapissa]], [[Kainuu]]ssa ja [[Viipurin lääni]]n itäosissa.{{lähde}}
▲[[Lauri Kristian Relander]] oli ensimmäinen Maalaisliitosta valittu tasavallan presidentti. Talvisodan syttyessä presidenttinä oli maalaisliittolainen [[Kyösti Kallio]], joka nimitti ensimmäisen [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] ja Maalaisliiton muodostaman [[punamultahallitus|punamultahallituksen]] vuonna [[1937]]. Terveyssyistä Kallion presidenttikausi jäi kesken jo vuonna [[1940]].
=== Kekkosen aika ===
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen alkoi uuden ulkopoliittisen suuntautumisen vaihe. Maalaisliiton kansanedustaja [[Urho Kekkonen]] oli sodan jälkeen useasti pääministerinä. [[Suomen presidentinvaali 1956|Vuoden 1956 presidentinvaaleissa]] Kekkonen, joka oli pääministerinä muun muassa luovuttanut Suomeen paenneen [[metsäveljet|Viron vastarintaliikkeen]] jäsenen Neuvostoliittoon, sai suostuteltua [[KGB]]:n tukemaan häntä. Viisi päivää ennen valitsijamiesten kokoontumista Suomen kommunistit määrättiin äänestämään Kekkosta. Kommunistien äänillä Kekkonen yllättäen voitti vaalit pienimmällä mahdollisella marginaalilla. Kekkosen valtaa lisättiin [[noottikriisi]]ssä ja KGB:n vaatimuksesta [[Suojelupoliisi]] täytettiin maalaisliittolaisilla.<ref name="rentola">{{Verkkoviite | Osoite= https://helda.helsinki.fi/handle/10224/4054 | Nimeke= ''President Urho Kekkonen of Finland and the KGB'' | Ajankohta= 2008 | Tekijä= Rentola, Kimmo | Julkaisija= Helsingin yliopisto }}</ref> Kekkonen kohosi neuvostoystävyyttä korostavan linjan johtohahmoksi.
Presidentin valta vahvistui lähinnä idänpolitiikan ([[YYA-sopimus]] ja [[ETYK]]) ja länsi-integraation ([[EFTA]]:n liitännäisjäsenyys ja [[EEC]]-vapaakauppasopimus) turvaamiseksi, sillä samalla ei haluttu menettää Suomen ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] välistä [[bilateraalikauppa]]a. Tämä yhdessä [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] puoluehajaannuksen kanssa johti siihen, että presidentin voimakasta osallistumista alettiin lähinnä hänen sosiaalidemokraattisten vastustajiensa piirissä pitää [[ruoskaparlamentarismi]]na. Myös oikeistosta nousi kriittisiä ääniä, kuten [[Tuure Junnila]], [[Georg C. Ehrnrooth]] ja [[Kullervo Rainio]], jotka muodostivat [[Perustuslaillinen kansanpuolue|Perustuslaillisen kansanpuolueen]]. Toinen näkyvä vastustaja oli entinen maalaisliittolainen [[Veikko Vennamo]].
Puolueen sisälle muodostui idänpolitiikkaa, vasemmistoyhteistyötä ja Kekkosta tukemaan miltei puolueoppositioksi niin sanottu ''K-linja''. Linjan sisältönä oli "mennä niin vasemmalle, että hirvittää".{{lähde}} [[K-linja]]n edustajiin skeptisesti suhtautuneita alettiin kutsua [[musta tusina|mustaksi tusinaksi]]. Tällä annettiin ymmärtää, että puolueen sisällä on oikeistoryhmittymä.{{lähde}}
| |||