Wikipedia

Ero sivun ”Diabetes” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
kirjoitettu uusiksi; vanhassa korostettiin yksittäistutkimuksissa esitettyjä syntymekanismeja ja hoitoja (kalanmaksaöljy, pihkasalva; tarkemmat syntymekanismit on parempi esitellä omissa artikkeleissaan), lähteetöntä tietoa, tabloideja viitteinä, laajempi diabeteksen aiheuttajien luokittelu puuttui, rönsyilyä (mm. kunkin diabeteksen hoitoa on paras käsitellä omissa artikkeleissaan)
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee diabetes mellitusta eli sokeritautia. Diabetes insipiduksesta kertoo artikkeli [[Vesitystauti]].}}
{{Tauti
| nimi = Diabetes
|kuva=Blue circle for diabetes.svg
| kuva = Insulin Application.jpg
|kuvateksti=[[Kansainvälinen diabetesliitto|Kansainvälisen diabetesliiton]] (IDF) vuonna 2007 käyttöön ottama symboli diabetes mellitus -sairauksille.<ref name=x/>
| leveys = 200px
|ICD10={{ICD10|E|10||e|10}}–{{ICD10|E|14||e|10}}
| kuvateksti = Insuliinin pistämistä.
|ICD9={{ICD9|250}}
| ICD10 = {{ICD10|E|10||e|10}}–{{ICD10|E|14||e|10}}
|medlineplus=001214
| ICD9 = {{ICD9|250}}
|meshnimi=Diabetes
| ICDO =
|meshnumero=C18.452.394.750
| OMIM =
| OMIM_mult =
| tautitietokanta =
| tautitietokanta_mult =
| medlineplus = 001214
| medlineplus_mult =
| DSMIV =
| meshid =
| meshvuosi =
| meshnimi = Diabetes
| meshnumero = C18.452.394.750
}}
'''Diabetes mellitus''' on yleisnimi ryhmälle poikkeavia [[Oireyhtymä|oireyhtymiä]], joissa ilmenee korkea [[verensokeri]] eli [[hyperglykemia]]. Diabetes mellituksesta käytetään usein lyhennettä '''diabetes''', kuten myös tässä artikkelissa, vaikka pelkkä "diabetes" voi viitata myös [[Vesitystauti|diabetes insipidukseen]].<ref name=b/>
'''Diabetes''', {{k-la|diabetes mellitus}}, vanhalta nimeltään '''sokeritauti''', on sokeriaineenvaihdunnan sairaus. Juveniili- eli [[ykköstyypin diabetes]] (diabetes mellitus juvenilis) johtuu [[insuliini]]n tuotannon vähenemisestä tai lakkaamisesta [[haima]]ssa. [[Aikuistyypin diabetes|Aikuis- eli kakkostyypin diabetes]] johtuu insuliinin käsittelyn heikkenemisestä elimistössä. Jos aikuistyypin diabeteksen etenemistä ei saada pysäytettyä, se alkaa vähitellen muistuttaa nuoruustyypin diabetesta.<ref> {{Verkkoviite | Osoite = https://www.sttinfo.fi/tiedote/tyypin-2-diabetes-muuttuu-edetessaan-tyypin-1-diabetekseksi?publisherId=1673&releaseId=52226689 | Nimeke = Tyypin 2 diabetes muuttuu edetessään tyypin 1 diabetekseksi | Julkaisija = STT | Ajankohta = 4.10.2016 | Viitattu = 23.10.2016}}</ref> Kahden päätyypin lisäksi diabeteksesta on lukuisia välimuoto- ja erityistyyppejä, joista yleisin on raskaudenaikainen diabetes.
 
Diabetes mellitus -sairaudet johtuvat usein pääosin kehon heikosta kyvystä reagoida verensokeria laskevaan [[insuliini]]hormoniin, heikosta kyvystä tuottaa insuliinia tai molemmista asioista. Insuliinia muodostuu tarpeen mukaan haiman [[beetasolu]]issa, joista se erittyy vereen. Pääsyynä voivat olla tosin muutkin hormonit, kuten [[feokromosytooma]]kasvaimen aiheuttamassa diabeteksessa ja osin [[Raskausdiabetes|raskausdiabeteksessa]].<ref name=b>{{Kirjaviite|Tekijä=MA Sperling et al|Nimeke=Pediatric endocrinology|Vuosi=2014|Sivu=846-894|Selite=4. painos|Julkaisija=Elsevier|Isbn=9781455748587}}</ref>
Diabeteksessa [[verensokeri]] nousee liian korkeaksi. Ravinnossa olevat [[hiilihydraatti|hiilihydraatit]] hajoavat [[glukoosi]]ksi (rypälesokeri) ja kulkeutuvat [[veri|vereen]]. Normaalioloissa veren glukoosipitoisuuden kasvaessa haima erittää insuliinia, joka auttaa siirtämään glukoosia [[solu]]ihin ja alentamaan veren glukoosipitoisuutta. Kun ihminen sairastaa diabetesta, glukoosia ei siirry verestä solujen käyttöön riittävästi sen vuoksi, ettei keho tuota tarpeeksi insuliinia tai insuliinin vaikutus on heikentynyt. Koholla oleva verensokeri voi pitkällä aikavälillä vahingoittaa monia kehon kudoksia, kuten silmiä, munuaisia, sydäntä ja verenkiertoa.
 
Ihmisillä osa diabeteksista on pysyviä aineenvaihduntasairauksia, kuten [[tyypin 1 diabetes]] ja [[tyypin 2 diabetes]]. Raskausdiabeteskin on aineenvaihduntaperäinen, mutta paranee raskauden päätyttyä. Osa diabeteksista taas johtuu lääkkeistä. Tästä esimerkki on [[streptotsosiini]], joka on haimaa vaurioittava [[haimasyöpä]]lääke.<ref name=b/>
Vaikka [[vesitystauti|vesitystaudin]] latinankielinen nimi, ''diabetes insipidus'', on hyvin samantapainen, ei taudeilla juuri muuta yhteistä olekaan.
 
Kullakin diabeteksella on osin omanlaisensa oireet. Diabeteksille yhteiset oireet johtuvat hyperglykemiasta ja siihen liittyviä välittömiä oireita ovat esimerkiksi janoisuus ja runsas virtsaamistarve. Hyperglykemia voi pahentua esimerkiksi hengenvaaralliseksi [[asidoosi]]ksi. Pitkällä aikavälillä hyperglykemia altistaa vakaville ja elämänlaatua heikentäville elinvaurioille. Se voi johtaa esimerkiksi [[munuaisten vajaatoiminta]]an tai sokeuteen. Hyperglykemia lisää siksi kuolleisuutta moniin sairauksiin.<ref name=b/>
== Esiintyvyys ==
Vuonna 1988 diabeetikkoja oli Suomessa 94&nbsp;000 ja vuonna 2000 166&nbsp;000.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/raportit/Ra8-2005.pdf | Nimeke =Diabeetikkojen lukumäärä vuosittain | Tekijä = Niemi, Marja & Winell, Klas| Tiedostomuoto =PDF | Selite =s. 20 | Julkaisu =Diabetes Suomessa, Esiintyvyys ja hoidon laadun vaihtelu | Ajankohta =2005 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus | Viitattu = 23.10.2008}}</ref> Tyypin 1 diabetesta sairasti noin 30&nbsp;000 ihmistä vuonna 2003,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://demo.seco.tkk.fi/tervesuomi/item/ktl:6197 | Nimeke = Tyypin 2 diabetes Suomen kansansairaus | Julkaisija = Kansanterveyslaitos | Tekijä = Reunanen, Antti | Ajankohta = 27.5.2004 | Viitattu = 23.10.2016}}</ref> ja sairastavien määrä lisääntyy keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/arkisto/c6ec5841.html | Tekijä = Pauliina Peltoniemi| Nimeke = Väitös: Sokerinkäyttö on diabeteksessa heikentynyt myös rasituksessa | Julkaisija = Turun yliopisto | Selite = Väitöstiedote | Ajankohta = 8.6.2001 | Viitattu = 23.10.2016}}</ref> Siten diabeetikkojen määrän kasvu aiheutuu pääosin aikuistyypin diabeteksesta. [[Suomalainen Lääkäriseura Duodecim|Duodecimin]] vuoden 2016 [[Käypä hoito]] -suosituksen mukaan yli 500&nbsp;000 suomalaista sairastaa diabetesta.<ref name=":0">{{Verkkoviite|tekijä= |Osoite= http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50056 |Nimeke=Diabetes |Julkaisu=Käypähoito.fi |Julkaisija=Duodecim|Ajankohta=22.3.2016|Viitattu=23.10.2016}}</ref> Vajaalla puolella 45&ndash;74-vuotiaista miehistä ja joka kolmannella naisella on aikuistyypin diabetes tai sen esiaste. Puolet kaikista diabeetikoista eli 200&nbsp;000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/200-000-lla-piileva-diabetes-6070433 | Nimeke = 200 000:lla piilevä diabetes | Julkaisu = Mediuutiset | Tekijä = Pakkala, Erpo | Ajankohta = 19.1.2006 | Viitattu = 23.10.2016}}</ref>
 
Suomessa diabeteksen eri muotoja potee noin 500&nbsp;000 ihmistä. Näistä yleisin on tyypin 2 diabetes, jota potee noin 75–80% kaikista diabetesta potevista henkilöistä eli diabeetikoista. Tyypin 1 diabetes on toiseksi yleisin ja sitä potee noin 7.5–8% Suomen diabeetikoista.<ref name=d/>
Diabeteksen yleistyminen on merkittävä syy siihen, että eliniänodotteen nousu on hidastunut OECD-maissa<ref>OECD: Elintasosairauksien yleistyminen on lähes pysäyttänyt eliniän pitenemisen. 11.2019. https://yle.fi/uutiset/3-11056365</ref>. Diabetesta sairasti maailmanlaajuisesti vuoden 2015 arvion mukaan 415 miljoonaa maailman 20–79-vuotiaista. On arvioitu, että vuoteen 2040 mennessä diabeetikoiden määrä kasvaa 642 miljoonaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.diabetesatlas.org/ | Nimeke = IDF Diabetes Atlas | Julkaisija = International Diabetes Federation | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 23.10.2016 | Kieli = {{en}}}}</ref> Yhdysvalloissa afroamerikkalaisilla riski sairastua diabetekseen on 1,7 kertaa suurempi kuin valkoisella väestöllä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.diabetes.org/living-with-diabetes/treatment-and-care/high-risk-populations/treatment-african-americans.html | Nimeke = Treatment and Care for African Americans | Julkaisija = American Diabetes Association | Ajankohta = 12.11.2013 | Viitattu = 23.10.2016 | Kieli = {{en}}}}</ref> Tutkimusten mukaan 17 prosenttia aikuisista qatarilaisista sairastaa diabetesta.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-9699246 |nimeke =Niukkuuteen tottuneet geenit eivät kestä yltäkylläisyyttä – Diabeteksen leviämistä ei näytä pysäyttävän mikään|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-07-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Aikuisiän diabetes on [[Qatar|Qatarissa]] noin kaksi kertaa yleisempää kuin muualla maailmassa.<ref name=":1" />
 
Ihmisten lisäksi diabeteksen eri muotoja voi ilmetä muilla eläimillä, kuten [[Selkärankaiset|selkärankaisilla]]. Se voi ilmetä [[Villieläin|villi]]- ja [[Kotieläin|kotieläimillä]]. Jälkimmäisestä esimerkkejä ovat [[koira]]t, joilla voi erityisesti ilmetä tyypin 1 diabeteksen kaltainen sairaus, ja [[kissa]]t, joilla voi ilmetä eritoten tyypin 2 diabeteksen kaltainen sairaus.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=K Niaz et al|Otsikko=Comparative occurrence of diabetes in canine, feline, and few wild animals and their association with pancreatic diseases and ketoacidosis with therapeutic approach|Julkaisu=Veterinary World|Ajankohta=2018|Vuosikerta=11|Numero=4|Sivut=410–422|Pmid=29805204|Doi=10.14202/vetworld.2018.410-422|Issn=0972-8988|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5960778/}}</ref>
== Oireet ==
Diabetes on yksi merkittävimmistä [[kansantauti|kansantaudeista]]. Se vaikuttaa elämänlaatuun, aiheuttaa lisätauteja ja lisää kuolleisuutta. Pitkään kestänyt tai huonosti hoidettu diabetes saattaa aiheuttaa silmien verkkokalvosairautta ([[diabeettinen retinopatia]]), munuaismuutoksia, ääreishermoston vaurioita ja jalkaongelmia. Diabetes lisää myös sydänsairauksien ja jossakin määrin [[haimasyöpä|haimasyövän]] riskiä. Diabeteksen aiheuttama munuaisvaurio ([[diabeettinen nefropatia]]), on Suomessa yleisin syy [[elinsiirto|munuaisensiirtoon]].{{lähde|23.10.2016}}
 
==Oireet==
Klassiset diabeteksen oireet ovat tihentynyt virtsauksen tarve, janon tunne, tahaton laihtuminen ja väsymys.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.diabetes.fi/diabetestietoa/yleista_diabeteksesta/oireet_ja_toteaminen | Nimeke = Oireet ja toteaminen | Ajankohta = | Julkaisija = Diabetesliitto | Viitattu =4.3.2014 }}</ref> On myös mahdollista, että potilaan uloshengitys haisee [[Asetoni|asetonille]], mikä kertoo korkeasta verensokerista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bayerdiabetes.fi/Tietoa-diabeteksesta/Mita-on-diabetes/Diabetessanakirja/ | Nimeke = Diabetessanakirja | Ajankohta = | Julkaisija = Bayer | Viitattu =4.3.2014 }}</ref>
Kullakin diabeteksen eri muodolla on osin omanlaisensa oireet. Korkea veren [[glukoosi]]pitoisuus eli [[hyperglykemia]] on kuitenkin niille kaikille yhteinen oire ja se aiheuttaa muun muassa runsasjanoisuutta ([[polydipsia]]a), runsasta virtsaamistarvetta (polyuriaa), kehonpainon laskua ja väsymystä. Hyperglykemiassa osa veren glukoosiylimäärästä päätyy virtsaan. Siksi [[ravintoenergia]]a menetetään ja diabetesta poteva voi laihtua ilman ilmeistä syytä. Glukoosiylimäärä aiheuttaa veden ylimääräistä siirtymistä osmoottisesti virtsaan, josta johtuu runsas virtsaamistarve ja janoisuus. Tämä voi johtaa myös [[Nestehukka|nestehukkaan]].<ref name=b/>
 
Nestehukka yhdessä muiden aineenvaihdunnan muutosten kanssa voi altistaa [[ketoasidoosi]]lle tai [[asidoosi]]lle, jossa veressä ei ole merkittäviä määriä [[ketoaine]]ita. Ketoasidoosissa uloshengitysilmaan päätyy imelältä haisevaa [[asetoni]]a, josta ketoasidoosi voidaan muun muassa havaita. Molemmat asidoosin muodot ovat hengenvaarallisia ja voivat johtaa esimerkiksi [[kooma]]an, [[aivoödeema]]an tai kuolemaan. Eri diabeteksissa voi lisäksi ilmetä liian alhainen veren glukoosipitoisuus eli [[hypoglykemia]]. Syynä tähän voi olla liiallinen [[insuliini]]valmisteiden annostelu, joita käytetään eri diabetesten hoitoon.<ref name=b/>
Virtsaan erittyy myös glukoosia, joka havaitaan helposti laboratoriotesteissä. Tyypin 1 diabeteksen oireet voivat kehittyä nopeasti viikkojen tai kuukauden sisällä. 2. tyypin diabetes kehittyy yleensä hitaammin ja muutoksia voi olla vaikea havaita.{{lähde}}
 
===Liitännäissairaudet===
Jos tilaa ei hoideta, veren korkea glukoositaso voi aiheuttaa silmän linssien vääristymän vaikuttaen näkökykyyn. Sumentunut näkökyky onkin hyvä merkki varsinkin 1. tyypin diabeteksesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.orionsydan.fi/diabetes/diabetes/mita-diabetes-on/tyypin-1-diabetes/ | Nimeke = Tyypin 1 diabetes | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Orion | Viitattu =4.3.2014 }}</ref>
Useiden vuosien kuluessa toistuva hyperglykemia aiheuttaa vaurioita moniin elimiin ja lisää siksi kuolleisuutta moniin sairauksiin.<ref name=b/> Pitkällä aikavälillä mahdollisesti ilmeneviä vaikutuksia ovat muun muassa
 
*munuaisvauriot eli [[diabeettinen nefropatia]], johon liittyy muun muassa [[proteinuria]]<ref name=b/>
Jalan päkiöihin voi tulla turvotusta. Se on tyypillinen diabeteksen oire. Jaloissa tuntoaisti heikkenee ja voi kadota pikkuhiljaa kokonaan. Tuntoherkkyyttä mitataan asteikolla 1–3, jossa taso 3 on pahin tunnottomuustila.{{lähde}}
*[[ääreishermosto]]n vauriot eli [[neuropatia]]t, jotka aiheuttavat tunnottomuutta ja voivat olla myös kivuliaita<ref name=h/>
*[[verkkokalvo]]jen vauriot eli [[diabeettinen retinopatia]], joka voi johtaa sokeuteen<ref name=b/>
*huonosti paranevat haavaumat raajoissa – haavojen pahentuminen voi vaatia raajan [[amputaatio]]n<ref name=b/>
*[[impotenssi]]<ref name=b/>
*alttius saada jokin [[infektio]]<ref name=b/>
*verenkiertoelimistön vauriot, jotka voivat johtaa esimerkiksi [[sepelvaltimotauti]]in<ref name=b/>
*dementian eri muodot, kuten [[Alzheimerin tauti]]<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=LA Zilliox et al|Otsikko=Diabetes and cognitive impairment|Julkaisu=Current diabetes reports|Ajankohta=2016|Vuosikerta=16|Numero=9|Sivut=87|Pmid=27491830|Doi=10.1007/s11892-016-0775-x|Issn=1534-4827|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5528145/}}</ref>
 
Kuhunkin diabeteksen eri muotoon voi liittyä muitakin sairauksia. Esimerkiksi tyypin 1 diabeetikoilla tietyt [[Autoimmuunisairaus|autoimmuunisairaudet]] ovat muuta väestöä yleisempiä.<ref name=b/>
Jalkaongelmat ovatkin diabeetikoilla yleisiä. Ajan mittaan diabeetikon jalkoihin voi tulla pitkäaikaisia haavaumia ja pahimmillaan tämä voi johtaa jopa amputaatioon. Jalka-amputaatioon joutuminen onkin diabeetikoille jopa 15 kertaa todennäköisempää kuin muille ihmisille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00768 | Nimeke =Diabeteksen jalkaongelmat ja niiden ehkäisy | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Duodecim | Viitattu =4.3.2014 }}</ref>
 
==Toteaminen==
1. tyypin diabeetikoilla voidaan havaitaan seuraavia oireita: [[Hyperventilaatio|hyperventilointia]], pahoinvointia, oksentelua, [[vatsakipu]]ja tai tajunnan heikkenemistä.
Potilaalla on ehkä diabetes, jos potilaan<ref name=d>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00011|nimeke=Diabetes ("sokeritauti")|tekijä=P Ilanne-Parikka|ajankohta=2018-02-05|viitattu=2019-12-04}}</ref>
 
*[[glukoosi]]pitoisuus on [[veriplasma]]ssa yli 7 mmol/l ([[Mooli|millimoolia]] per litra) 8 tunnin paaston jälkeen.<ref name=d/>
== Diagnosointi ==
*glukoosipitoisuus on plasmassa yli 11.1 mmol/l 2 tunnin jälkeen siitä, kun on juotu 75 grammaa glukoosia sisältävä neste.<ref name=d/>
Diabeteksen toteamiseen tarvitaan verensokerin tason määrittäminen. Diabetes voidaan diagnosoida mikäli paastoplasman glukoosipitoisuus on vähintään 7 mmol/l tai mikäli kahden tunnin arvo sokerirasituskokeessa on yli 11 mmol/l.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.diabetes.fi/diabetes/onko_minulla_diabetes |nimeke =Onko minulla diabetes?|julkaisu=Diabetesliitto|viitattu=2017-12-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Normaalin paastosokerin ylärajana pidetään 6 mmol/l.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.medilico.com/fi/diabetes |nimeke =Diabetes (Sokeritauti) - Medilico|julkaisu=www.medilico.com|viitattu=2017-12-15|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Jos arvo on 6-7, voidaan puhua niin sanotusta esidiabeteksesta.
*plasman glykatoituneen hemoglobiinin ([[HbA1c]]) pitoisuus on yli 48 mmol/mol (millimoolia per mooli).<ref name=d/>
 
Lisäksi potilaan virtsassa voi olla tavallista enemmän glukoosia. Tämä voidaan havaita kokeellisesti. Diabetesdiagnoosin varmentaminen ja niiden eri muotojen erottaminen toisistaan vaatii lisäksi oireiden tulkitsemista, potilaan sukulaisten sairauksien selvittämistä tai mahdollisesti geenitestejä.<ref name=b/>
==Diabeteksen tyypit==
=== ICD-10 tautiluokitus ===
* E10 Nuoruustyypin diabetes
* E11 Aikuistyypin diabetes
* E12 Aliravitsemukseen liittyvä diabetes
* E13 Muu diabetes
* E14 Määrittämätön diabetes
* LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults) (ICD-10:n koodi E10)<ref name=":0" />
* MODY (Maturity-Onset Diabetes of the Young in Adults) (ICD-10:n koodi E13)<ref name=":0" />
* Raskausdiabetes (ICD-10:n koodi O24.4)<ref name=":0" />
 
==ICD-10 tautiluokitus==
=== Ykköstyypin diabetes ===
Alla on diabetes mellitus -sairauksien [[ICD]]-10 tautiluokitus:
{{pääartikkeli|[[Tyypin 1 diabetes]]}}
Tutkijat ovat pitäneet ykköstyypin eli nuoruusiän diabetesta [[autoimmuunisairaus|autoimmuunisairautena]] eli taudin on ajateltu johtuvan siitä, että elimistön [[immuunijärjestelmä]] hyökkää elimistön omia soluja vastaan tuhoten [[haima]]n [[haimasaareke|Langerhansin saarekkeiden]] [[Beetasolu|beetasolut]], jotka tuottavat [[insuliini]]a. Myöhemmän havainnon mukaan [[virukset]] kykenevät tunkeutumaan haimaan ja tuhoamaan insuliinia tuottavat beetasolut.<ref name=yleentero>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ykkostyypin_diabetekseen_loytymassa_rokote/6856494 | Nimeke = Ykköstyypin diabetekseen löytymässä rokote| Tekijä = Merikanto, Tiina | Julkaisija = Yle | Viitattu = 21.10.2013}}</ref>
 
*E08 sairauden aiheuttama diabetes mellitus.<ref name=a>{{Verkkoviite|osoite=http://apps.who.int/classifications/apps/icd/icd10online2003/ge10.htm|nimeke=ICD-10|viitattu=2019-12-04}}</ref> Tässä luokituksessa kyseessä voi olla esimerkiksi [[syöpä]] tai [[haimatulehdus]].<ref name=e/>
Diabeteksen taustalla on usein perinnöllinen alttius sairastumiseen, jonka lisäksi tarvitaan laukaiseva tekijä. [[Enterovirus]]tartuntoja epäillään tällaiseksi tekijäksi sen perusteella, että diabeteksen puhkeaminen on yleisintä syksyllä ja talvella, jolloin enterovirustartuntoja on paljon. Lisäksi diabetekseen liittyvien [[autovasta-aine]]iden ilmestymistä edeltää usein todettu enterovirustartunta.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Vehmanen, Mari | Otsikko =Enteroviruksen yhteys diabetekseen selviämässä | Julkaisu =Suomen Lääkärilehti | Ajankohta =25.2.2011 | Vuosikerta =66 | Numero =8 | Sivut =620 | Julkaisija =Suomen Lääkäriliitto | Selite= | Tunniste= {{ISSN|0039-5560}}}}</ref>
*E09 lääkkeen tai muun aineen aiheuttama diabetes mellitus.<ref name=a/>
*E10 [[tyypin 1 diabetes]] mellitus.<ref name=a/>
*E11 [[tyypin 2 diabetes]] mellitus.<ref name=a/>
*E12 aliravitsemukseen liittyvä diabetes mellitus.<ref name=a/>
*E13 muun tyypin diabetes mellitus.<ref name=a/> Tässä luokituksessa kyse voi esimerkiksi olla geneettisten tekijöiden tai haiman poiston aiheuttamasta diabeteksesta.<ref name=e/>
*E14 määrittämätön diabetes mellitus.<ref name=a/>
*O24 raskausajan diabetes mellitus.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://apps.who.int/classifications/apps/icd/icd10online2003/go20.htm|nimeke=ICD-10: Block O20-O29|viitattu=2019-12-04}}</ref>
 
Kullekin luokitukselle on monia täsmentäviä luokituksia. Esimerkiksi E10.2X merkitsee tyypin 1 diabetesta, jota potevalla on [[munuaisten vajaatoiminta]]. Tämä määritellään tarkemmin esimerkiksi koodilla<ref name=e>{{Lehtiviite|Tekijä=J Dugan, J Shubrook|Otsikko=International classification of diseases, 10th revision, coding for diabetes|Julkaisu=Clinical Diabetes|Ajankohta=2017|Vuosikerta=35|Numero=4|Sivut=232–238|Pmid=29109613|Doi=10.2337/cd16-0052|Issn=0891-8929|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5669129/}}</ref>
Suomalainen tutkimusryhmä löysi vuonna 2013 viisi ykköstyypin diabetestä mahdollisesti aiheuttavaa enterovirusta, jotka tunkeutuvat haimaan tuhoten insuliinia tuottavat solut.<ref name=yleentero>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ykkostyypin_diabetekseen_loytymassa_rokote/6856494 | Nimeke = Ykköstyypin diabetekseen löytymässä rokote| Tekijä = Merikanto, Tiina | Julkaisija = Yle | Viitattu = 21.10.2013}}</ref> Suomalaiset tutkijat ovat kehittämässä yhdessä ruotsalaisten ja brittiläisten tutkimusryhmien kanssa ykkötyypin diabetekselta suojaavaa rokotetta, jonka markkinoille saattamiseksi tarvittavat ihmiskokeet ovat alkamassa.<ref name=laaklehtientero>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=10192/type=1 | Nimeke = Enteroviruksen yhteys ­diabetekseen selviämässä | Tekijä = Vehmanen, Mari | Ajankohta = 24.2.2011 | Julkaisu = Laakarilehti.fi | Julkaisija = Suomen Lääkärilehti | Viitattu = 25.1.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/tyypin-1-diabetesta-ehkaisevaa-rokotetta-paastaan-ensimmaista-kertaa |nimeke =Tyypin 1 diabetesta ehkäisevää rokotetta päästään ensimmäistä kertaa tutkimaan ihmisillä|julkaisu=www.uta.fi|viitattu=2017-12-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Myös haiman insuliinia tuottavia soluja uusivia lääkkeitä kehitellään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mountsinai.org/about-us/newsroom/press-releases/novel-drug-candidate-regenerates-pancreatic-cells-lost-in-diabetes | Nimeke = Novel Drug Candidate Regenerates Pancreatic Cells Lost in Diabetes | Tekijä = | Selite = Lehdistötiedote | Ajankohta = 9.3.2015 | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Mount Sinai Hospital | Viitattu = 25.1.2016 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
*E10.21, jossa henkilöllä on [[diabeettinen nefropatia]]
Maaliskuussa 2017 toinen tutkimusryhmä julkisti tiedon, että suoliston bakteerikannalla ja antiobiooteilla voi olla yhteys ykköstyypin diabeteksen puhkeamiseen.<ref>[http://yle.fi/uutiset/3-9528511 Suomalaistutkimus: Vauvojen suolistosta löytyi yhteys lapsuuden diabeteksen puhkeamiseen,] Ylen uutiset 25.3.2017</ref>
*E10.22, jossa henkilöllä on krooninen diabeteksen aiheuttama munuaisten vajaatoiminta
*E10.29, jossa henkilöllä on jokin muu diabeteksen aiheuttama munuaisongelma
 
==Muodot==
[[Imetys|Imetyksen]] on tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä pienempään diabeteksen esiintyvyyteen.{{lähde}} Varhaislapsuudessa saatavan lehmänmaitoa sisältävän ravinnon ja erityisesti lehmänmaidon insuliinin mahdollista osuutta ykköstyypin diabeteksen syntyyn tutkitaan<ref>[http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2004/3_2004/paakirjoitus__tyypin_1_diabetes_-_suomalaisten_lasten_kansantauti/ Ktl.fi],[http://www.trigr.helsinki.fi/ Trigr.helsinki.fi]</ref>. Lapsena saadun päivittäisen [[D-vitamiini]]<nowiki/>lisän on huomattu vähentävän sairastumisriskiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11705562 | Nimeke =Intake of vitamin D and risk of type 1 diabetes: a birth-cohort study. | Tekijä = Hyppönen et al. | Selite = | Julkaisu = The Lancet| Ajankohta =3.11.2001 | Julkaisija =Department of Paediatric Epidemiology and Biostatistics, Institute of Child Health | Viitattu =20.3.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
===Tyypin 1 diabetes===
Ykköstyypin diabetes puhkeaa yleensä 0–20 vuoden iässä. Sairastumisprosessin alettua kestää yleensä muutamia kuukausia ennen kuin insuliinin tuotanto on supistunut niin pieneksi, että sairauden ulkoisia oireita aletaan havaita. Tyypillisimpiä oireita ovat laihtuminen sekä janon ja virtsaamistarpeen lisääntyminen. Sairaus voidaan varmistaa [[verensokeri|veren sokeripitoisuuden]] mittauksella.
{{pääartikkeli|[[Tyypin 1 diabetes]]}}
Tyypin 1 diabetes on osin perinnöllinen [[Geeni|monigeeninen]] aineenvaihduntasairaus, jossa kehon kyky tuottaa [[insuliini]]a heikkenee ja usein loppuu kokonaan. Tällöin insuliiniherkät solut eivät ota tehokkaasti sisäänsä verensokeria ja sitä kertyy vereen ylimäärin, jolloin ilmenee [[hyperglykemia]]a. Tämä sairaus on usein [[autoimmuunisairaus]], jossa keho tuhoaa haiman insuliinia tuottavia [[beetasolu]]ja. Tyypin 1 diabetes alkaa useimmin 5- tai 15-vuotiaana, jonka takia sitä sanotaan joskus virheellisesti ''lapsuus-'' tai ''nuoruusiän diabetekseksi'', vaikka se voi alkaa minkä ikäisenä tahansa. Siihen ei liity [[ylipaino]] ja sitä sairastavien tulee poikkeuksetta aloittaa insuliinin tai sen johdannaisten lääkekäyttö. Tätä potevilla vakavat oireet, kuten [[ketoasidoosi]], ovat yleisempiä kuin tyypin 2 diabetesta potevilla.<ref name=b/>
 
===Tyypin 2 diabetes===
Sairauden puhkeamista seuraa yleensä niin sanottu remissiovaihe, jossa elimistön omaa insuliinituotantoa on vielä jonkin verran jäljellä. Tällöin sairautta voidaan hoitaa hyvin pienillä insuliiniannoksilla, ja joskus niistä jopa voidaan väliaikaisesti luopua. Oma insuliinituotanto loppuu kuitenkin yleensä kokonaan muutaman vuoden kuluessa.
{{pääartikkeli|[[Tyypin 2 diabetes]]}}
Tyypin 2 diabetes on aineenvaihduntasairaus, jossa ilmenee [[insuliiniresistenssi]] eli insuliiniherkkien solujen kyky reagoida kehon tuottamaan insuliiniin on heikentynyt. Kun tauti pahenee, usein myös kehon insuliinin tuotto myös vähenee. Tällöin tyypin 2 diabetes alkaa tapauksesta riippuen muistuttamaan enemmän tai vähemmän tyypin 1 diabetesta. Tyypin 2 diabetes on tämän moninaisuutensa takia oikeastaan joukko sairauksia, joiden aiheuttajatkin ovat moninaisia. Tyypin 2 diabetes on pääosin elintapasairaus. Eritoten ylipaino altistaa sille, mutta myös vanheneminen. Myös perinnölliset tekijät lisäävät merkittävästi alttiutta sairastua. Useita sairaudelle altistavia geenejä tunnetaan eli kyse on monigeenisestä sairaudesta. Tyypin 2 diabetes alkaa yleensä aikuisena. Siksi sitä kutsutaan joskus virheellisesti ''aikuistyypin diabetekseksi'', vaikka se voi alkaa jo lapsenakin. Se alkaa usein hitaasti, eikä vaadi heti insuliinilääkitystä. Varhaisvaiheessa [[metformiini]]n kaltaiset lääkkeet voivat riittää hoidoksi. Myös laihduttaminen, liikunnan lisääminen ja muut terveelliset elämäntapamuutoksen ovat tärkeitä hoidon kannalta, mutta voivat myös estää varhaisen tyypin 2 diabeteksen, ns. ''esidiabeteksen'', kehittymisen täydeksi tyypin 2 diabetekseksi.<ref name=b/>
 
===Raskausdiabetes===
Ykköstyypin diabetes on Suomessa suhteellisesti yleisempi sairaus kuin missään muualla maailmassa. Tutkijat epäilevät sen johtuvan siitä, että Suomessa esiintyy muita maita vähemmän enterovirusinfektioita. Tämä altistaisi infektioon sairastuneet suomalaislapset enterovirusten diabetesta aiheuttavalle vaikutukselle.<ref>Suomalaistutkijoilta merkittävä lisätodiste: Tyypin 1 diabeteksen taustalla enterovirus. 10.1.2017. http://www.iltalehti.fi/diabetes/201701102200051411_di.shtml</ref>
[[Raskausdiabetes]] ilmenee raskaana olevilla naisilla ja katoaa raskauden jälkeen. Raskauden aikana [[Istukka|istukasta]] ja muualta kehosta erittyy tavallista enemmän hormoneita, kuten [[keltarauhashormoni]]a, [[leptiini]]ä, [[kortisoli]]a, [[istukan laktogeeni]]ä ja [[kasvuhormoni]]a. Nämä aiheuttavat [[insuliiniresistenssi]]ä, jota äidin insuliinin tuotto ei riitä kumoamaan. Raskausdiabetekseen sairastuminen on todennäköisempää, jos on ylipainoinen. Sen ilmeneminen myös kertoo äidin suuremmasta todennäköisyydestä sairastua tulevaisuudessa tyypin 2 diabetekseen tai tiettyihin [[Sydän- ja verisuonitauti|sydän- ja verisuonitauteihin]]. Se myös lisää syntyvän lapsen riskiä sairastua näihin sairauksiin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=JF Plows et al|Otsikko=The pathophysiology of gestational diabetes mellitus|Julkaisu=International Journal of Molecular Sciences|Ajankohta=2018|Vuosikerta=19|Numero=11|Pmid=30373146|Doi=10.3390/ijms19113342|Issn=1422-0067|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6274679/}}</ref> Raskausdiabetes alkaa yleensä raskauden puolivälissä tai viimeisellä kolmanneksella. Se on kussakin maassa sitä yleisempää, mitä yleisempiä ylipaino ja tyypin 2 diabetes näissä maissa ovat. Maasta riippuen, raskausdiabetes ilmenee noin 1–20% kaikista raskauksista.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=EM Alfadhli|Otsikko=Gestational diabetes mellitus|Julkaisu=Saudi Medical Journal|Ajankohta=2015|Numero=4|Sivut=399–406|Pmid=25828275|Doi=10.15537/smj.2015.4.10307|Issn=0379-5284|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4404472/}}</ref>
 
===MODY===
Ykköstyypin diabetes johtaa Suomessa automaattiseen vapautukseen [[Asevelvollisuus Suomessa|asepalveluksesta]] sekä rauhan että sodan aikana, sillä sen hoito saattaisi olla kenttäoloissa ylivoimaisen vaikeaa. Hyvin sairautensa hoitavat diabeetikot ovat kuitenkin vuosina 2001–2017 voineet anomuksesta saada erityisluvan asepalveluksen suorittamiseen<ref>[http://www.mil.fi/ruotuvaki/?action=read_page&pid=79&aid=1237 Ruotuväki-lehti: Tutkimus mahdollisti monen ihmisen diabeetikko hoidot]</ref>, mutta mahdollisuus lakkautettiin terveys- ja turvallisuussyihin vedoten. Edellä mainittuna aikana asepalvelukseen astui 120 diabeetikkoa.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-10662294 |nimeke =Diabeetikoiden mahdollisuus suorittaa varusmiespalvelus poikkeusluvalla lopetettiin – Puolustusvoimat perustelee turvallisuudella|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=26.2.2019|viitattu=27.2.2019}}</ref>
[[MODY-oireyhtymät]] (eng. ''Maturity-Onset Diabetes of Youth'') ovat määritelmältään ryhmä lievää tai vakavaa hyperglykemiaa aiheuttavia, yksigeenisiä ja [[Dominoiva ominaisuus|dominantisti]] periytyviä sairauksia, jotka alkavat alle 30-vuotiaana. Ne ovat [[Kromosomi|kromosomaalisia]] ja kussakin MODY:ssä vain yhdessä [[geeni]]ssä on jokin [[mutaatio]]sta johtuva poikkeama, jonka perusteella kukin MODY luokitellaan. MODY2 ja MODY3 ovat yleisimmät ja kattavat noin 65% kaikista MODY-tapauksista. Esimerkiksi MODY2-oireyhtymässä mutaatio on [[glukokinaasi]]n geenissä. MODY-oireyhtymät kattavat maailmanlaajuisesti arviolta noin 3–5% kaikista 10–30-vuotiailla ilmenevistä diabeteksen eri muodoista. Ne saatetaan diagnosoida väärin tyypin 1 diabetekseksi. Potilaan sukuhistoria kuitenkin paljastaa usein selkeän periytyvyyshistorian, jonka perusteella jotakin MODY-oireyhtymää voidaan epäillä. Epäily voidaan varmentaa geenitestillä.<ref name=b/>
 
==== LADA =Muut===
Edeltävien lisäksi on muita diabetes mellituksen muotoja tai aiheuttajia. Näitä ovat
Hitaasti etenevä ykköstyypin diabetes voi myös ilmentyä yli 35-vuotiaalla, jolloin saattaa olla kyse LADA-diabeteksestä. LADA-tyypin diabetes todetaan GAD-vasta-aineista, ja kyse on tällöin autoimmuuni-diabeteksestä.<ref name=":0" />
 
*insuliiniresistenssiin liittyvät sairaudet:
=== Kakkostyypin diabetes ===
**geneettiset sairaudet, kuten [[Rabson-Mendenhall-oireyhtymä]], [[Donohuen oireyhtymä]] ja [[Köbberling-Dunnigan-oireyhtymä]]<ref name=b/>
{{pääartikkeli|[[Aikuistyypin diabetes]]}}
**[[kasvaimet]], kuten [[feokromosytooma]], [[Cushingin oireyhtymä]]ä aiheuttavat kasvaimet tai joidenkin muiden hormoneita erittävien rauhasten kasvaimet<ref name=b/>
Kakkostyypin diabetes (tyypin 2 diabetes) on ykköstyypin diabetesta selvästi yleisempi. Tyypin 2 diabeteksessa haima erittää insuliinia riittämättömästi samalla kun tämän vaikutukset soluissa ovat estyneet. Se on usein – mutta ei aina – osa niin sanottua [[metabolinen oireyhtymä|metabolista oireyhtymää]], johon kuuluvat kohonneen verensokerin lisäksi kohonnut verenpaine, poikkeavat veren rasva-arvot ja keskivartalolihavuus eli niin sanottu omenavatsa. Kakkostyypin diabetes ilmaantuu vähitellen, ja siihen sairastuvat yleensä keski-ikäiset ylipainoiset henkilöt, joilla saattaa olla perinnöllinen alttius sairauteen. Yleensä, mutta ei aina, kakkostyypin diabeteksen ensioireina ovat janontunteen lisääntyminen ja jatkuva väsymys. Tarpeen vaatiessa hoidossa turvaudutaan ensin tablettihoitoon ja vasta tarvittaessa niin sanottuun yhdistelmähoitoon, jossa on päivisin tablettihoito ja sen lisäksi esimerkiksi illalla yötä vasten [[insuliinihoito|insuliinipistoshoito]], tai myöhemmin vain insuliinipistoshoitoon.
*beetasolujen tai muuten haiman toimintaan liittyvät sairaudet:
**[[kromosomi]]sairaudet, kuten [[Wolfram-oireyhtymä]] (useita muotoja)<ref name=b/>
**[[Mitokondriosairaus|mitokondriosairaudet]], kuten Wolfram-oireyhtymä (ainakin yksi muoto on mitokondriaalinen), [[Pearson-oireyhtymä]] ja [[Kearns-Sayre-oireyhtymä]]<ref name=b/>
**muut, kuten [[kystinen fibroosi]], [[haimatulehdus]], haimavaurio tai haiman kirurginen osittais- tai kokonaispoisto<ref name=b/>
*neonataalidiabetes eli [[synnynnäinen diabetes]], joka voidaan jakaa ohimenevään tai pysyvään muotoon. Näiden aiheuttajat ovat geneettisiä.<ref name=b/>
*muut geneettiset sairaudet, joihin liittyy diabetes sekä insuliiniresistenssi tai insuliinin puutos. Esimerkkejä: [[Prader-Willin oireyhtymä]], [[Downin oireyhtymä]], [[Turnerin oireyhtymä]], [[Klinefelterin oireyhtymä]], [[Bardet-Biedlin oireyhtymä]], [[Alströmin oireyhtymä]] ja [[Wernerin oireyhtymä]].<ref name=b/>
*infektiot, kuten infektioperäinen [[hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä]], [[sytomegalovirus]] ja [[synnynnäinen vihurirokko-oireyhtymä]]<ref name=b/>
*lääkkeet tai muut aineet, kuten tietyt [[Hylkimisenestolääke|hylkimisenestolääkkeet]] (esimerkiksi [[siklosporiini]], [[sirolimuusi]] tai [[takrolimuusi]]), [[glukokortikoidit]], [[asparaginaasi]], [[puriminuroni]] (kauppanimi Vacor), [[fenytoiini]], [[alfainterferoni]]valmisteet, [[diatsoksidi]], [[nikotiinihappo]] ja [[streptotsosiini]]<ref name=b/>
 
==Esiintyvyys==
=== Raskaudenaikainen diabetes ===
===Suomessa===
[[Raskaus]] on aikaa, jolloin piilevä diabetes saattaa puhjeta, mutta toisaalta sen yhteydessä [[virtsa]]an saattaa ilmaantua [[glukoosi|sokeria]] ilman diabetestakin.
{| class="wikitable" style="float:right;"
|+Tyypin 1 ja 2 diabetesta potevien lukumäärä (lkm) Suomessa eri vuosien loppupuolella
! rowspan="2" |Vuosi
! colspan="2" |Tyyppi 1
! colspan="2" |Tyyppi 2
! rowspan="2" |Viite
|-
!lkm
!Naisia %
!lkm
!Naisia %
|-
|1988
|14212
|41
|54281
|62
|<ref name=f>{{Kirjaviite|Tekijä=M Niemi, K Winell|Nimeke=Diabetes Suomessa: esiintyvyys ja hoidon laadun vaihtelu|Vuosi=2005|Sivu=20|Julkaisija=Stakes|Isbn=9513316491|www=https://www.diabetes.fi/files/1058/Diabetes_Suomessa.pdf}}</ref>
|-
|1990
|15598
|41
|65030
|60
|<ref name=f/>
|-
|1992
|17007
|41
|72242
|58
|<ref name=f/>
|-
|1994
|18338
|41
|82801
|56
|<ref name=f/>
|-
|1996
|19552
|42
|94106
|54
|<ref name=f/>
|-
|1998
|33596
|43.8
|145395
|55.2
|<ref name=g>{{Kirjaviite|Tekijä=S Reijo, K Sari|Nimeke=Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen|Vuosi=2009|Sivu=13|Julkaisija=Suomen Diabetesliitto|Isbn=9789524860857}}</ref>
|-
|2000
|34512
|43.3
|160206
|53.9
|<ref name=g/>
|-
|2002
|35615
|43.1
|178373
|52.6
|<ref name=g/>
|-
|2004
|36926
|42.7
|201368
|51.0
|<ref name=g/>
|-
|2006
|38598
|42.3
|226969
|50.6
|<ref name=g/>
|-
|2007
|39575
|42.1
|245257
|50.1
|<ref name=g/>
|}
Suomessa oli vuoden 2018 lopussa noin 400&nbsp;000 diagnosoitua diabeetikkoa: noin 50&nbsp;000 tyypin 1 ja noin 350&nbsp;000 tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi arviolta 100&nbsp;000 suomalaista sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta.<ref name=c>{{Verkkoviite|osoite=https://www.diabetes.fi/diabetes/yleista_diabeteksesta/tilastotietoa|nimeke=Tilastotietoa diabeteksesta|julkaisu=Diabetesliitto|viitattu=2019-12-04}}</ref> [[Raskausdiabetes]] taas todettiin 2017 Suomessa 15.6%:lla kaikista synnyttäjistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00168|nimeke=Raskausdiabetes|tekijä=A Tiitinen|viitattu=2019-12-04}}</ref>
 
===Maailmanlaajuisesti===
Diabeetikon raskaus menee helpommin kesken kuin verrokin. Diabeetikkojen synnytykset pyritään käynnistämään [[komplikaatio]]iden varalta joitakin viikkoja ennen laskettua aikaa. Sikiölle ei ilman tätäkään tule suurentunutta riskiä saada diabetesta, mutta se kasvaa tavallista isommaksi ja saattaa olla syntyessään tavallista veltompi.
Tyypin 1 ja 2 diabetes ovat yleistyneet maailmanlaajuisesti vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi 1980 noin 4.7% maailman aikuisväestöstä poti tyypin 1 tai 2 diabetesta ja vuonna 2014 vastaava osuus oli 8.5%. Nämä sairaudet ovat yleistyneet lähes kaikissa maissa, mutta suhteessa eniten köyhemmissä ja keskituloisemmissa maissa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=G Roglic et al|Nimeke=Global report on diabetes|Vuosi=2016|Sivu=6|Julkaisija=World Health Organization|Isbn=9789241565257|www=https://apps.who.int/iris/bitstream/10665/204871/1/9789241565257_eng.pdf}}</ref>
 
[[Kansainvälinen diabetesliitto|Kansainvälisen diabetesliiton]] (IDF) mukaan tyypin 1 ja 2 diabetes tulevat yleistymään tulevina vuosikymmeninä. Vuonna 2019 maailman väestö oli noin 7.7 miljardia. Näistä 5 miljardia oli 20–79-vuotiaita, joista arviolta 463 miljoonaa eli 9.3% sairasti tyypin 1 tai 2 diabetesta. 4.1 miljoonaa kuoli tyypin 1 ja 2 diabetesten komplikaatioihin. Taas 2030 maailman väestö tulee olemaan 8.6 miljardia. Näistä 5.7 miljardia tulee olemaan 20–79-vuotiaita, joista 578.4 miljoonaa eli 10.2% tulee sairastamaan tyypin 1 tai 2 diabetesta. 2045 maailman väestö tulee olemaan 9.5 miljardia. Näistä 6.4 miljardia tulee olemaan 20–79-vuotiaita, joista 700.2 miljoonaa eli 10.9% tulee sairastamaan tyypin 1 tai 2 diabetesta.<ref name=h>{{Kirjaviite|Tekijä=R Williams et al|Nimeke=IDF diabetes atlas|Vuosi=2019|Sivu=35-40, 88|Selite=9. painos|Julkaisija=International Diabetes Federation|Isbn=9782930229874|www=https://www.diabetesatlas.org/upload/resources/2019/IDF_Atlas_9th_Edition_2019.pdf}}</ref>
Stakesin tilastojen mukaan vuonna 2004 raskausdiabetes eli niin sanottu gestaatiodiabetes oli 12 prosentilla synnyttäjistä. Yleisyys vaihtelee alueittain: Vuonna 2004 se oli Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä 25 prosenttia, Itä-Savon sairaanhoitopiirissä 22 prosenttia, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä 22 prosenttia, HUS:ssä 12 prosenttia, Lapin sairaanhoitopiirissä 6 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 5 prosenttia synnyttäjistä. Raskausdiabetes viestii alttiudesta sairastua aikuistyypin diabetekseen. Sen puhkeamista voidaan jarruttaa harrastamalla liikuntaa ja pysymällä hoikkana. Joka kolmas synnyttäjä oli ennen raskautta ylipainoinen (painoindeksi yli 25).<ref>Joka kymmenes synnyttäjä sairastaa raskausdiabetesta. Helsingin Sanomat (Päivi Repo) A4 18.6.2006</ref>
 
IDF:n arvion mukaan 2019 lukumäärällisesti eniten tyypin 1 ja 2 diabetesta oli [[Kiina]]ssa (116.4 miljoonaa diabeetikko), sitten [[Intia]]ssa (77 miljoonaa) ja kolmanneksi eniten [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] (31 miljoonaa). Väestöön suhteutettuna näitä sairauksia oli 2019 eniten [[Marshallinsaaret|Marshallinsaarilla]] (30.5% väestöstä oli diabeetikkoja), sitten [[Kiribati]]lla (22.5%) ja kolmanneksi eniten [[Sudan]]issa (22.1%).<ref name=h/>
=== Esidiabetes ===
Esidiabetes tarkoittaa lievästi kohonnutta verensokeria, joka ei riitä vielä diabetesdiagnoosiin. Kohonnut verensokeri tekee tuhojaan valtimoissa hyvin aikaisessa vaiheessa. Tästä johtuvia haittoja voitaisiin ehkäistä elintapamuutoksilla kuten liikunnalla ja ruokavaliolla. Tällöin terveydenhuollon säästöt olisivat huomattavat. Sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään kuuluvilla ehkäisevä lääkehoito voisi tulla kyseeseen. Koska sairausvakuutus korvaa hoitoa vasta varsinaisen diabetesdiagnoosin jälkeen, ehdotetaan viitearvojen alentamista, jotta hoitoa voitaisiin tarjota sitä käytännössä tarvitseville.<ref>[http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id98089.html YLE Uutiset: Amerikkalaislääkärit haluavat hoitaa esidiabetesta]</ref>
 
==Sanan Kustannukset alkuperä==
''Diabetes'' on [[muinaiskreikka]]a, se tarkoittaa "päästää läpi" tai pikemminkin "suppiloa" ja viittaa diabeteksen aiheuttamaan tihentyneeseen virtsaamistarpeeseen. Sanaa keksi käyttää Egyptissä elänyt [[Apollonius Memfisiläinen]] noin 230 eea. kuvaamaan näitä sairauksia. ''Mellitus'' on [[latina]]a ja merkitsee "hunajaa". Tämä viittaa diabeteksen eri muodoissa ilmenevään tavallista suurempaan glukoosipitoisuuteen virtsassa, joka saa virtsan maistumaan makealta. Sanaa "mellitus" käytti ensi kerran 1798 sanan "diabetes" jälkiliitteenä englantilainen kirurgi [[John Rollo]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=C Nwaneri|Otsikko=Diabetes mellitus: a complete ancient and modern historical perspective|Julkaisu=WebmedCentral Diabetes|Ajankohta=2015|Vuosikerta=6|Numero=2|Doi=10.9754/journal.wmc.2015.004831|Issn=2046-1690|www=http://www.webmedcentral.com/article_view/4831}}</ref>
Diabeetikoiden hoidon vuotuiset kokonaiskustannukset ovat yli 11 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.<ref>[http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=169 DEHKO]Suomen ASH ry</ref> Diabeteksen aiheuttamista kustannuksista arviolta 90 prosenttia johtuu lisätautien hoidosta (Stakes). Lisätaudit taas merkittävältä osalta aiheutuvat jatkuvasti kohollaan olevasta verensokerista. Tätä tasoa on helppoa seurata esimerkiksi [[HbA1c]]-testillä (B-GHb-A1C), jolla katsotaan, mikä on [[hemoglobiini]]n [[valkuaisaine]]en glykosyloitumis- eli glykoitumisaste. Se on terveillä normaalisti noin 5 prosenttia, mutta saattaa pitkään kestäneessä huonossa sokeritasapainossa kasvaa paljon tätä suuremmaksi. Kuuluisassa DCCT-tutkimuksessa (Diabetes Control and Complications Trial) osoitettiin, että jokaista HbA1c-tasossa tapahtuvaa 10 prosentin pienennystä kohden diabeteksen lisätautien aiheuttamat kustannukset supistuvat keskimäärin 40 prosenttia.<ref>[http://diabetes.niddk.nih.gov/dm/pubs/control/ DCCT (Diabetes Control and Complications Trial)]</ref>
 
==Maailmanlaajuinen diabetespäivä==
== Ennaltaehkäisy ja hoito ==
Maailmanlaajuista diabetespäivää vietetään [[Frederick Banting]]in syntymäpäivän, 14. marraskuuta 1891, johdosta marraskuun 14. päivinä vuosittain. Banting löysi [[insuliini]]n yhdessä [[Charles Best]]in kanssa. Diabetespäivää vietettiin ensi kerran 1991 ja sen keksi [[Kansainvälisen diabetesliitto]] (IDF) ja [[Maailman terveysjärjestö]] diabeteksen yleistymisen takia. [[Yhdistyneet kansakunnat]] (YK) tunnusti sen viralliseksi muistopäiväksi 2006.<ref name=x>{{Lehtiviite|Tekijä=E Silva|Otsikko=World diabetes day|Julkaisu=BEOJ Diabetes|Ajankohta=2017|Vuosikerta=3|Numero=2|www=https://www.researchgate.net/publication/317003906_World_Diabetes_Day}}</ref> Suomessa [[Diabetesliitto]] pitää "valtakunnallisen diabetespäivän" joka marraskuussa ja järjestää opintosuoritukseksi kelpaavia seminaaritapahtumia Helsingissä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.diabetes.fi/ammattilaiset/valtakunnallinen_diabetespaiva|nimeke=Valtakunnallinen diabetespäivä - Diabetesliitto|viitattu=2019-12-05}}</ref>
=== Riskitekijät lasten sairastumisessa ykköstyypin diabetekseen ===
Salkinoja-Salosen ryhmän julkaisema tutkimus tutki kroonisten sairauksien ja myrkyllisten kemikaalien yhteyttä. Tutkimuksessa havaittiin, että perunassa luontaisesti olevat kaksi bakteerilajia tuottavat vielä keittämisen jälkeen ihmiselle erittäin myrkyllisiä kereulidi- ja paenilidi-nimisiä myrkkyjä, joita löytyy myös hometaloista. Näiden myrkkyjen tuotanto saattaa jatkua vielä jääkaapissakin. Perunavalmisteilla ja teollisilla lastenruokatuotteilla on mahdollisesti osuutta siihen, että Suomi pitää itsellään ennätystä lasten ykköstyypin diabeteksen esiintyvyydessä.<ref name="SK_2013">Tyllilä, Kari. [https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/homemyrkyt-eivat-havia-pesemallakaan-ovatko-homesaneeraukset-hyodyttomia/ Homemyrkyt eivät häviä pesemälläkään – ovatko homesaneeraukset hyödyttömiä?]. [[Suomen kuvalehti]]. 29.8.2013.</ref><ref name="AL_2017">Ellilä, Tiina. [https://www.aamulehti.fi/kotimaa/professori-heikki-hyoty-bakteeripilleri-voisi-vahentaa-suomessa-diabetesta-keliakiaa-ja-astmaa-24334104/ Professori Heikki Hyöty: Bakteeripilleri voisi vähentää Suomessa diabetesta, keliakiaa ja astmaa]. [[Aamulehti]]. 10.3.2017.</ref> Toisella sijalla on Ruotsi.<ref name="DiabetesFoorumi">[http://www.diabetesfoorumi.fi/ajankohtaista/suomi-ykkonen-tyypin-1-diabeteksessa-kuva-syista-kirkastuu.html#.Wto8CDHBC70 Suomi ykkönen tyypin 1 diabeteksessä, kuva syistä kirkastuu]. www.diabetesfoorumi.fi. 14.3.2013.</ref>
 
==Katso myös==
Ravinnon osuus ykköstyypin diabetekseen on havaittu myös THL:n ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa, jossa seurattiin yli 6000 lasta vuosina 1996–2004. Suvi Virtasen johtaman tutkimuksen tulokset julkaistiin vuonna 2011, ja niissä tuotiin esille juuresten vauvoille syöttämisen yhteys lasten ykköstyypin diabetekseen.<ref name="SK_2013"/>
*[[Metabolinen oireyhtymä]]
 
==Lähteet==
Ruoalla tai ympäristötekijöillä täytyy olla merkitystä, koska Venäjän Karjalassa lapsuusiän diabetes ja allergiat ovat kuudesta kahdeksaan kertaa harvinaisempia kuin Suomen puolella, vaikka väestön geenit ovat samanlaiset.<ref name="SK_2013"/><ref name="AL_2017"/> Itärajan takaisessa Karjalassa asuvat lapset, jotka ovat sairastuneet allergioihin ja diabetekseen, ovat eläneet samankaltaisessa ympäristössä kuin suomalaiset lapset.<ref name="AL_2017"/>
{{viitteet|sarakkeet}}
 
==Aiheesta muualla==
On viitteitä siitä, että [[Kalanmaksaöljy|kalanmaksaöljyn]] nauttiminen ensimmäisen elinvuoden aikana vähentää riskiä sairastua ykköstyypin diabetekseen 25 prosentilla. Suojavaikutuksen arvellaan johtuvan kalanmaksaöljyn sisältämistä tulehdusta hillitsevistä pitkäketjuisista [[Omega-3-rasvahapot|ω-3-rasvahapoista]].<ref>[http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.lue_abstrakti2?iid=4788&iprint=0 Kalanmaksaöljy pienentää lapsen diabetesvaaraa]. Terveysportti. 17.12.2003.</ref>
 
Lehmänmaitoa on pidetty eräänä altistavana tekijänä. Lehmänmaidon insuliini- ja valkuaisainepitoisuus voi olla perimmäinen syy. Maidossa esiintyvän insuliinin vaikutuksesta on jo tutkimusnäyttöä. Insuliinin poistaminen äidinmaidonkorvikkeesta vähensi lapsilla mitattuja diabetesta ennakoivia autovasta-aineita. Myös lehmänmaidon ottaminen lapsen ruokavalioon varhaisessa vaiheessa voi olla osasyynä.<ref name="DiabetesFoorumi"/>
 
Riskitekijöiksi on nimetty esimerkiksi virukset, suoliston vääränlainen bakteerikanta, varhain lopetettu imetys, nopea lihominen sekä aikaisin lapsen ruokavalioon otetut viljatuotteet. D-vitamiinin puutteellisen saannin osuudesta lasten sairastumisessa on kiistelty.<ref name="DiabetesFoorumi"/>
 
Toisaalta perinnöllinen alttius taudille on myös keskeinen syy sairastua.<ref name="SK_2013"/><ref name="DiabetesFoorumi"/>
 
=== Ykköstyypin diabetes ===
 
Ykköstyypin diabetesta hoidetaan [[insuliinihoito|insuliinipistoksilla]] ([[insuliinikynä]], -ruisku, -pumppu). Lisäksi sairastuneelle suunnitellaan ruokavalio, jossa tarkkaillaan ensisijaisesti [[hiilihydraatti]]en määrää ravinnossa sekä terveellisyyttä. Ravinnon ja insuliinipistosten yhteen sovittamisella pyritään mahdollisimman normaaleihin veren sokeripitoisuuksiin. Ihmisen normaali verensokeri (kokoveren glukoosipitoisuus) on 4–7 millimoolia litrassa.
 
Erittäin lupaavia tuloksia 1-tyypin diabeteksen hoidossa on saatu vanhalla, alun perin tuberkuloosia vastaan kehitetyllä BCG-rokotteella, jolla vain kahdella pistoskerralla on saatu diabetespotilaiden verensokeriarvot palautettua lähes normaalille tasolle jopa kolmeksi vuodeksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://medicalxpress.com/news/2018-06-bcg-vaccine-long-term-blood-sugar.html |nimeke =BCG vaccine leads to long-term blood sugar improvement in type 1 diabetes patients|viitattu=2018-06-21}}</ref>
 
=== Kakkostyypin diabetes ===
 
Ajoissa havaittua tyypin 2 diabetesta voidaan hillitä [[liikunta|liikunnalla]], [[laihduttaminen|laihduttamisella]] ja [[Vähähiilihydraattinen ruokavalio|vähähiilihydraattisella ruokavaliolla]]. Tällöin haiman insuliinin tuotanto ja insuliinin vaikutus voivat palautua normaaleiksi. Ilman [[lihavuus|lihavuutta]] 90 prosenttia aikuisdiabeteksesta jäisi puhkeamatta tai puhkeaisi myöhemmin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20050225145510/http://www.laaketietokeskus.fi/page.php?page_id=47 | Nimeke = Diabetes - yksi nimi, kaksi tautia | Julkaisija = Lääketietokeskus | Selite = Arkistoitu sivu | Viitattu = 23.10.2016}}{{parempi lähde}}</ref> Esimerkiksi vihreiden lehtivihannesten syömisen on todettu vähentävän sairastumisriskiä merkittävästi.<ref>[http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2010/08/tutkijat_lehtivihannekset_leikkaavat_diabetesriskia_1920567.html Tutkijat: Lehtivihannekset leikkaavat diabetesriskiä, Yle.fi/Terveys ja hyvinvointi]</ref>
 
Riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen lisää vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan korkea eläinperäisen proteiinin saanti ruokavaliosta, mutta ei kasviperäisen proteiinin korkea saanti eikä hiilihydraattien saanti ruokavaliosta. <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Nita G. Forouhi, Nicholas J. Wareham|Otsikko=The EPIC-InterAct Study: A Study of the Interplay between Genetic and Lifestyle Behavioral Factors on the Risk of Type 2 Diabetes in European Populations|Julkaisu=Current Nutrition Reports|Ajankohta=2014|Numero=4|Sivut=355–363|Pmid=25383255|Doi=10.1007/s13668-014-0098-y|Issn=2161-3311|www= http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4218968/}}</ref> Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että jokainen 1,2 desilitran suuruinen päivittäinen annos sokerilla makeutettua juomaa tai hedelmätäysmehua lisäsi 16 prosentilla riskiä sairastua diabetekseen neljän seurantavuoden aikana<ref>Changes in Consumption of Sugary Beverages and Artificially Sweetened Beverages and Subsequent Risk of Type 2 Diabetes: Results From Three Large Prospective U.S. Cohorts of Women and Men. https://care.diabetesjournals.org/content/early/2019/09/18/dc19-0734</ref>.
 
[[Tupakointi]] on erityisen vaarallista diabeetikoille, koska diabeetikon riski sairastua [[sydän- ja verisuonitauti|sydän- ja verisuonisairauksiin]] on ennestään muuta väestöä suurempi ja tupakointi kasvattaa sitä entisestään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia01002#s5 | Nimeke = Diabetes ja tupakointi| Tekijä =Ilanne-Parikka, Pirjo | Julkaisu = Terveyskirjasto| Ajankohta = 26.4.2007| Julkaisija =Kustannus Oy Duodecim | Viitattu = 10.3.2009}}</ref> Tämän vuoksi tupakoivia diabeetikoita kehotetaan lopettamaan tupakointi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00775&p_haku=diabetes | Nimeke =Tyypin 2 diabeteksen hoito | Tekijä =Pertti Mustajoki | Julkaisu =Lääkärikirja Duodecim | Ajankohta =9.1.2009 | Julkaisija =Kustannus Oy Duodecim | Viitattu = 10.3.2009}}</ref>
 
== Liitännäissairaudet ==
 
=== Dementia ===
 
Kakkostyypin diabetes lisää sydän- ja aivoinfarktin<ref>Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto). Lääkärikirja Duodecim. Suomalainen lääkäriseura Duodecim 17.2.2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00001</ref> sekä aivoaineen kadon ja dementian riskiä<ref>Even in normal range, high blood sugar linked to brain shrinkage. September 4, 2012. https://www.sciencedaily.com/releases/2012/09/120904095856.htm</ref>.
 
=== Diabeettinen haava ===
Diabeetikoista 15–25 % saa elämänsä̈ aikana jalkahaavan ja noin 20 % näistä päätyy alaraaja-amputaatioon. <ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=www.kaypahoito.fi. |nimeke =Diabeetikon jalkaongelmat. SuomalaisenLääkäriseura Duodecimin, Diabetesliiton lääkärineuvoston, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus 2009.|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>Diabeettisten jalkahaavojen hoitovalinnoille on kansainväliset ja maakohtaiset suositukset ja hoito edellyttää lääkärin tutkimusta ja suosituksia.<ref name=":2" />Mikään kotihoitoon valittu haavasidos tai paikallishoitoaine ei ole toista tehokkaampi, jos ne on valittu oikein.<ref name=":2" /><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Juutilainen V., Vikatmaa P..|Otsikko=Diabeetikon jalkahaava |Julkaisu=Suomen Lääkärilehti |Numero 2017: 8 s. 505-511|Ajankohta=2017|Julkaisija=}}</ref> Haavanhoitotuotteiden valmistusta ja markkinointia Euroopassa säätelee asiaa koskeva direktiivi ja markkinoitavilta tuotteilta edellytetään CE rekisteröintiä. <ref>{{Verkkoviite|osoite= https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2017/745/oj |nimeke = Document 32017R0745 |julkaisu=eur-lex.europa.eu|viitattu=2019-02-06|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Antibioottihoitoja suositellaan käytettäväksi vain lääkärin ohjeiden mukaan mikrobien resistenssivaaran vuoksi. Direktiivin vaatimukset täyttäviä luonnonmukaisia antiseptisesti vaikuttavia ja haavan paranemista edistäviä valmisteita, jotka soveltuvat myös pitempiaikaiseen haavojen kotihoitoon, on markkinoilla perustuen esimerkiksi kuusen pihkaan [[Kuusenpihkavoide|(''pihkasalva'')]] <ref name=":3">{{Kirjaviite|Tekijä=Korzon-Burakowska A., Przezdziak M., Orłowska-Kunikowska E., Sipponen A., Jokinen J. J.|Nimeke=Healing of neuropathic diabetic Foot Ulcers of PEDIS grade 1-2 at home care with topical antiseptics: An observational follow-up investigation|Vuosi=|Sivu=|Julkaisija=J Clin Exp Dermatol Res 2017, 8:6| Doi = 10.4172/2155-9554.1000434}}</ref> Nämä haavanhoitotuotteet eivät saa aikaan antibiooteille resistenttien mikrobikantojen syntymistä.<ref name=":3" />
 
== Maailmanlaajuinen diabetespäivä ==
 
Maailmanlaajuista diabetespäivää vietetään [[Frederick Banting]]in syntymäpäivän, [[14. marraskuuta]] [[1891]], johdosta marraskuun 14. päivinä vuosittain.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ykliitto.fi/tapahtumat/maailman-diabetespaiva | Nimeke = Maailman diabetespäivä | Julkaisija = Suomen YK-liitto | Viitattu = 14.11.2016 | Kieli = }}</ref> Suomessa [[Diabetesliitto]] järjestää valtakunnallisen diabetespäivän järjestämällä opintosuoritukseksi kelpaavia seminaaritapahtumia Helsingissä.<ref>[http://www.diabetes.fi/diabetesliitto/jasenyhdistykset/diabetestutkijat_ja_diabetologit/valtakunnallinen_diabetespaiva_2015 Valtakunnallinen diabetespäivä,] Diabetesliitto</ref> Vuonna 2017 diabetespäivän teema oli diabetes ja naiset. Tällä haluttiin kiinnittää huomiota muun muassa siihen, että nykyään joka seitsemäs raskaus maailmassa aiheuttaa naiselle raskaudenaikaisen diabeteksen.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.idf.org/our-activities/world-diabetes-day/wdd-2017.html |nimeke =International Diabetes Federation - WDD 2017|julkaisu=www.idf.org|viitattu=2017-12-15|ietf-kielikoodi=en-gb}}</ref>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi|Diabetes mellitus}}
*[https://www.diabetes.fi/ Suomen Diabetesliitto ry]
* [http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50056 Diabeteksen Käypä hoito -suositus] Käypähoito.fi. 22.3.2016.
* [httphttps://www.diabetesdiabetestutkimus.fi/ Suomen Diabetesliitto ryDiabetestutkimussäätiö]
*[https://www.kaypahoito.fi/nix00773 Diabetesten "käypä hoito"-luokitus]
* [http://www.diabetestutkimus.fi/ Diabetestutkimussäätiö]
* [http://www.ndy.fi Nuorten Diabetesyhdistys ry] (18–30-vuotiaille)
* [http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/09/04/aikuistyypin-diabetes-ehkaisy-ja-hoito Ylen Elävä arkisto: Aikuistyypin diabetes – ehkäisy ja hoito]
* [http://www.psdiabetes.fi/files/kotisivukoe.diabetesyhdistys.kotisivukone.com/nettiin2_kide112.pdf Diabeetikon silmissä monet muutokset ovat mahdollisia] Kide 1/2012
* [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01037&p_haku=tyypin%202%20diabetes Tyypin 2 diabetes - riskitesti]
* [http://www.biomedicum.fi/index.php?page=3290&lang=1 Tuo­re tut­ki­mus eh­dot­taa ra­di­kaa­lia muu­tos­ta dia­be­tek­sen luo­kit­te­luun (2.3.2018)] (biomedicum.fi)
 
{{Metatieto}}
 
[[Luokka:Diabetes| ]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Diabetes”