'''Istukkakääpä''' (''Rhodonia placenta'') on koko Suomessa harvinainen [[käävät|kääpälaji]]. Istukkakääpä on [[ruskolaho]]ttaja, joka kasvaa kuorettomilla maapuilla ja [[kanto|kannoilla]] (isäntäpuinaan [[kuusi]] ja [[mänty]]), yleensä kosteissa kasvupaikoissa, mutta Lapissa sitä on tavattu myös [[kuiva kangas|mäntykankaalla]].<ref>[http://punainenkirja.laji.fi/results/MX.205873] Punaisen kirjan verkkopalvelu</ref><ref name = Niemelänkäävät>{{Kirjaviite | Tekijä = Tuomo Niemelä | Nimeke = Suomen käävät| Vuosi = 2016| Sivu = 324–325| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Norrlinia| Tunniste = ISBN 978-951-51-2434-0| Viitattu = 15.1.2017 }}</ref> Istukkakäävän on todettu sietävän hyvin siltojen puurakenteiden kyllästysaineena käytettävää kuparia, eikä sen torjumiseen ole vielä löydetty ympäristöehdot täyttävää vaihtoehtoista kyllästettä siltarakenteissa käytettäväksi.<ref>[https://vayla.fi/-/vayla-tarkistaa-puukantisten-siltojensa-kunnon-lahottajasienen-aiheuttamien-vaurioiden-selvittamiseksi] Väyläviraston tiedote,julkaistu 03.12.2019 </ref>
[[Itiöemä]] on yksivuotinen ja [[resupinaattinen]] eli alustanmyötäisesti kasvava. Väriltään se on usein valkoinen tai tunnusomaisesti vaaleanpunainen ja rakenteeltaan mehukas, melko paksu, helposti lohkeava ja jopa hauras. Pillejä mahtuu 3-43–4 millimetrille, joukossa on suurempia pitkulaisia pillejä ja pillipinnassa usein pisaroiden jättämiä kuoppia. Tuoretuoksu on makean hapan, ei hedelmäinen kuten [[erakkokääpä|erakkokäävällä]] (''Antrodia infirma'').<ref name = Niemelänkäävät/>
