Ero sivun ”Jousikvartetto” versioiden välillä

'''Jousikvartetto''' on neljälle [[jousisoittimet|jousisoittimelle]] sävelletty [[kamarimusiikki]]teos. Jousikvarteton esittävä yhtye, '''jousikvartetti''', koostuu perinteisesti kahdesta [[viulu]]sta, [[alttoviulu]]sta ja [[sello]]sta. Jousikvartetto syntyi [[1700-luku|1700-luvun]] puolivälissä, kun [[barokkimusiikki|barokin]] triosonaatit menettivät merkityksensa [[kenraalibasso]]tekniikan taantuessa. Suosituimmillaan jousikvartetto oli sävellysmuotona 1700-luvun lopussa ja [[1800-luku|1800-luvun]] alussa. Alkujaan jousikvartetot olivat muodoltaan [[divertimento]]ja, mutta [[klassismin musiikki|klassismin]] ja [[romantiikan musiikki|romantiikan ajan]] jousikvartetossa on yleensä 3–4 osaa, ja ainakin sen ensimmäinen osa on [[sonaattimuoto|sonaattimuodossa]].

[[Jousikvintetto|Jousikvintetot]] ovat harvinaisempia;. niissäNiissä kvartettoon on yleensä lisätty "ylimääräinen" alttoviulu tai sello, harvemmin [[kontrabasso]].

Suomessa jousikvartettoja sävelsi ensimmäisenä [[Erik Tulindberg]] oletettavasti [[1780-luku|1780-luvulla]]. Hänen kuusi kvartettoaan ovat säilyneet vain osin. Tunnetuimpia suomalaisia kvartettosäveltäjiä ovat mm. [[Jean Sibelius]] (jousikvartetto d-molli op. 56 ''Voces intimæ''), [[Erkki Melartin]] (4 kvartettoa), [[Einojuhani Rautavaara]] (4 kvartettoa), [[Aulis Sallinen]] (5 kvartettoa), [[Kalevi Aho]] (3 kvartettoa) ja [[Pehr Henrik Nordgren]] (11 kvartettoa).