Ero sivun ”Fysiokratismi” versioiden välillä

'''Fysiokratismi''' eli '''fysiokratia''' oli [[1700-luku|1700-luvun]] puolivälissä kehitelty sen ajan [[maatalousyhteiskunta|maatalousyhteiskunnan]] mukainen talousteoria, jonka keskeinen ajatus oli [[Maatalous|maatalouden]] korostaminen. Fysiokraatit uskoivat, että kansojen vauraus johtui maataloudesta, eivätkä teollisuus tai kauppa tuo vaurautta. Fysiokraattien käsitys maataloudesta sisälsi mm. [[metsätalous|metsätalouden]] ja kaivostoiminnan, joten tosiasiallisesti he tarkoittivat kansojen vaurauden johtuvan laajemmasta [[alkutuotanto|alkutuotannosta]]. Maanviljelyn tuottama ylijäämäravinto oli kuitenkin tarkastelussa pääsijalla, koska se oli kaiken muun alkutuotannon edellytys.

Fysiokratismin teoria sai alkunsa [[Ranska]]ssaRanskassa, ja se oli kenties ensimmäinen hyvin kehitetty talousteoria. Fysiokratismi oli voimakkaasti sen ajan vallitsevalle [[merkantilismi]]llemerkantilismille vastakkainen suuntaus. Fysiokraatit kutsuivat itseään nimellä ''économistes'' ja heistä tunnetuimpia olivat [[François Quesnay]] ja [[Mirabeau vanhempi]].

Fysiokraattien mukaan maatalous on kansakunnan vaurauden lähde. Maatalouden ylikorostamisen pääperusteena oli maatalouden tuotteiden suuri lisääntyvyys. Esimerkiksi viljanjyvän kylvämällä saattaa saada kymmeniä uusia jyviä ja lehmä voi tuottaa useita jälkeläisiä lyhyessä ajassa. Vuosisatojen takaisen [[maatalousyhteiskunta|maatalousyhteiskunnan]] maa- ja metsätalous olivatkin pääasiallinen tapa sitoa auringon energiaa ihmiselle hyödynnettävään muotoon. Ennen [[fossiilinen polttoaine|fossiilisten polttoaineiden]] vauhdittamaa [[teollisuusyhteiskunta]]ateollisuusyhteiskuntaa, nämä olivatkin talouden pääasiallinen energianlähde.