Ero sivun ”Itä-Karjalan keskitysleirit” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lisäsin lauseen missämiespuolinen väestö oli. |
→Taustaa: Kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 11:
==Taustaa==
[[Osmo Hyytiä]] osoittaa tutkimuksessaan (2008), että Itä-Karjalan venäläinen väestö siirrettiin syksyllä 1941 internointileireille ylipäällikkö Mannerheimin käskystä. Sotilashallinto perusteli venäläisten siirtoja sillä, että väestö asui sotatoimialueella ja voisi piilotella sissisotaa käyvää vihollista.<ref name="Hyytiä"> Hyytiä, Osmo 2008: ""Helmi Suomen maakuntien joukossa"
Jatkosodan hyökkäysvaiheen 1941 aikana Suomi valtasi ensin takaisin Talvisodassa Moskovan rauhansopimuksen perusteella
Vallattujen alueiden väestö koostui lähes kokonaan naisista, alle 15-vuotiaista lapsista ja vanhoista miehistä. Sotakuntoinen miespuolinen väestö oli otettu puna-armeijaan. Internointileirien asukasmäärä oli suurimmillaan 23 984 vuoden 1942 huhtikuussa. Internointileirit määrättiin noudattamaan sotavankileirien ravintoannoksia. Laskennallisia ravintosuosituksia ei kuitenkaan kyetty noudattamaan käytännössä, sillä perunakin loppui jo vuoden 1942 alussa. Tämä näkyi leirien kuolemansyytilastoissa, joissa perussyyksi tai lisätekijäksi kuolemaan on arvioitu aliravitsemus. Samaan aikaan myös emämaassa Suomessa oli huutava pula elintarvikkeista.
Korkeimmillaan kuolleisuus oli kesällä 1942, jolloin leirien vahvuudesta väheni 500–600 asukasta kuukaudessa. Näistä suurin osa oli lapsia ja vanhuksia. Äänislinnan leireillä kuoli
Itä-Karjalan sotilashallinnon ylläpitämät internointileirit eivät olleet saksalaismallisia [[Tuhoamisleiri|tuhoamisleirejä]], joilla olisi pyritty aktiivisesti tai vaikkapa työhön uuvuttamalla surmaamaan johonkin tiettyyn etniseen ryhmään kuuluva väestö.<ref name="laine109-125/141-156">Laine, Antti 1982: ''Suur-Suomen kahdet kasvot. Itä-Karjalan siviiliväestön asema suomalaisessa miehityshallinnossa 1941–1944'', s. 109–125, 141–156. Helsinki: Otava.</ref> Mikäli suoranaisia julmuuksia on tapahtunut, niin niihin todennäköisesti pätee sama kuin [[Sotavanki|sotavankileirien]] osalta<ref>Kun verrataan sotavankileirien ja Itä-Karjalan internointileirien kuolleisuuslukuja, voidaan havaita eräitä yhdenmukaisuuksia: Sotavankien kuolleisuus esimerkiksi oli korkein joulukuun 1941 ja kesäkuun 1942 välisenä aikana. Näin oli asian laita myös Itä-Karjalan internointileireissä – kuitenkin niin, että viimeksi mainituissa kuolleisuus jatkui korkeana aina kesän 1942 loppuun. (Laine, Antti 1982: ''Suur-Suomen kahdet kasvot. Itä-Karjalan siviiliväestön asema suomalaisessa miehityshallinnossa 1941–1944'', s. 247. Helsinki: Otava.)</ref>; julmuuksia ei yleensä liene organisoitu komentoportaasta käsin vaan mahdollinen väkivalta on ollut satunnaisempaa. Jatkosodan aikana Suomessa sai surmansa 19 085<ref>Kujala (2008), s. 307</ref>–22 000<ref>Kujala (2008), s. 310</ref> vangittua neuvostosotilasta. Näistä 1 019 ammuttiin. Lisäksi ammuttiin parisensataa [[puna-armeija]]n sotilasta ennen vangiksi kirjaamista. Syinä sotavankien ampumisiin olivat [[ryssäviha]], heikko kuri, elintarvikkeiden puute ja vartijoiden mielenterveysongelmat.<ref>Kujala (2008), 140</ref> Sotavankien suhteen poikkeuksen muodostaa tilanne Pohjois-Suomessa, missä Suomen [[Valtiollinen poliisi|Valtiollinen poliisi (Valpo)]] osallistui saksalaisen [[Einsatzkommando Finnland]]in rinnalla aktiivisiksi [[Kommunismi|kommunisteiksi]] taikka [[Juutalaiset|juutalaisiksi]] määriteltyjen neuvostosotilaiden surmaamiseen. <ref>Tieto käy ilmi Oula Silvennoisen väitöskirjasta, jossa selvitetään Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisien yhteistyötä vuosina 1933–1944 ja joka tarkastettiin [[Helsingin yliopisto|Helsingin yliopistossa]] 20. syyskuuta 2008. (Väitös: Valpo surmasi jatkosodassa saksalaisten rinnalla. HS.fi 19.9.2008. – [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/V%C3%A4it%C3%B6s%20Valpo%20surmasi%20jatkosodassa%20saksalaisten%20rinnalla/1135239551676?ref=msn http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/V%C3%A4it%C3%B6s%20Valpo%20surmasi%20jatkosodassa%20saksalaisten%20rinnalla/1135239551676?ref=msn], 19.9.2008.)</ref>
|