Versio 25. elokuuta 2018 kello 04.30 muokkaa 91.153.98.76 (keskustelu) Korjattu asiavirhe, artikkeli käsittelee haimansiirtoa (haima-munuais-pohjukkaissuolen osa -siirtoa Suomen oloissa), eikä saarekesolusiirtoa, joka on täysin eri hoitomuoto ja menetelmä. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta ← Vanhempi muutos		Versio 3. joulukuuta 2019 kello 17.34 muokkaa kumoa 5-HT2AR (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 4 201 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Haimansiirto''' on [[elinsiirto]], jossa yleensä siirretään ~~[[diabetes\|~~tyypin 1 diabeetikolle]] [[insuliini]]a tuottava [[haima]]. Haimansiirto tehdään lähinnä [[munuaisten vajaatoiminta\|munuaisten vajaatoiminnasta]] kärsiville diabeetikoille samalla, kun heille suoritetaan [[munuaisensiirto]], tai sen jälkeen. Siirron saaneen tulee käyttää loppuelämänsä ajan hyljinnänestolääkkeitä. Ensimmäinen haimansiirto tehtiin vuonna [[1966]] Yhdysvalloissa.<ref>[http://www.upstate.edu/surgery/healthcare/transplant/qa_kidpanc.php About Kidney and Pancreas Transplantation]</ref> Suomessa ensimmäinen haimansiirto tehtiin [[HYKS\|HYKSissä]] keväällä 2010. Siirto tehtiin [[tyypin 1 ~~diabetespotilaalle~~diabetes]]potilaalle yhdistettynä munuaissiirtoon. Siirron tekivät erikoislääkärit Arno Nordin ja Marko Lempinen, osastonylilääkäri Agneta Ekstrand ja professori emeritus Krister Höckerstedt.<ref>http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,616,617,618,30429,31863</ref> Yleensä turvallisempaa on diabeteksen tavanomainen hoito kuin haimansiirron jälkeinen [[immunosuppressio\|immunosuppressiivinen]] hoito.<ref>[http://www.diabetes.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=648 Diabetes ja lääkäri]</ref> Immunosuppressiivinen hoito paitsi estää [[hyljintä]]ä, myös lisää [[infektio]]- ja [[syöpä]]riskejä.

Ero sivun ”Haimansiirto” versioiden välillä