Ero sivun ”Tekoäly” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 112:
{{pääartikkeli|[[Teknologinen singulariteetti]]}}
Tekoälyn uhkakuvaksi on nostettu, että tekoäly nopeuttaa teknologista ja sosiaalista muutosta niin paljon, etteivät ihmiset ehdi sopeutua siihen. Tällaista kehitystä kutsutaan teknologiseksi singulariteetiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloussanomat.fi/ratkaisut/2009/07/27/tutkijat-pelkaavat-koneiden-selattavan-ihmisrodun/200917118/133 | Nimeke=Tutkijat pelkäävät koneiden selättävän ihmisrodun | Tekijä=Moisio, Aleksi | Selite= | Julkaisu=Taloussanomat.fi | Ajankohta=27.7.2009 | Julkaisija= | Viitattu=27.7.2009 }}</ref>
===Joukkovalvonta ja yksityisyyden puute===▼
{{Pääartikkeli|[[Joukkovalvonta]]}}▼
Kansalaisista kerätty ja tekoälyn prosessoima data sekä kasvontunnistuksella varustetut valvontakamerat luovat joukkovalvontayhteiskunnan, jossa kansalaisella ei ole yksityisyyttä. Kiina ottaa käyttöön vuonna 2020 [[sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä|sosiaalisen luottoluokitusjärjestelmän]]. Analyytikoiden ennusteiden mukaan vuonna 2020 Kiinassa on 300 miljoonaa valvontakameraa ja poliisi käyttää vuodessa 30 miljardia Yhdysvaltain dollaria valvontateknologiaan.<ref>https://www.vanityfair.com/news/2018/07/china-surveillance-state-artificial-intelligence</ref>▼
===Ihmistyön korvautuminen ja teknologinen työttömyys===
Rivi 129 ⟶ 125:
===Taloudellisten hyötyjen epätasainen jakautuminen===
Tekoälyn on pelätty johtavan siihen, että pieni joukko kansainvälisiä jättiyrityksiä saavuttaa alallaan [[monopoli]]aseman. Tämä johtaisi siihen, että tekoälyn hyödyt jakautuvat epätasaisesti.<ref name=soininvaara /> Taloustieteilijä Joseph Stiglitzin mukaan tekoäly tekee yhteiskunnasta jakautuneemman<ref name="stiglitzguardian" />.
▲===Joukkovalvonta ja yksityisyyden puute===
▲{{Pääartikkeli|[[Joukkovalvonta]]}}
▲Kansalaisista kerätty ja tekoälyn prosessoima data sekä kasvontunnistuksella varustetut valvontakamerat luovat joukkovalvontayhteiskunnan, jossa kansalaisella ei ole yksityisyyttä. Kiina ottaa käyttöön vuonna 2020 [[sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä|sosiaalisen luottoluokitusjärjestelmän]]. Analyytikoiden ennusteiden mukaan vuonna 2020 Kiinassa on 300 miljoonaa valvontakameraa ja poliisi käyttää vuodessa 30 miljardia Yhdysvaltain dollaria valvontateknologiaan.<ref>https://www.vanityfair.com/news/2018/07/china-surveillance-state-artificial-intelligence</ref>
Monen asiantuntijan mukaan tiedon keräämistä ei pitäisi rajoittaa paljon. Muutenhan sotilaalliset vastustajat etenevät tekoälyssä nopeammin, koska heitä direktiivit eivät jarruta.<ref name=hs-b10>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006309661.html|nimeke=Essee: Kuka päättää, milloin tekoäly tappaa?|ajankohta=17.11.2019|julkaisu=Helsingin Sanomat|selite=sivu B 10}}</ref>
===Sodankäynti===
[[Vladimir Putin]]in mukaan tekoälyn kehittelyn voittajasta tulee maailman valtias. [[Kiina]] haluaa olla vuoteen 2030 mennessä maailman johtava tekoälymaa. Se aikoo kouluttaa viisi miljoonaa uutta tekoälyosaajaa. Kiinan tekoäly-yritykset saavat enemmän rahoitusta kuin Yhdysvaltojen, ja maan tekoälypatenttien määrä on kovassa kasvussa.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005590437.html|nimeke=Kiina haluaa takaisin maailman valtiaaksi|ajankohta=4.3.2018|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref> Venäjä on erikoistunut roboottisiin asejärjestelmiin. Kiina tavoittelee johtoasemaa tekoälyssä ja tekoälyn sotilaskäytössä.<ref name=hs-b10/>
Yli tuhat tekoälyn asiantuntijaa varoitti vuonna 2015 avoimessa kirjeessä sotilaallisen tekoäly-kilpavarustelun vaaroista. Asiantuntijoiden mukaan ”tappajarobottien” eli itsenäisesti ilman ihmisen käskyjä toimivien asejärjestelmien seurauksena voisi syntyä ”sodankäynnin kolmas vallankumous”.<ref name=tappajarobotit>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.talouselama.fi/uutiset/teknologiajohtajilta-hurja-varoitus-tappajaroboteista/5e584f97-d912-35dc-996d-428864f3d1e5 | Nimeke = Teknologiajohtajilta hurja varoitus "tappajaroboteista" | Tekijä = | Ajankohta = 28.7.2015 | Julkaisu = Talouselämä | Viitattu = 6.11.2018 }}</ref>▼
Perinteisessä aseteknologiassa lännen etumatka on suuri, mutta tekoälyä hyödyntävässä teknologiassa se on jo melkein olematon. Tämä laskee voimankäytön kynnystä, esimerkiksi Kiinan [[Taiwan]]ia vastaan. Tiedon keräämisen rajoittaminen direktiiveillä haittaa kehitystä länsimaissa muttei kilpailijoilla.<ref name=hs-b10/>
▲Yli tuhat tekoälyn asiantuntijaa varoitti vuonna 2015 avoimessa kirjeessä sotilaallisen tekoäly-kilpavarustelun vaaroista. Asiantuntijoiden mukaan ”tappajarobottien” eli itsenäisesti ilman ihmisen käskyjä toimivien asejärjestelmien seurauksena voisi syntyä ”sodankäynnin kolmas vallankumous”.<ref name=tappajarobotit>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.talouselama.fi/uutiset/teknologiajohtajilta-hurja-varoitus-tappajaroboteista/5e584f97-d912-35dc-996d-428864f3d1e5 | Nimeke = Teknologiajohtajilta hurja varoitus "tappajaroboteista" | Tekijä = | Ajankohta = 28.7.2015 | Julkaisu = Talouselämä | Viitattu = 6.11.2018 }}</ref> Toisaalta hyvin yksinkertaiset nykyisetkin aseet tekevät tappopäätöksen ilman ihmisen käskyä. Esimerkiksi miina voi räjähtää painosta tai kosketuksesta.<ref name=hs-b10/>
===Väärennökset===
Väärennettyjä valokuvia ja videoita on yhä vaikeampi erottaa aidoista. Siksi voi käydä niinkin, että sotilaalliset päätöksentekijät uskovat väärennökseen tai eivät usko näkemäänsä.<ref name=hs-b10/>
===Ihmiskunnan eksistentiaalinen uhka===
| |||