Ero sivun ”Akvaario” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Akvaariokalat: Fix Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
→Akvaariokalat: Kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
||
Rivi 59:
== Akvaariokalat ==
[[Kuva:Trichogaster trichopterus2004.jpg|thumb|250px|[[Sinirihmakala]] (''Trichogaster trichopterus'') tarvitsee suurehkon akvaarion äksyn luonteensa takia, varsinkin jos niitä on enemmän kuin yksi.]]
Akvaariokalojen elämän seuraaminen on monelle tärkein syy hankkia akvaario. Kalojen valinta voidaan suorittaa esimerkiksi siten, että kaikki kalat valitaan joltain tietyltä maantieteelliseltä alueelta tai puhtaasti kalojen ulkonäön perusteella. Tällöin on kuitenkin huomioitava se, että samaan akvaarion tulevien lajien täytyy tulla toimeen keskenään ja pärjätä samanlaisissa olosuhteissa. Kalojen määrää rajoittaa akvaarion koko; akvaarion liikakansoitus on tyypillisimpiä akvaarion perustusvaiheessa tehtäviä virheitä. Pienimpiä tavallisia akvaariokaloja ovat 2 cm mittaan kasvavat [[kääpiörasbora]]t (''Boraras maculatus''). Niitä voi pitää huoletta pienimmissäkin jo minimaalisen kokoisissa 40-litraisissa akvaarioissa n. 15 kappaletta. Sen sijaan alle 200-litraiseen akvaarioon ei mahdu esimerkiksi yhtään kultakalaa. Kultakaloja ei kannata edes harkita muuhun kuin todella suureen akvaarioon, sillä ne
Tunnetuimpia ja yleisimpiä akvaariokaloja ovat [[miljoonakala]]t, [[lehtikala]]t, [[platy]]t, [[miekkapyrstö]]t, [[kultakala]]t, [[seeprakala]]t, [[rihmakalat]], [[partamonni]]t sekä [[tetrat|tetroista]] ja barbeista muun muassa [[neontetra]], [[kirsikkatetra]] ja [[tiikeribarbi]]. Akvaarion koko määrää pitkälti myös siihen sopivat kalalajit: esimerkiksi lehtikaloja ja kultakaloja ei pitäisi kasvattaa kuin suurissa, monen sadan litran vetoisissa akvaarioissa. Merivesipuolella elokuvat ''[[Nemoa etsimässä]]'' ja ''[[Doria etsimässä]]'' lisäsivät kiinnostusta [[vuokkokala|vuokkokaloihin]] ja [[palettivälskäri|palettivälskäreihin]], mutta palettivälskärien kohdalla haasteina ovat olleet niiden soveltumattomuus kalankasvatukseen ja lajin kuteminen vain valtamerissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.huffingtonpost.com.au/2016/05/10/the-finding-nemo-effect-is-plundering-wild-clown-fish-stocks_a_21374786/ | Nimeke = The 'Finding Nemo Effect' Is Plundering Wild Clown Fish Stocks | Tekijä = Dengate, Cayla | Julkaisu = Green | Ajankohta = 11.5.2016 | Julkaisija = Huffington Post (Australia) | Viitattu = 21.1.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://reefbuilders.com/2016/06/30/finding-dory/ | Nimeke = The ‘Finding Dory Effect’ is already in full swing | Tekijä = Adams, Jake | Julkaisu = Marquee-Lite | Ajankohta = 30.6.2016 | | Julkaisija = Reef Builders | Viitattu = 21.1.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref>
| |||