Ero sivun ”Heiligenhafen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix
"Heiligenhafen mainitaan useissa 1200-luvun asiakirjoissa." tämä on virheellinen, kaupunki mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1305. "Alun perin kaupungin nimi oli todennäköisesti Hafenstadt." tämä kuulostaa siltä, että saksankielinen teksti olisi ymmärretty väärin. Hilligenhaven perustettiin satamakaupungiksi, eikä keskiajalla alueella vielä täysin vieraan (ylä)saksan kielen mukaisella nimellä "Hafenstadt" = "satamakaupunki".
 
Rivi 1:
{{Saksan kaupunki
| virallinen nimi = Heiligenhafen
| alkuperäinen_nimi = Hilligenhaven
| vaakuna =
| lat_deg = 54
Rivi 22 ⟶ 23:
[[Tiedosto:Heiligenhafen 2006 018b 001a.jpg|thumb|Kotiseutumuseo.]]
 
'''Heiligenhafen''' ({{k-nds|Hilligenhaven}}) on kunta [[Schleswig-Holstein]]in osavaltion itäosassa Pohjois-Saksassa. Se sijaitsee noin 60 kilometriä [[Lyypekki|Lyypekistä]] koilliseen ja 55 kilometriä [[Kiel]]istä itään. Kunta on tunnettu kylpylöistään. Kaupungissa asui 9&nbsp;162 ihmistä vuoden 2016 lopussa<ref name="nord" />.
 
==Maantiede==
Rivi 30 ⟶ 31:
==Historia==
 
Heiligenhafen mainitaan useissaensimmäistä [[1200-luku|1200kertaa vuonna 1305 kreivi Gerhard II:n asiakirjassa, jonka mukaan kaupungille myönnettiin Lyypekin oikeudet. Asiakirjan latinankielisessä tekstissä kaupunginnimi esiintyy alkuperäisessä (keski-luvun]])alasaksinkielisessä asiakirjoissamuodossa ''Hilghenhaven(e)''.<ref>A. AlunL. perinJ. kaupunginMichelsen nimi(1839). oli''Der todennäköisestiehemalige HafenstadtOberhof zu Lübeck und seine Rechtssprüche''. Altona: Johann Friedrich Hammerich, s. 51</ref> Kaupunki perustettiin alun perin todennäköisesti satamakaupungiksi ja se muodostettiin vuosina 1249–1259 seuraavista kylistä: Helerikendorp, Tulendorp, Kerstinbuerfeld, Küsdorp ja Vrysgard. Ei tiedetä tarkkaan, milloin Heiligenhafen sai kaupunkioikeudet. Sen oletetaan tapahtuneen 1200-luvun puolivälissä.
 
Vuonna [[1320]] Heiligenhafen kärsi tulvasta. Viisi vuotta myöhemmin kaupungin talous alkoi kukoistaa. Tuolloin kreivi Johann III myönsi sen vientituotteille verovapauden, jonka seurauksena kaupungista kehittyi talousalueensa johtava vientisatama. Seuraavina vuosisatoina Heiligenhafenissa elettiin Tanskan kuninkaan alaisuudessa.
 
Vuoden [[1391]] suurpalo tuhosi Heiligenhafenin lähes täysin. Vuonna [[1428]] kaupungin hävitti tanskalaiskuningas Erik VII. Sen jälkeen seurasi rauhan ja edistyksen aika, joka katkesi [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotiseen sotaan]]. Vuosina 1627–1630 raivonnut [[rutto]] vei kaupungin perikadon partaalle. Seuraavina vuosikymmeninä heiligenhafenilaisia koettelivat sodat, suurpalot ja tulvat. Paremmat ajat koittivat vuonna 1720. Heiligenhafen selvisi melko vähällä Schleswig-Holsteinissa käydyistä sodista. Vuonna [[1938]] Heiligenhafenista tehtiin varuskuntakaupunki ja [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen kaupungin alueella pidettiin saksalaisia sotavankeja. Pakolaisten vyöry Itä-Saksasta kasvatti Heiligenhafenin väkiluvun 3&nbsp;500:sta 10&nbsp;700:aan. <ref>[https://www.heiligenhafen.de/heiligenhafen/geschichte/ Stadt Heiligenhafen: Geschichte]</ref> Uusille asukkaille piti rakentaa kunnon asunnot parakkien tilalle. Kaupunki laajeni huomattavasti, mutta vanhakaupunki katuineen ja toreineen säilytettiin ennallaan.
 
Heiligenhafenin keskipiste on vanhakaupunki ja sen tanskalaisvaikutteinen, 750 vuotta vanha kirkko (Stadtkirche). Raatihuone on vuodelta 1882. Kaupungintori uudistettiin vuonna 1992. Ydinkeskustassa ja satama-alueella on lukuisia hyvin säilyneitä taloja menneiltä vuosisadoilta.