Ero sivun ”Von Fieandtin hallitus” versioiden välillä

p
väliotsikot
(laajennettu)
p (väliotsikot)
'''Von Fieandtin hallitus''' oli [[Suomi|Suomen]] tasavallan 42. hallitus. Hallitus oli luonteeltaan [[virkamieshallitus]], mutta ministereissä oli myös poliitikkoja.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=Suomen historian pikkujättiläinen| Julkaisija=WSOY|Sivu=850 |Julkaisupaikka=Helsinki|Vuosi=1987| Tunniste=ISBN 951-0-14253-04}}</ref>.
 
==Hallituspulasta asiantuntijahallitukseen==
 
Sukselaisen hallituksen kaaduttua [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] tekemään [[välikysymys|välikysymykseen]] lokakuussa 1957 uuden hallituksen muodostamista yritti aluksi SDP:n puheenjohtaja [[Väinö Tanner]]. Edellinen pääministeri [[V. J. Sukselainen]] yritti tämän jälkeen uudelleen neljän tai kuuden puolueen hallituksen kokoamista. Presidentti [[Urho Kekkonen]] suositteli [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]]:n ottamista mukaan hallitukseen, mihin muut puolueet eivät kuitenkaan suostuneet. Ennätyksellisen pitkän 42 vuorokauden hallituspulan jälkeen astui virkaan [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] pääjohtajan [[Rainer von Fieandt]]in muodostama "asiantuntijahallitus". von Fieandt pyysi tämän jälkeen vapautusta Suomen Pankin pääjohtajan paikalta ja hänen tilalleen tuli pankin johtokunnan jäsen [[Klaus Waris]].<ref> Heikki Eskelinen: ''Itsenäisyytemme vuosikymmenet'', s. 238–239. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.</ref> Eduskunnan puhemiehen [[K.-A. Fagerholm]]in mukaan von Fieandt oli läpikotaisin pankkimies, jolle politiikka oli täysin vieras alue.<ref> K.-A. Fagerholm: Puhemiehen ääni. Helsinki: Tammi 1977. ISBN 951-30-3981-1.</ref> Hallituksen ulkoministeriksi tuli jo eläkkeelle siirtynyt ammattidiplomaatti [[Paavo Hynninen]], joka oli toiminut suurlähettiläänä 1920-luvulta alkaen mm. [[Riika|Riiassa]], [[Tallinna]]ssa ja [[Kööpenhamina]]ssa.<ref> Eskelinen 1966, s. 240.</ref>
 
Tammikuussa 1958 valtio joutui rahapulan vuoksi keskeyttämään kaikki maksunsa vuorokauden ajaksi. Pääministeri von Fieandt ja Suomen Pankin uusi pääjohtaja Klaus Waris joutuivat riitaan hallituksen ottaessa kolmelta liikepankilta yhteensä neljän miljardin markan lainan, jotta valtio selviytyisi välttämättömistä menoistaan, peräti 13 prosentin korolla. Lähestyvät [[eduskuntavaalit 1958|vaalit]] heijastuivat jo eduskunnan työhön, kun se hyväksyi tammikuun lopussa joukon hallituksen esittämiä säästäväisyyslakeja, jotka vasemmisto kuitenkin äänesti yli vaalien. Hallitus epäonnistui yrityksessään sopia etujärjestöjen kanssa palkka- ja hintasulusta.<ref> Eskelinen 1966, s. 239.</ref>
 
==Hallituksen kaatuminen ==
 
Hallitus toimi [[29. marraskuuta]] [[1957]] – [[26. huhtikuuta]] [[1958]] 149 päivää. Se kaatui opposition esittämään välikysymykseen toistaiseksi viimeisimpänä Suomessa. Runsaan kahden kuukauden kuluttua järjestettävien eduskuntavaalien vuoksi ei edes yritetty uuden poliittisen hallituksen muodostamista, vaan päädyttiin [[Kansaneläkelaitos|Kansaneläkelaitoksen]] johtokunnan jäsenen [[Reino Kuuskoski|Reino Kuuskosken]] johtamaan [[toimitusministeristö]]ön.<ref> Eskelinen 1966, s. 240.</ref>