Ero sivun ”Samojedit” versioiden välillä

[[Tiedosto:Samojede in Winterdress.jpg|pienoiskuva|upright|Samojedi talvivaatteissaan. Kuva otettu ennen vuotta 1906.]]

'''Samojedit''' on yhteisnimitys eräille [[Ural (vuoristo)|Uralin]] itäpuolella eläville paimentolaiskansoille, jotka puhuvat [[Samojedikielet|samojedikieliä]]. Samojedikansoja ovat [[nenetsit]] eli jurakit, [[enetsit]], [[nganasanit]] ja [[selkupit]], joista selkupit ovat viimeisiä eteläsamojedeja. [[Matorit]] ja [[juratsit]] ovat kuolleet sukupuuttoon jo 1800-luvulla, viimeinen [[kamassit|kamassi]], joka puhui kamassien omaa kieltä, kuoli vuonna 1989. Samojedit mainittiin keskieurooppalaisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1600-luvun lopussa, mutta kiinalaisissa lähteissä hieman ennen ajanlaskumme alkua on maininta metsästäjäkansasta, jonka arvellaan edustaneen samojedeja<ref>Korhonen & Kulonen, s. 305.</ref>.

Pohjoissamojedien tärkein elinkeino on [[poronhoito]], ja muita elinkeinoja ovat [[metsästys]] ja [[kalastus]]. Etelämpänä asuvien selkuppien pääelinkeino on lähellä asuvien itäisten [[hantit|hantien]] tavoin oravanmetsästys, mutta myös ketunmetsästystä ja kalastusta harjoitetaan. Samojedien [[luontaiselinkeino]]jen tulevaisuutta uhkaavat [[Siperia|Länsi-Siperian]] lisääntyvät öljyn- ja kaasunporaukset, sillä ne supistavat porojen laidunmaita ja saastuttavat jokia.<ref>Korhonen & Kulonen, s. 306–308.</ref>

Samojedien uskonto edustaa muiden Siperian kansojen tapaan [[šamanismi]]a. Jumaluuksia ovat ylijumala ja lukuisat henget, joihin pitävät yhteyttä [[Šamanismi|šamaanit]]. Merkittävässä asemassa ovat myös puusta valmistettavat kotijumalat, jotka edustavat mm.muun muassa [[Vainajien palvonta|esi-isien henkiä]]. Uskonnollisiin menoihin kuuluu uhraaminen henkien lepyttämiseksi. <ref>Korhonen & Kulonen, s. 308–309.</ref>