Ero sivun ”Al-Jum’a” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 15:
Muslimeilla itsellään ei ole selitystä perjantairukouksen asemalle. On arveltu, että perjantain valitseminen tärkeimmäksi rukouspäiväksi johtuisi halusta erottua juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Goldziherin mukaan Islamilaisten perjantai on eräänlainen kopio juutalaisten sapatista, mutta kantaa mukanaan myös parsilaista taustaa. Parsilaisen uskonnon mukaan Jumala loi maailman kuudessa vaiheessa mutta ei levännyt sen jälkeen. Islamilainen perjantaikaan ei ole lepopäivä. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Goldziher, I.|Nimeke=Read anew: islam and parsism. Teoksessa: Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early Islam. A critical reconstruction based on contemporary sources|Vuosi=1900/2013|Sivu=339-356|Julkaisija=Prometheus}}</ref>
 
Christoph Luxenberg on löytänyt mahdollisen selityksen 900-luvulla eläneen oppineen as-Sigistanin Koraanisitaatista. Se perustuu suuran 62 vanhempaan varianttiin kuin mitä nykyinen Kairon laitos edustaa. As-Sigistanin käyttämä ilmaisu ''yawm rubtā rabbtā'' tarkoittaa suurta auringonlaskun päivää, suurta aattoa tai suurta perjantaita. Ilmaisu viittaa Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivään, pitkäperjantaihin, jolloin aurinko pimeni. Syyrialais-kristillisessä liturgiassa pitkäperjantaita muistettiin joka perjantai, joten se alkoi tämän takia saada lisäarvoa. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Luxenberg, Ch.|Nimeke=Die syrische Liturgie und die „geheimnisvollen Buchstaben“ im Koran. Teoksessa: M. Gross & K-H. Ohlig (toim.) Schlaglichter, Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte|Vuosi=2008|Sivu=s. 411-456|Julkaisija=Verlag Hans Schiler.}}</ref> Samalla tavoin roomalais-katolisessa ruusukkorukouksessa yhä muistellaan joka perjantai Jeesuksen kärsimyksen mysteerejä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=C. de Santa Teresa|Nimeke=Il Rosario di suor Lucia|Vuosi=2017|Sivu=|Julkaisija=Edizioni Messagero Padova}}</ref>
 
==Lähteet==