Ero sivun ”Autonominen hermosto” versioiden välillä

'''Autonominen hermosto''' eli '''tahdosta riippumaton hermosto''' (myös vegetatiivinen hermosto) ({{k-la|systema nervosum autonomicum, pars autonomica systematis nervosi}}) vaikuttaa [[sileä lihas|sileän lihaksiston]] ja [[sydänlihas|sydänlihaksen]] liikkeisiin sekä [[rauhanen|rauhasten]] eritykseen. Autonominen hermosto osallistuu moniin elimistön säätelytoimintoihin, kuten [[verenpaine]]en säätelyyn. Autonominen hermosto jaetaan [[sympaattinen hermosto|sympaattiseen]] ja [[parasympaattinen hermosto|parasympaattiseen hermostoon]].<ref>{{biosan|71}}</ref>

Autonomisessa hermostossa on sekä motorisia että sensorisia neuroneja[[Hermosolu|hermosoluja]]. Alemmat motoneuronit sijaitsevat keskushermoston ulkopuolella autonomisissa ganglioissa. Autonomisten hermojen päätteet eivät muodosta varsinaisia synapseja, vaan viskositeettejä, jotka ovat pullistumia hermon pääteosassa.

Ääreishermostossa sympaattista hermostoa edustaa [[sympaattinen hermorunko]], joka muodostuu sympaattisista [[Hermosolmu|ganglioista]] ja niitä yhteen liittävistä [[aksoniViejähaarake|viejähaarakekimpuista]]kimpuista. Sympaattisia hermorunkoja on kaksi, ja ne sijaitsevat molemmin puolin [[selkäydin]]tä rintanikamista lannenikamiin asti. Sympaattiset hermot muodostavat vielä lähempänä kohde-elintä prevertebraalisen ganglion. Sympaattisten hermojen preganglionaaristen neuronienhermosolujen (hermorungon gangliot) synapsipäätteistä erittyy [[asetyylikoliini]]a, kun taas postganglionaaristen neuronienhermosolujen (prevertebraaligangliot) synapsipäätteistä erittyy [[noradrenaliini]]a, poikkeuksen muodostavat hikirauhaset, joiden sympaattinen aktivaatio tapahtuu asetyylikoliinin avulla.

Parasympaattiset hermot kulkevat joko [[aivohermo]]jen tai ristihermojen mukana kohdesoluihin. Gangliot sijaitsevat lähellä kohde-elintä. Parasympaattisten hermojen pre- ja postganglionaarisen neuronienhermosolujen synapsipäätteistä erittyy molemmista asetyylikoliinia. Parasympaattisen hermoston reseptorit ovat joko nikotiini- tai muskariinireseptoreita, jotka ovat G-proteiinivälitteisiä.

Autonomisen hermoston sensoriset neuronithermosolut kulkevat dorsaalisesta gangliosta sympaattisten hermojen kanssa kohde-elimiinsä. Sensorisia hermoja kulkee esim. sydämen, ruoansulatuskanavan ja rakon seinämiin, jossa ne aistivat venytystilaa, kemosensitiivisiä (happipitoisuuden tarkkailu) karotiskeräsiin. Autonomisen hermoston sensoriset hermot aistivat myös kipua (iskemia). Vain kipuaistimus tulee tietoisuuteen.