Versio 24. marraskuuta 2019 kello 02.05 muokkaa Villevav (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 285 muokkausta →‎Urakehitys yliopistoissa: Lisätty yliopistotutkija tasolle 3 Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta ← Vanhempi muutos		Versio 24. marraskuuta 2019 kello 02.07 muokkaa kumoa Villevav (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 285 muokkausta →‎Urakehitys yliopistoissa: Korjattu rahoitusosio vastaamaan nykypäivää Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Uudempi muutos →
Rivi 10: Yliopistoissa monet tutkijat pitävät myös luentoja tai antavat muuta opetusta. Työehtosopimus rajoittaa muuhun kuin tutkimukseen käytettävää aikaa erityisesti tohtorikoulutettavien osalta. Tutkimuksen rahoitus voi tulla tutkijan edustaman laitoksen rahoituksesta, tai ~~sitä~~ulkopuoliselta ~~voi~~rahoittajalta, ~~erikseen~~kuten ~~hakea~~säätiöltä, ~~jostain~~Suomen ~~rahastosta.~~Akatemialta, ~~Joskus~~Euroopan ~~myös~~Unionilta ~~yritykset rahoittavat~~tai ~~tutkimusta~~yrityksiltä. Erilaisten [[apuraha\|apurahojen]] turvin työskentelemisestä ei ole aikaisemmin kertynyt [[eläke]]ttä eikä se edelleenkään tarjoa tavanomaista työntekijän sosiaaliturvaa, mikä on nähty ongelmallisena. Muita tutkijoiden urakehityksen haasteita ovat Suomessa mm. työsuhteiden epätyypillisyys, matalaksi koettu [[palkka]], kilpailu työpaikoista ja tutkimusrahoituksesta sekä naistutkijoiden miestutkijoita hitaampi urakehitys.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.acatiimi.fi/2005/5_05/5_05c.htm \| Nimeke=Miksi ryhtyisin tutkijaksi? \| Julkaisu=Acatiimi 2/05 \| Viitattu=11.4.2008}}</ref> ==Katso myös==

Ero sivun ”Tutkija” versioiden välillä