Ero sivun ”Muhammed Koraanissa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 6:
Islamilainen käsitys on, että Koraanin suurat jakautuvat Muhammedin Mekassa vuosina 610–622 saamiin ilmestyksiin ja Medinassa vuosina 622-632 saamiin ilmestyksiin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Koraanin selitysteos|Vuosi=1997|Sivu=10|Julkaisija=Basam Books}}</ref> Islamilaisen tulkinnan mukaan Koraani on yhtenäinen teos ja edustaa kokonaisuudessaan islamia. Kirjan ristiriidat selittyvät sillä, että uudet ilmestykset ovat kumonneet aikaisempia.
Lähdekriittinen tutkimus katsoo osoittaneensa, että Koraanin tekstit ovat eri vuosisadoilta. Vanhimmat voivat olla jo 500-luvulta ja nuorimmat vasta 700-luvun lopulta. Ne edustaisivat siten myös arabiuskonnon erilaisia kehitysvaiheita. Karl-Heinz Ohlig on ehdottanut suurien jakamista kolmeen, osittain päällekkäiseen ryhmään.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Ohlig, K-H.|Nimeke=From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources (s. 251-307)|Vuosi=2013|Sivu=277|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref>
Vanhin ryhmä edustaisi syyrialais-arabialaista kristillisyyttä. Siinä tärkeimpänä hahmona on nimetön profeetta, joka on Mooses tai Jeesus. Seuraavassa ryhmässä tekstit ovat edelleen kristillisiä, mutta keskushahmona on nimetön arabiprofeetta. Viimeisessä vaiheessa tämä profeetta välittää jo aivan uusia, Raamatun sanasta poikkeavia ilmestyksiä. Samalla Koraani nähdään lopullisena totuutena eikä enää vahvistuksena aikaisemmille kirjoituksille. Tässä vaiheessa kyse on jo uudesta uskonnosta, islamista. Ohlig analysoi tämän kaavion pohjalta Muhammed-sanan neljää esiintymiskertaa Koraanissa.
Rivi 57:
Tekstiyhteyksien perusteella K-H.Ohlig katsoo, että neljästä kohdasta kahdessa tai kolmessa Koraanin maininta Muhammedista viittaa Jeesukseen. Neljännessä tapauksessa kyse on Muhammed-nimisestä arabiprofeetasta. Konkreettisin hänestä kerrottu henkilötieto on profeetan ottopoika Zaidiin liityvä tarina, joka esiintyy myös Ibn Hishamin elämäkerrassa.
=== Koreuden suura ===
Nimeltä mainitsematon profeetta, joka saattaisi olla Muhammed, esiintyy lisäksi parissa muussa paikassa. Koreuden suurassa (43:20–31) todetaan, että Koraani on annettu "lähettiläälle" ja ihmetellään, miksei sitä mieluummin lähetetty jollekin mahtimiehelle. Tässä kyse näyttää olevan arabiprofeetasta, jolla ei kuitenkaan anneta nimeä.
=== Joonan suura ===
Joonan suurassa (10:16) on tunnistamaton profeetta, joka lukee ja kertoo saamaansa sanomaa. Myöhemmin samassa suurassa todetaan, että kyse on Koraanista (lukemistosta), joka on ”''vahvistus sille, mitä oli ennen sitä ja selvitys Kirjalle, jota ei voi epäillä”'' (10: 37). Koraaniin viitataan siis kirjana, joka on alisteisessa suhteessa toiseen kirjaan. Tuo toinen kirja on Toora, ja Koraani on vain sen vahvistusta. Koraania lukeva profeetta ei siten voi olla Mooses eikä Jeesus, vaan jälleen nimetön arabiprofeetta.
=== Keskipäivän suura ===
Keskipäivän suurassa (93) esiintyy orpo, harhaileva ja köyhä henkilö, jonka Herra ottaa suojiinsa ja tekee hänestä rikkaan. Kyseessä voisi olla Muhammed, jonka isän ja äidin kerrotaan kuolleen varhain. Luultavammin henkilö on kuitenkin Mooses, joka löydettiin orpona kaislaveneestä ja otettiin faaraon hoviin löytölapseksi. <ref>Ohlig, 2013</ref>
== Arviointia ==
Muhammedin poissaolo Koraanista tuntuisi vaativan selityksiä. Sama koskee muiden keskeisten islamin sisältöjen vähäisyys tai puuttuminen. Esimerkiksi [[Islamin viisi peruspilaria|islamin viisi peruspilariai]] saavat vain osittaisen ja viittauksenomaisen esittelyn.
Historiakriittinen orientalismin koulukunta on selittänyt tätä sillä, että Koraanin tekstit olisivat pääosin vanhempia kuin Muhammediin kohdistunut kultti. Profeetta Muhammed olisi ilmestynyt kulttihahmoksi vasta vuoden 750 abbasidivallankumouksen jälkeen. Tässä vaiheessa Muhammed olisi yhdistetty Koraanin kirjoituksiin puhtaasti kaunokirjallisin keinoin.<ref name=":0" /> Länsimaisten orientalistien valtaosa luottaa silti edelleen islamilaiseen tulkintaan.
==Lähteet==
| |||