Islam suhtautuu periaatteessa kielteisesti elävien olentojen kuvaamiseen, joten esittävät kuvat puuttuvat islamilaisesta taiteesta lähes kokonaan.<ref>Palva, 2016,446</ref> Kuvakieltoa ei löydy Koraanista (kulttipatsaitten kieltoa lukuunottamattalukuun ottamatta), mutta 800-luvulla kirjatuissa ''haditheissa'' asia tulee selväksi. ''Hadithien'' katsotaan kertovan, mitä profeetta Muhammed 200 vuotta aikaisemmin oli sanonut taiteesta. Siitä on esimerkkinä al-Bukharin ''hadith'':" ''Abu Talha kertoi Profeetan sanoneen: Enkelit eivät astu taloon, jossa on joko kuva tai koira''." <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sunnah.com/bukhari/59/128|nimeke=The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips|tekijä=al-Bukhari|julkaisu=Sahih al-Bukhari. Book 59, Hadith 128|ajankohta=|julkaisija=sunnah.com|viitattu=}}</ref> Keskiajalla koottu ''shafi'i'' -koulukunnan šariakäsikirja Umdat al-Salik toteaa, että kuvakielto on äärimmäisen ehdoton. Kuvantekijä joutuu helvettiin, jossa häntä kidutetaan jokaisesta tekemästään kuvasta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ahmad ibn Naqib al-Misri|Nimeke=Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik)|Vuosi=2017|Sivu=893, 958|Julkaisija=amana publications}}</ref>
Kuvakieltoon suhtauduttiin vapaamielisesti muun muassa Osmanien valtakunnassa, missä tehtiin esittävää miniatyyritaidetta. Siinä kuvattiin nyös Muhammedia, mutta niin, että hänen kasvonsa oli peitetty hunnulla.
