Versio 23. maaliskuuta 2013 kello 09.56 muokkaa Addbot (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 279 916 muokkausta p Botti poisti 27 Wikidatan sivulle d:q329638 siirrettyä kielilinkkiä ← Vanhempi muutos		Versio 21. marraskuuta 2019 kello 12.43 muokkaa kumoa Kaakkuri86 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 2 719 muokkausta p Vaihdettu sivistyssanoja suomenkieliseksi silloin, kuin kotoperäistä vastinetta käytetään selvästi enemmän. Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 11: ==Tehtävät== Mikrofilamentit on löydetty ~~eukaryoottisoluista~~[[Aitotumaiset\|aitotumaisten]] soluista, ja ne ovat välttämättömiä solujen liikkumiselle.<ref name="Alberts"/> Mikrofilamentit voivat muodostaa jäykkiä ja suhteellisen pysyviä rakenteita, kuten suoliston limakalvon [[Mikrovillus\|mikrovilluksia]] ja ~~sytoplasman~~[[Solulima\|soluliman]] supistuvia mikrofilamenttikimppuja. Mikrofilamentit voivat muodostaa myös väliaikaisia rakenteita, kuten solun keulasta ulostyöntyviä ulokkeita (filopodeja ja lamellipodeja), joiden avulla solu liikkuu ja supistusrenkaan, joka jakaa solun sytosolin kahtia eläinsolun jakautuessa. Useimmissa ~~eukaryoottisoluissa~~aitotumaisten soluissa aktiinia on suurin pitoisuus solun kuoressa, joka sijaitsee solukalvon alla.<ref name="Alberts"/> Kuoressa mikrofilamentit muodostavat muiden aktiinia sitovien proteiinien avulla verkon, jonka tehtävänä on tukea solun pintaa. Aktiinin uudelleenjärjestäytyminen solun kuoressa tarjoaa mahdollisuuden myös solun muodonmuutoksille ja liikkumiselle. Monet solut liikkuvat ryömimällä pintaa pitkin. Liikkuminen tapahtuu aktiinin polymerisoituessa solun keulassa ja työntäessä solulimaa eteenpäin. Solu supistuu ja vetää itseään samalla eteenpäin. Poikkijuovaisen lihaksen lihassyyn supistuksen saa aikaan kaksi proteiinia, aktiini ja myosiini.<ref name="Haug">Haug ym. 1999</ref> Ne ovat järjestäytyneet tietyllä tavalla perusyksiköksi, sarkomeeriksi. Lihassupistuksen aikana filamentit itsessään eivät lyhene, vaan liukuvat lomittain toisiaan kohti lyhentäen sarkomeeria. Lihassupistus vaatii Ca2+-pitoisuuden nousun, mikä mahdollistaa aktiinimolekyylin sitoutumiskohdan paljastumisen. Lepovaiheessa aktiinia peittävät säätelijäproteiinit, kuten tropomoduliini ja troponiini, estävät myosiiniväkästen tarttumisen siihen.<ref name="Haug"/><ref name="Sekino">Yuko Sekino et al. 2007</ref> Supistuksen aikana ATP:tä energianaan käyttävä myosiini voi nyt tarttua aktiiniin ja siirtää sitä eteenpäin kohti sarkomeeriin keskustaa.<ref name="Haug"/> Kalsium-pitoisuuden vähentyessä säätelijäproteiinit estävät jälleen myosiinin tarttumisen aktiinin ja lihassyy veltostuu ulkoisten voimien vaikutuksesta.

Ero sivun ”Mikrofilamentti” versioiden välillä