|
[[Image:Rust03102006.JPG|thumb|220px|Korrosoitunutta rautaa eli ruostetta.]]
'''Korroosio''' on Korroosion korroosioilmiön Korroosio korroosio korroosio korroosiomuotoja [[mikrobiologinen korroosio]], [[kavitaatiokorroosio]], [[saostumakorroosio]], [[hitsikorroosio]] sekä [[kerroskorroosio]]. korroosiosta on korroosiota. korroosiosta.
'''Korroosio''' on ympäristön vaikutuksesta tapahtuvaa materiaalin muuttumista käyttökelvottomaan muotoon. Vahingoittuva materiaali [[liukeneminen|liukenee]] tai muuten reagoi ympäristön (ilma, neste, maa jne.) aineiden kanssa. Korroosion taustalla on kemiallinen tai sähkökemiallinen ilmiö, mutta ympäristö voi vaikuttaa myös mekaanisesti korroosioilmiön syntymiseen ja nopeuteen.
<br />
Korroosio voidaan jakaa useisiin eri muotoihin ja niiden jaottelu vaihtelee lähteestä riippuen. Eräässä jaottelussa korroosio on jaettu [[yleinen korroosio|yleiseen]] ja [[paikallinen korroosio|paikalliseen]], joista paikallinen korroosio aiheuttaa usein odottamattomia vaurioita. Erilaisia korroosiomuotoja ovat edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi [[mikrobiologinen korroosio]], [[kavitaatiokorroosio]], [[saostumakorroosio]], [[hitsikorroosio]] sekä [[kerroskorroosio]].
Yksinkertainen esimerkki korroosiosta on [[rauta|raudan]] [[hapettuminen]] rautaoksideiksi, eli raudan ''[[ruostuminen]]''. Myös [[jalometalli|jalometallien]] taipumus muuttaa väriä esimerkiksi käsittelyn jälkeen on korroosiota. Tämän lisäksi muun muassa [[kupari|kuparin]] vihertäväksi [[patina|patinoitunut]] tai tummentunut pinta aiheutuu kuparin korroosiosta.
== Sähkökemiallinen korroosio ==
[[Image:Fe corrosion.PNG|thumb|220px|Esimerkki metallin, tässä raudan, korroosiosta.]]
Erityisesti [[metalli]]en kohdalla korroosio on yleensä sähkökemiallinen prosessi. Sähkökemialliset ilmiöt edellyttävät [[sähkövaraus|varausten]] kuljetuskanavan ([[elektrolyytti|elektrolyytin]]) olemassaoloa [[katodi]]n ja [[anodi]]n välillä. Korrosoituva materiaali muodostaa yleensä katodin ja joskus myös anodin; elektrolyyttinä toimii materiaalin pintaa vasten oleva neste.
Korroosiota aiheuttavat kemialliset reaktiot voidaan jakaa anodilla tapahtuvaan [[hapettuminen|hapettumiseen]] ja katodilla tapahtuvaan [[pelkistyminen|pelkistymiseen]]. Anodilla metalliatomille M tapahtuvia kemiallisia reaktioita on pääasiassa kolmea tyyppiä:
:M(s) → M<sup>z+</sup> (aq) + ze<sup>-</sup> (s)
:M(s) + zH<sub>2</sub>O (aq) → M(OH)<sub>z</sub> + zH<sup>+</sup> (aq) + ze<sup>-</sup> (s)
:M(s) + zH<sub>2</sub>O (aq) → MO<sub>z</sub><sup>z-</sup> + 2zH<sup>-</sup> (aq) + ze<sup>-</sup> (s)
kun z on siirtyneiden metallin valenssielektroneiden määrä. Tyypillisiä katodilla tapahtuvia reaktioita ovat:
:O<sub>2</sub> (g) + 2H<sub>2</sub>O (aq) + 4e<sup>-</sup> (s) → 4OH<sup>-</sup> (aq)
:2H<sub>2</sub>O + 2e<sup>-</sup> → H<sub>2</sub> + 2OH<sup>-</sup>
:O<sub>2</sub> + 4H<sup>+</sup> + 4e<sup>-</sup> → 2H<sub>2</sub>0
:2H<sup>+</sup> + 2e<sup>-</sup> → H<sub>2</sub>
Näistä kaksi ensimmäistä esiintyvät neutraaleissa tai emäksisissä ympäristöissä, kaksi jälkimmäistä happamissa.
=== Eroosiokorroosio ===
korroosionkestävyys Eroosiokorroosiossa korroosiota.
Monien materiaalien korroosionkestävyys perustuu kokonaan tai osittain aineen pinnalle hapettumisen myötä syntyvän oksidin suojaavaan vaikutukseen. Eroosiokorroosiossa kaasun tai nesteen nopea virtaus aineen pinnalla pyrkii kuluttamaan suojaavan oksidikerroksen pois ja siten kiihdyttämään korroosiota.
korroosiolle korroosiolle.
=== Herkistyminen ===
Metallit voivat altistua korroosiolle ''herkistymisen'' kautta. Ruostumattomalle teräkselle herkistymisen aiheuttaa hidas jäähtyminen lämpötilavälillä 500–900 [[Celsiusaste|°C]], mikä voi johtua esimerkiksi [[hitsaus|hitsauksesta]]. Sen seurauksena korroosiota estävä seosaine, [[kromi]], muodostaa hiilen kanssa kromikarbideja raerajoille. Toisaalta syntyy kromista köyhtyneitä vyöhykkeitä, jotka ovat alttiita korroosiolle.
== Katso myös ==
* [[Galvaaninen korroosio|korroosio]]
* [[Rakokorroosio|korroosio]]
*
* [[Metallien sähkökemiallinen jännitesarja]]
== Lähteet ==
* Duquette, D.: ''Electrochemical Principles of Corrosion'', Encyclopedia of Materials, Elsevier, Oxford, 2001.
* Korroosiokäsikirja, Kunnossapidon julkaisusarja N:o 12, 2004, ISBN 951-97101-7-5.
* Aromaa, J.: Korroosionestotekniikan Perusteet, Teknillisen korkeakoulun materiaalitekniikan julkaisuja, Espoo, 2005. ISBN 951-22-7829-4.
* Shreir, L.L.; Jarman, R.A.; Burstein, G.T.: Corrosion (3rd edition), Butterworth-Heinemann, Oxford, 1994, ISBN 0-7506-1077-8.
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.korroosioyhdistys.fi/ Suomen korroosioyhdistys SKY]
| 