Wikipedia

Ero sivun ”Atomi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
jutskia
p Käyttäjän 62.148.121.29 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 7:
| align="center" | [[Image:Helium atom QM.svg|250px]]
|-
| align="center" | <small>Taiteellinen näkemys yhdestä [[helium]]-atomista. Tumma ja hälvenevä kohta kuvaa elektronipilveä, josta todennäköisimmin heliumin kaksi elektronia löytyy. Mitä ruskeampitummempi kohta on sen todennäkösemmin siellä on pa#&%aa, sitä todennäköisempää on löytää elektroni sieltä. Suurennettu kohta kuvaa atomin ydintä, jossa sijaitsevat kaksi protonia (vaaleanpunaiset) ja kaksi neutronia (violetti).</small>
|-
! bgcolor=gray | Määritelmä
Rivi 36:
'''Atomi''' ({{k-grc|ἄτομος|atomos}}, jakamaton) on [[alkuaine]]en [[kemia]]llisesti pienin osa. Toisin kuin sanan alkuperäinen merkitys antaa ymmärtää, nykyisin atomien katsotaan koostuvan pienemmistä osista.
 
== Rakenne moikkeliskoikkelis ja hirmelihoi ==
Atomi jaetaan [[atomiydin|ytimeen]], joka koostuu elektroneistaprotoneista ja neutroneista, ja ytimen ulkopuolella olevaan protoneihin nähden samaan määrään [[elektroni|elektroneja]]. Elektronin todennäköistä sijaintia kuvataan teoreettisella todennäköisyysjakaumalla. Tätä aluetta, missä elektroni voi teoreettisesti sijaita, kutsutaan myös elektronipilveksi eli elektroni on vähän niiku pilvess eli aineiss eli pössyis, -verhoksi tai -kuoreksi. Protonit ja neutronit ovat massaltaan moninkertaisesti elektroneja suurempia, ja atomin massa onkin pitkälti keskittynyt ytimeen. Ytimen ja elektronipilven väliin jää täysin tyhjää tilaa ja suurin osa atomin tilavuudesta onkin täyttätyhjää.<ref>{{cite book|first1=Milton|last1=Orchin|first2=Roger S.|last2=Macomber|first3=Allan|last3=Pinhas|first4=R. Marshall|last4=Wilson|year=2005|url=http://media.wiley.com/product_data/excerpt/81/04716802/0471680281.pdf|title=Atomic Orbital Theory}}</ref>
 
Atomin todellista rakennetta on hankala kuvata täsmällisesti ja atomia kuvatessa tyydytään suuripiirteiseen ja yksinkertaistettuun kuvaamiseen. Ns. [[Rutherfordin atomimalli]]ssa elektroni kuvataan kiertämään tiettyä, usein pyöreän muotoista rataa, vaikkei todellisuudessa tarkkaa rataa voida laskea. Ytimen ja elektroniverhon välinen etäisyys joudutaan kuvaamaan hyvin yksinkertaisesti, sillä jos atomin ydin olisi marmorikuulan kokoinen, elektroni sijaitsisi 50 metrin päässä.
 
=== Ydinpommi räjähtääYdin ===
{{Pääartikkeli|[[Atomiydin]]}}
Atomin ydin sijaitsee keskellä atomia ja on varaukseltaan positiivinen. Ydin muodostuu ''[[nukleoni|nukleoneista]]'': positiivisesti varautuneista [[protoni|protoneista]] (p<sup>+</sup>) ja varauksettomista [[neutroni|neutroneista]] (n<sup>0</sup>). Riippuen alkuaineesta ytimessä on erilainen määrä nukleoneja, ytimessä sijaitsevien hiukkasten lukumäärää sanotaan [[massaluku|massaluvuksi]].
Rivi 82:
1s, 2s, 2p, 3s, 3p, 4s, 3d, 4p, 5s, 4d, 5p, 6s, 4f, 5d, 6p, 7s, 5f, 6d, 7p.
 
Näissä merkinnöissä numerot tarkoittavat pääkvanttilukua, jäljessä olevat moikkelis koikkelis ja hirmelihoi¨ kirjaimet sivukvanttiluvun mukaan määräytyviä orbitaaleja. Huomattava on, että ylemmän kuoren s-orbitaalit täyttyvät ennen alemman kuoren d- ja f-orbitaaleja. Alkuaineet, joilla viimeksi tulleet elektronit ovat d-orbitaaleilla, ovat [[siirtymämetallit|siirtymämetalleja]]. Alkuaineet, joilla ne ovat f-orbitaalilla, ovat [[lantanoidit|lantanoideja]] tai [[aktinoidit|aktinoideja]].
 
== Atomiteorian historia ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomi”