'''Pekkalan kartano''' on [[Ruovesi|Ruoveden]] [[Jäminkipohja]]ssa sijaitseva kartano. <ref name=museo>[http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=139 Museovirasto ValtakunnallsiestiValtakunnallisesti merkittävät raknnetutrakennetut kulttuuriympäristöt, Ruovesi, Pekkalan kartano]</ref>
Kartano sai alkunsa 1500-luvulla perustetusta [[rälssitila]]sta, joka kuului [[Vesilahti|Vesilahden]] [[Laukon kartano]]n omistaneelle Kurki-suvulle. Pekkalan alueella sijaitsivat Laukon kartanon metsästys- ja kalastusmaat, ja rälssitila oli [[lampuoti]]en hoidossa. Vuonna 1751 Pekkalan rälssitilan osti Laukon kartanon entinen kirjanpitäjä Petter Johan Austrell (1704–1782). Hän asettui asumaan Pekkalaan ja laajensi sitä liittämällä tilaan useita muita Ruoveden maatiloja. Austrell rahoitti [[Ruoveden kirkko|Ruoveden kirkon]] rakentamista ja raknnuttirakennutti myös kirkon viereen suvulleen hautaholvin. Vuonna 1775 Pekkalan kartanolla oli 8kahdeksan [[torppa]]a. <ref name=museo/><ref name=historia/>
Vuosina 1822–1849 kartanon omisti esikuntakapteeni Adolf Aminoff (1797–1877), joka uudisti ja laajensi kartanoa liittämällä siihen muun muassa 11 torppaa. Hänen poikansa Adolf Fredrik aminoffinAminoffin (1824–1868) aikana kartanoon rakennettiin uusi kivinavetta 1864 ja perustettiin lainajyvästö alustalaisille. 1850-luvulla kartanoon kuului jo 41 torppaa. 1880-luvulla Johan Adolf Aminoff (1852–1888) perusti Pekkalan meijeri- ja karjakkokoulun sekä alustalaisille Pekkalan kyläkoulun. Seuraava omistaja filosofian maisteri Alexander Aminoff (1865–1918) oli mukana perustamassa Kurun-Ruoveden-Virtain Telefooni Osakeyhtiötä ja Ruoveden osuuskauppaa sekä oli Ruoveden kuntakokouksen esimiehenä ja kunnanvaltuuston jäsenenä. Hän perusti RuovedelelRuovedelle omilla varoillaan keuhkotautiparantolan ja rakennutti 1902–1904 Pekkalaan oman [[höyrykone]]en voimalla toimineen sähkölaitoksen, 1905 meijerin sekä suuren viljamakasiinin, sikalan, sahan ja työväen asuntoja. [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] aikana punaiset surmasivat Alexander Aminoffin ja kartano kärsi vaurioita taistelutoimissa. <ref name=historia>[http://www.pekkalankartano.fi/historia.html Pekkalan kartanon historiaa]</ref>
Uudeksi omistajaksi tuli Alexander Aminoffin vanhin poika Hans Aminoff (1904–1968), joka meni naimisiin 1933 ruotsalaisen kreivittären ja kuvataiteilijan [[Sigrid Aminoff|Sigrid Oxenstiernan]] kanssa. Kartanosta erotettiin 1919–1922 66 torppaa itsenäisiksi tiloiksi, jonkaminkä jälkeen kartanon kooksi jäi 7 314 hehtaaria. Vuonna 1928 tehdyn perinnönjaon jälkeen Hans Aminoffille jäi 3 237 hehtaaria. [[Jatkosota|Jatkosodan]] jälkeen kartanosta luovutettiin maata siirtoväelle 1 500 hehtaaria, jolloin kartanon kooksi jäi noin 2 000 hehtaaria. Hans Aminoffin kuoltua 1968 kartanon peri hänen tyttärensä Antonia Hackman, joka oli naimisissa maamaatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti Patrick Hackmanin kanssa. Kartanon navetta muutettiin sikalaksi ja kartanoon hankittiin 1979 skotlantilaista [[Aberdeen Angus]] -pihvikarjaa. Vuodesta 1990 kartanon on omistanut Antonia ja Patrick Hackmanin vanhin poika Marcus Hackman. Hänen aikanaan kartanoon rakennettiin 1999 hakkeella toimiva keskuslämmitysjärjestelmä ja kaukolämpöverkko.<ref name=historia/>
Pekkalan kartanon [[empire]]tyylisen päärakennuksen runko on peräisin 1700-luvulta. 1830-luvulla päärakennusta korotettiin kaksikerroksiseksi ja siihen lisättiin yksikerroksinen keittiösiipi. Toinen [[Arne Helander]]in suunnittelema yksikerroksinen lisäsiipi valmistui 1928, tässä siivessä on suuri kesäsali, jonka seinämaalaukset ja uuninkoristeet on tehnyt taiteilija [[Ellen Thesleff]]. Kartanoalueella on useita punamultaisia ja tiilisiä talousrakennuksia. <ref name=museo/>
