Ero sivun ”Burjatia” versioiden välillä

[[KuvaTiedosto:Uda River.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Uda-joki lähellä Ulan Udea.]]

Noin 60 &nbsp;% maailman syvimmän järven [[Baikaljärvi|Baikalin]] rantaviivasta on Burjatian puolella, ja järvi sijaitseekin suureksi osaksi Burjatian alueella.<ref name="About Buryatia"/> Järvessä elää kaikkiaan yli 2&nbsp;500 eri eläinlajia,<ref name="About Buryatia"/> joista suurin osa on [[kotoperäisyys|kotoperäisiä]]. Muita Burjatian järviä ovat muun muassa Gusinoje, [[Jeravna|Jeravnoje]], [[Baunt]] ja Barguzin. Merkittävimmät joet ovat Baikaljärveen laskevat [[Selenga]], [[Barguzin]] ja [[Ylä-Angara]]. Tasavallan pohjoisosassa virtaa lisäksi [[Lena]]an laskeva [[Vitim]] ja lounaisosassa [[Angara]]an laskeva [[Irkut]].

[[FileTiedosto:Buryatia02.png|right|thumb|250pxpienoiskuva]]

Burjatian suurin kaupunki on pääkaupunki [[Ulan Ude]], jossa asuu hieman yli kolmannes tasavallan väestöstä. Muita suuria kaupunkeja ovat [[Gusinoozjorsk]] ja [[Severobaikalsk]]. Vuonna 2007 kaupunkiväestön osuus oli 46 &nbsp;%.

* [[Ulan Ude]] (Улан-Удэ) - 356 &nbsp;500

* [[Gusinoozjorsk]] (Гусиноозёрск) - 25 &nbsp;800

* [[Severobaikalsk]] (Северобайкальск) - 25 &nbsp;700

* [[Kjahta]] (Кяхта) - 18 &nbsp;600

* [[Zakamensk]] (Закаменск) - 12 &nbsp;900

* [[Babuškin]] (Бабушкин) - 4 &nbsp;900

[[Tiedosto:Selenga River bridge.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Selengan ylittävä rautatiesilta lähellä Burjatian pääkaupunkia Ulan Udea (heinäkuussa 2006).]]

[[Tiedosto:Odigitrievsky Cathedral, Ulan Ude.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Odigitrievskin katedraali Ulan Udessa.]]

Burjatiassa on ollut ihmisasutusta [[Kivikausi|kivikaudelta]] lähtien. [[Uiguurit]], [[evenkit]] ja [[hunnit|hunnilaiset]] heimot asuttivat aluetta [[200-luku eaa.|200-luvulta eaa.]] [[1000-luku|1000-luvulle]] asti. Alue yhdistettiin [[Mongolivaltakunta]]an [[1200-luku|1200-luvulla]]. Sana burjaatti mainitaan ensimmäisen kerran mongolilähteissä [[1240]].

[[Venäläiset]] saapuivat alueelle [[1600-luku|1600-luvun]] puolivälissä etsimään turkiksia ja [[kulta]]a. Seuraavien 90 vuoden aikana venäläiset valloittivat [[mongolit|mongoleilta]] [[Baikal]]järven ympäristön ja vähitellen burjaattiheimot alistettiin [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] alamaisiksi. Burjatian valloitus saatettiin loppuun [[1720-luku|1720-luvulla]].

[[Burjaattien šamanismi|Šamanistisen uskonnon]] omaavia [[burjaatit|burjaatteja]] käännytettiin [[buddhalaisuus|buddhalaiseen]] [[lamalaisuus|lamalaisuuten]] Mongoliasta ja [[Tiibet]]istä käsin ja ortodoksiseen kristinuskoon Venäjältä käsin. Burjaatit alkoivat luopua paimentolaisuudesta ja ryhtyivät pienviljelijöiksi. Kun venäläiset takavarikoivat burjaattien maat ja ottivat alueen kautta kulkevat kauppareitit haltuunsa, vastarinta johti kapinointiin ja sotatilan julistukseen vuonna [[1904]].

[[KuvaTiedosto:Coat of Arms of Buryat ASSR.png|leftvasen|thumb|100pxpienoiskuva|[[Burjaattien ASNT]]:n vaakuna.]]

[[KuvaTiedosto:Lenin's head in Ulan Ude.jpg|thumb|150pxpienoiskuva|[[Lenin]]in pääpatsas on edelleen paikallaan Ulan Udessa.]]

[[Venäjän vallankumous|Venäjän vallankumouksen]] aikana vuonna [[1917]] perustettiin Burjatian kansallinen komitea. Vallankumouksen jälkeen Burjatia joutui [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] valtaan. [[Burjaatti-Mongolien autonominen alue]] perustettiin 9. tammikuuta 1922. Siitä muodostettiin [[Burjaatti-Mongolien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta]] 30. toukokuuta 1923. Burjaatti-Mongolien ASNT:n alue pieneni vuonna 1937, jolloin [[Ust-Ordynskin Burjatia]]n ja [[Agan Burjatia]]n kansalliset piirikunnat erotettiin siitä. Vuonna 1958 neuvostotasavallan nimi muutettiin muotoon [[Burjaattien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta]].

[[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] hajotessa 1990-luvun alussa Burjaattien ASNT antoi suvereenisuusjulistuksen vuonna 1990 ja muutti nimensä Burjatian tasavallaksi 1992.

[[Luokka:Burjatia| *]]