Ero sivun ”Konsertto” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
-w |
|||
Rivi 24:
===Romantiikka===
Konserton kolmiosaista muotoa rikkoivat 1800-luvulla esimerkiksi [[Franz Liszt]]in molemmat pianokonsertot sekä [[Johannes Brahms]]in toinen pianokonsertto, jotka olivat kaikki neliosaisia. Lisztin konsertot olivat myös verraten lyhyitä (20-minuuttisia) ja osilla oli yhteiset teemat (syklinen rakenne), kun taas Brahmsin pianokonsertot venyivät pitkän sinfonian mittaiseksi.
===1900-luku===
1900-luvulla monet konserttojen säveltäjät jatkoivat neliosaisen kaavan käyttöä ja syklistä sävellystekniikkaa, vaikka toisaalta samalla jotkut, kuten [[Sergei Rahmaninov]], pitäytyivät perinteisessä kaavassa. Romantiikan taakseen jättäneistä säveltäjistä esimerkiksi [[Bartók]] yhdisti konserttoihinsa modernismille tyypilliset yhä monimutkaisemmat rakenteet, uudenlaisen sävelkielen ja kokeilevamman orkestraation. Hänen toisessa viulukonsertossaan torvisektio keskeyttää välillä muut soittajat kokonaan. [[Schönberg]] ja hänen oppilaansa [[Alban Berg]]in sävelsivät viulukonsertot perinteisiä sävellajeja välttelevillä tekniikoillaan, Schönberg myös pianokonserton. Kovassa modernismissa konsertot jäivät monien muiden perinteisten teosmuotojen tapaan hieman vähemmälle huomiolle, mutta konsertto on teosmuotona säilyttänyt kuitenkin vahvan asemansa.
==Tunnetuimpia konserttoja==
|