Ero sivun ”Oboe” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 109.240.183.96 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Linkkerpar tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
kh
Rivi 9:
|samankaltaiset_soittimet = [[englannintorvi]], [[oboe d’amore]], [[musettioboe]], [[fagotti]], [[skalmeija]]
}}
[[ImageTiedosto:Oboe Reed.jpg|right|framedpienoiskuva|Oboen kaksois-<br />ruoko-<br />lehdykkä eli ”rööri”]]
'''Oboe''' on [[puupuhaltimet|puupuhallin]], joka kuuluu [[kaksoisruokolehdykkäsoittimet|kaksoisruokolehdykkäsoittimien]]
perheeseen. Kaksoisruokolehdykkäsoittimiin kuuluvat oboen lisäksi mm. [[fagotti]] ja [[englannintorvi]]. Sana ”oboe” tulee ranskankielisestä sanasta ”hautbois”, joka tarkoittaa korkeaa puuta. Oboen ääni on [[diskantti]]painotteinen (ääniala noin b-G3), selkeä, laulava ja hieman nasaali. Oboen soittajaa kutsutaan ''oboistiksi''. Oboen ääni on selkeä ja se kuuluu hyvin suurenkin [[orkesteri]]n läpi. Oboeta käytetäänkin antamaan [[viritys]]ääni (A, useimmiten 440 tai 442 Hz) orkesterille.
Rivi 22:
== Oboen historia ==
 
Oboensukuisia kaksoisruokolehdykkäsoittimia on käytetty hyvinkin varhaisista ajoista saakka etenkin itämaisessa [[kansanmusiikki|kansanmusiikissa]]. [[Keskiaika|Keskiajalla]] nämä soittimet, [[skalmeija]]t saapuivat myös eurooppalaisiin [[hovi|hoveihin]], missä niitä käytettiin etenkin ulkoilmamusiikissa. Sisätiloihin paremmin sopiva samantapainen soitin kehitettiin [[1600-luku|1600-luvulla]], mistä oboe sai alkunsa.
 
[[Musiikin aikakaudet|Barokin aikakaudella]], [[1600-luku|1600]]-[[1700-luku|1700]] -luvulla oboe oli saanut jo perusmuotonsa. Oboessa ei kuitenkaan ollut varsinaista läppäkoneistoa, vaan siinä oli samantapaiset sormireiät kuin nokkahuilussa. Muutamissa [[sävelasteikko|sävelasteikon]] äänissä, joihin sormet eivät ulottuneet, käytettiin yksinkertaisia läppiä. Joidenkin [[sävel]]ien soittaminen oli käytännöllisesti katsoen mahdotonta.
Näitä soittimia kutsutaan [[barokkioboe]]ksi.
 
Barokkioboen huono puoli oli kuitenkin se, että ne olivat epäkäytännöllisiä ja soivat hyvin vain tietyissä sävellajeissa. Kun haluttiin enemmän [[kromatiikka]]a ja yleisluontoisempaa [[viritys]]tä, alkoivat nykyajan soittimet kehittyä. Wieniläis-klassisella kaudella oboeen kehitettiin mm. oktaaviläppä. Pikkuhiljaa läppiä tuli lisää, ja voidaan sanoa, että [[1800-luku|1800-luvun]] lopulla syntyivät nykyiset oboet, joissa on tasainen viritys ja monimutkainen [[läppäkoneisto]].
 
== Sukulaissoittimia ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Oboe