'''Juho Kyösti Kari''', yleensä vain '''J. K. Kari''' ([[30. toukokuuta]] [[1868]], [[Oulu]] – [[19. elokuuta]] [[1921]], [[Kotka]]), oli kansakoulunopettaja, [[SDP|Suomen sosilidemokraattisensosialidemokraattisen puolue]]en [[puoluesihteeri]] ja rahastonhoitaja, valtioäivämiesvaltiopäivämies sekä [[senaattori]]. ▼
▲'''Juho Kyösti Kari''', yleensä vain '''J. K. Kari''' ([[30. toukokuuta]] [[1868]], [[Oulu]] – [[19. elokuuta]] [[1921]], [[Kotka]]), oli kansakoulunopettaja, [[SDP|Suomen sosilidemokraattisen puolue]]en [[puoluesihteeri]] ja rahastonhoitaja, valtioäivämies sekä [[senaattori]].
==Elämäkerta==
J. K. Karin isä oli merimies Magnus Johansson ja äiti oli Katarina Galenius, vuodesta [[1892]] lähtien hän oli avioliitossa Anna Kiljanderin kanssa. Kari tuli ylioppilaaksi [[1888]] sekä valmistui kanskoulunopettajaksikansakoulun opettajaksi [[Jyväskylä]]n seminaarista [[1893]].
Opettajaksi valmistumisensa jälkeen Kari toimi Koivulan kasvatuslaitoksen opettajana vuosina [[1893]]-[[1894]] ja kansakoulunopettajana [[Turku|Turussa]] [[1894]]-1905]].
Kuitenkin J. K. Karin rooli suomalaisen työväenliikkeen kahityksessäkehityksessä on traaaginentraaginen ja se sisältää niin jyrkkiä nousuja kuin myös nopeita laskuja ja jopa putuamisiaputoamisia. Hän liittuiliittyi aivan 1800-luvun loppuvuosina työväenliikkeeseen ja kohosi nuopeastinopeasti merkittäviin asemiin. Hän toimi Suomen työväenpuolueen sihteerinasihteerinä ja SosialidemokraattisesnSosialidemokraattisen puolueen taloudenhoitajana vuosina [[1899]]-[[1905]]. Turun kaupunginvaltuuston jäsen hän oli vuosina [[1904]]-[[1905]] ja tällöin olivat vielä voimassa kaupungeissa omistamiseen ja säätyasemaan perustuva äänioikeus. Hän osalllistuiosallistui myös yhtenä esimmäisistäensimmäisistä sosialidemokraateitasosialidemokraateista valtiopäivätyöskentelyyn ja edusti porvarissäätyä vuoden [[1904]]-[[905]] valtiopäivillä.
==Senaattori==
Eräänlaista polittisenpoliittisen uran huippua edusti J. K. Karin valinta senaatin talousosaston jäseneksi, eli senaattoriksi vuosina [[1905]]-[[1907]]. Tätä [[Mechelin]]in muodostamaa senättuäsenaattia kutsuttiin yleisesti työväestäntyöväestön piiristä "ruoskasenaatiksi". Suostuminen toimimaan salkuttomana senaattorina oli hiejattain ([[1903]]) [[Forssan kokous|Forssan kokouksessa]] sosialistisen aatemailmanaatemaailman omaneelleomanneelle puolueelle liikaa ja ninniin puolue erotti J. K. Karin jäsenyydestään [[Oulu]]n puoluekokouksessa vuonna [[1906]].
Kuitenkin kesäkuussa [[1917]] SosalidemokraattinenSosialidemokraattinen puolueen IX puoluekokous antoi J. K. karille hyvityksen ja kutsui hänen uudelleen puolueebpuolueen jäseneksi. Puolue oli muuttunut ja muuttanut periaatteistaan, sillä [[Oskari Tokoi]]n johtama senaatti oli tullut valtaan juuri vuonna [[1917]].
J. K. Kari oli ja eli kuitenkin lähellä työväenliikettä, sillä hän osallistui jatkuvat keskusteluihin kirjoituksillaan sekä oli KOtkassa ilmestyvän Eteenpäin-lehden toimittajana. Hän oli myös Suomen Ammattijärjestön sihteerinä ja Kotkan poliisimestarina lyhyitä aikoja. kuin myös eduskunnan työväenasianvaliokunnan sihteerinasihteerinä. Ennen nimitystään Kotkan kaupunginvaltuuston sihteeriksi, jossa tehtävässä hän toimi kuolemaansa saakka, Kari toimi lyhyitä aikoja Suomen Sahateollisuustyöväen Liiton sihteerinasihteerinä ja taloudenhoitajana.
==Kirjoitustyöt==
Tietenkin lehtimiehenä työskennellyt Kari kirjoitti paljon lehdistöön, mutta eritoten hän kunnostautui työväenkirjallisuuden suomentajana. Jo vuonne [[1899]], Suomen työväenpuolueen perustamisvuonna ilmestyi hänen ensimmäinen suomennoksensa, joka oli "[[Erfurtin ohjelma]]" ja jolla on ollut suuri merkitys koko suomalaisen työväliiikkeentyöväenliikkeen poliittiselle kehitykselle. Lähes samoihin aikoinaikoihin edellisen kanssa ilmestyi [[Werner Sombart]]in teos "SolialismiSosialismi ja sosialinensosialistinen liike 19. vuosisadalla". On vielä mainittava [[Edvard Bernstein]]in "Lakko, sen luonnoluonto ja vaikutus" ([[1907]]), [[Karl Kaytsky]]n "Kristinuskon alkuperä" ([[1909]]), E. Bernsteinin "Parlamentarismi ja sosialidemokratia" ([[1909]]) sekä Kaytskyn "Lisääntyminen ja kehitys luonnossa ja yhteiskunnassa ([[1911]]).
==Lähteet==
| 