Ero sivun ”Pyhäjoki” versioiden välillä

[[KuvaTiedosto:Etelänkylän isosilta Pyhäjoki 20120516b.JPG|thumbpienoiskuva|Etelänkylän isosilta Pyhäjoella.]]

[[KuvaTiedosto:Hanhikivi001.jpg|thumbpienoiskuva|Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen maanrankennustöitä Pyhäjoella.]]

'''Pyhäjoki''' on [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|Suomen kunta]], joka sijaitsee [[Raahe]]n ja [[Kalajoki|Kalajoen]] kuntien välissä [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaan maakunnan]] lounaisosassa. Kunnassa [[väkiluku|asuu]] {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km², josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on vesistöjä<ref name="pinta-ala" />. [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km². Pyhäjoen kunta on perustettu vuonna [[1865]], ja sen naapurikunnat ovat [[Kalajoki]], [[Merijärvi]], [[Oulainen]] ja [[Raahe]].

[[Fennovoima]] suunnittelee Suomen [[Pyhäjoen ydinvoimalaitos|kolmannen ydinvoimalaitoksen ja kuudennen ydinreaktorin]] rakentamista Pyhäjoelle, [[Hanhikivi|Hanhikiven]] alueelle. Enintään 1&nbsp;800 megawatin<ref name="yle_20111005_rakentaja">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/suomen_kuudennen_ydinreaktorin_rakentaa_joko_areva_tai_toshiba_2925292.html | Nimeke = Suomen kuudennen ydinreaktorin rakentaa joko Areva tai Toshiba | Tekijä = Pitkänen, Markku | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = YLE Uutiset | Ajankohta = 5.10.2011 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 5.10.2011 | Kieli = }}</ref> voimala tuottaa sähköä aikaisintaan vuonna [[2020]].<ref name="yle_20111005">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/alueet/oulu/2011/10/fennovoiman_ydinvoimala_tulee_pyhajoelle_2925552.html | Nimeke = Fennovoiman ydinvoimala tulee Pyhäjoelle | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = YLE Uutiset | Ajankohta = 5.10.2011 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 5.10.2011 | Kieli = }}</ref> Pyhäjoen kunta omistaa Hanhikiven Sähkönmyynti Oy:ä, joka omistaa [[Fennovoima]]nFennovoiman suomalaista osakasta, [[Voimaosakeyhtiö SF]]:ää. Muita Hanhikiven Sähkönmyynti Oy:n osakkaita ovat [[Andament Group]] Oy, [[E. Helaakoski]] Oy ja [[SCG Specialist Contractors’ Group]] Oy. <ref name="SFOsakkaat">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.voimaosakeyhtio.fi/osakkaat/ | Nimeke = Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaat | Julkaisija = Voimaosakeyhtiö SF| Viitattu = 03.10.2017 00:33}}</ref>

Pyhäjoen seudulta on löydetty joitakin [[kivikausi|kivikautisia]] esineitä, kuten [[kivi]][[kirves|kirveitä]]kivikirveitä ja –[[taltta|talttoja]]. Seutua hallitsivat pitkään [[lappalaiset]], jotka saivat vasta keskiajalla väistyä suomalaisen uudisasutuksen tieltä. Pyhäjoen seutu kuului [[Ruotsi]]n ja [[Novgorod]]in välisiin raja-alueisiin. Hanhikiveä Pyhäjokisuun pohjoispuolella Parhalahdella on pidetty mahdollisena vuoden [[1323]] [[Pähkinäsaaren rauha]]n rajakivenä.<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite | Tekijä=Kalevi Rikkinen ym. |Nimeke=Finlandia, Otavan iso maammekirja 8|Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Otava|Vuosi= 1986| ISBN = 951-1-09142-5}}</ref>

Pyhäjoki erotettiin [[Saloisten historia|Saloisista]] itsenäiseksi [[seurakunta|seurakunnaksi]] jo [[1573]]. Siihen kuuluivat aluksi myös [[Pyhäjärvi]], [[Kärsämäki]], [[Haapavesi]], [[Oulainen]] ja [[Merijärvi]], jotka itsenäistyivät [[1800-luku|1800-luvun jälkipuoliskolla]]. Ensimmäinen [[kirkko]] rakennettiin [[1586]]. Sen korvasi [[Carl Ludvig Engel|C.L. Engelin]] suunnittelema, vuonna [[1844]] valmistunut [[ristikirkko]], joka paloi salaman sytyttämänä [[1974]]. [[Pyhäjoen kirkko|Uusi kirkko]] rakennettiin [[1976]]–[[1977]]1976–1977.<ref name="Finlandia8" />

[[1600-luku|Pyhäjoen kylässä oli 1600-luvun puolivälissä]] oli Pyhäjoen kylässä jo 67 taloa. Väestö kuitenkin väheni vuosien [[1695]]–[[1697]]1695–1697 [[suuret katovuodet|suurten katovuosien]] ja [[1700-luku|1700-luvun alun]] [[isoviha]]n aikana. [[Suomen sota|Suomen sodansodassa]] aikana [[16. huhtikuuta]] [[1808]] Pyhäjoen [[Yppäri]]ssä ja [[Viirre|Viirteessä]] käytiin verisiä kahakoita. Väestö sai toimeentulonsa [[maanviljelys|maanviljelyksestä]], [[karjatalous|karjataloudesta]] sekä [[kalastus|joki- ja merikalastuksesta]]. Aluksi harjoitettiin myös [[Hylkeenpyynti|hylkeenpyyntiä]] ja [[metsästys]]tä. Pyhäjoki oli aikoinaan tärkeä kulkuväylä, jota pitkin kuljetettiin mm. [[terva]]a. Jokisuun satamapaikan läheisyydessä sijaitsi myös tervahovi. [[1900-luku|1900-luvun alkupuoliskolla]] Hourunkosken partaalla Pyhäjoen pohjoisessa suuhaarassa toimi [[A. Santaholma|A. Santaholma Oy]]:n [[puuhiomo]].<ref name="Finlandia8" />

[[Kallioperä]] on [[Kivi|kivilajikoostumukseltaan]] vaihteleva. Yleisimmät kivilajit ovat [[kvartsi]]- [[Harmaakivi|granodioriitti]]. Kunnan keski- [[etelä]]osissaeteläosissa on [[graniitti]]a ja [[kiille]][[liuske]]tta ja [[pohjoinen|pohjoisosassa]] myös [[amfiboliitti]]a. Yleisin [[maalaji]] on [[moreeni]], joka peittää kunnan korkeampia maastokohtia vaihtelevan paksuisena kerroksena. [[Savi|Savea]] ja [[hiesu]]a on vain vesistöjen varsilla. Rannikolla ja kunnan pohjoisosassa on laajoja [[hiekka]][[kangas|kankaita]]hiekkakankaita. [[Kivennäismaalaji]]t ovat laajoilla alueilla [[turve|turpeen]] peitossa. Voimakas maankohoaminen muuttaa jatkuvasti [[rannikko|rannikon maisemia]]. Rannikon edustalla on joitakin pieniä [[saari]]a ja [[luoto]]ja. Maasto kohoaa rannikolta sisämaahan niin, että [[itä]]osissaitäosissa saavutetaan jo sadan metrin taso. Korkein kohouma yltää 113 metrin korkeuteen.<ref name="Finlandia8" />

[[KuvaTiedosto:Tekevän Mylly-2.jpg|thumbpienoiskuva|Tekevän mylly]]