Versio 20. heinäkuuta 2019 kello 18.22 muokkaa 91.158.253.65 (keskustelu) Kirjoitusvirhe korjattu. Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 13. marraskuuta 2019 kello 13.07 muokkaa kumoa Abc10 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 97 262 muokkausta lisäitetoa Uudempi muutos →
Rivi 25: ==Saimaan järvilohi== Suomessa alkuperäisiä järvilohikantoja on ollut [[Vuoksen vesistö]]ssä, jossa lohta on myös kutsuttu '''saimaanloheksi''' (''Salmo salar saimensis''). Järvilohikanta jäi vesistöön [[relikti]]ksi, kun aiemmat läntiset yhteydet mereen sulkeutuivat. Saimaanlohta oli alun perin kaksi kantaa, joista toinen kuti [[Lieksanjoki\|Lieksanjoessa]], toinen [[Pielisjoki\|Pielisjoessa]] ja [[Koitajoki\|Koitajoessa]]. Kutujokien kahlitsemisen jälkeen [[Saimaa]]n järvilohi on nykyään lähes täysin viljelyn ja istutusten varassa. Tavoitteena on kuitenkin luonnossa lisääntyvien kantojen palauttaminen. Vuoksen vesistön lisäksi järvilohta on nykyisin istutettuna muun muassa [[Päijänne\|Päijänteessä]] ja [[Inarijärvi\|Inarijärvessä]]. {{Lähde}} Saimaan järvilohen luonnonvaraista lisääntymistä on pyritty palauttamaan kunnostamalla kutupaikkoja vanhoissa kutujoissa. Ala-Koitajoen Pamilon voimalaitos velvoitettiin vuonna 2013 juoksuttamaan voimalaitoksen alapuoliseen uomaan enemmän vettä, ja vuonna 2015 havaittiin ensimmäistä kertaa siirrettyjen emokalojen onnistunut kutu joessa.<ref>[http://www.esaimaa.fi/Online/2015/05/04/Saimaan%20j%C3%A4rvilohi%20sai%20hartaasti%20odotettuja%20j%C3%A4lkel%C3%A4isi%C3%A4/2015118986842/4 Etelä-Saimaa 4.5.2015]</ref> Joen kunnostöitä on jatkettu, ja erityisesti soran lennättäminen kutupaikolle helikopterilla on tuottanut hyviä tuloksia.<ref>[http://yle.fi/uutiset/pelastustyot_ylittivat_odotukset__aarimmaisen_uhanalaisen_saimaan_jarvilohen_poikasia_ennatysmaara/8814339 Yle 15.4.2016]</ref> Saimaan järvilohi on merilohta tummempi, tukevampi ja pyrstöevässä oleva lovi on pienempi. Se jää pienikokoisemmaksi kuin merilohi ja harvoin kasvaa ~~10-kiloiseksi~~kkymmenkiloiseksi. {{Lähde}} Saimaan järvilohi on äärimmäisen uhanalainen. Toukokuun alusta 2019 voimaan astuneessa uudessa [[kalastuslaki\|kalastuslaissa]] salakalastetuille järvilohille määriteltiin korvausarvot. Rasvaevätön järvilohi on rauhoitettu joissa ja puroissa elokuun alusta marraskuun loppuun, rasvaevällinen on rauhoitettu kautta vuoden. Salakalastaja joutui vuonna 2019 maksamaan rasvaevällisestä kalasta sakkoa ja korvausta 7 510 euroa. Se on ennakkotapaus.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11065751 \| Nimeke =Salaa kalastetulla äärimmäisen uhanalaisella Saimaan järvilohella on nyt hinta – mies tuomittiin maksamaan yhdestä kalasta 7510 euroa \| Tekijä = Laura Kosonen\| Ajankohta = 13.11.2019\| Julkaisu =yle.fi, uutiset \| Viitattu = 13.11.2019 }}</ref> Järvilohi on [[Etelä-Karjala\|Etelä-]] ja [[Pohjois-Karjala]]n maakuntien nimikkokala{{Lähde}}. ~~Järvilohi on [[Etelä-Karjala\|Etelä-]] ja [[Pohjois-Karjala]]n maakuntien nimikkokala.~~ ==Muut järvilohet== Pelkästään sisävesissä eläviä lohikantoja on syntynyt itsenäisesti ja elää myös muualla, muun muassa [[Laatokka\|Laatokassa]], [[Ääninen\|Äänisjärvessä]], Ruotsin [[Vänern]]issä, Norjassa sekä monissa koillisen Pohjois-Amerikan järvissä ([[Newfoundland]]in, [[Labrador]]in, [[Québec]]in, [[Nova Scotia]]n, [[New Brunswick]]in ja [[Maine (osavaltio)\|Mainen]] alueilla). Laatokan järvilohi on lisääntynyt luontaisesti Suomen puolelle ulottuvassa [[Hiitolanjoki\|Hiitolanjoessa]]; kulkuesteiden poistaminen joesta on saanut viime vuosina enemmän kannatusta mutta edelleenkin on Suomen puolella kolme voimalaitosta, jotka estävät järvilohien nousun vanhoille kutupaikoilleen ja näin ollen suurin osa potentiaalisista kutupaikoista jää käyttämättä.{{Lähde}} ==Lähteet== {{Verkkoviite \| Osoite =http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/lohi_jarvilohi/ \| Nimeke =Lohi \| ~~Tekijä~~Julkaisu = RKTL Kala-atlas~~\| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu =~~\| Ajankohta =2007 ~~\| Julkaisupaikka =~~ \| Julkaisija = rktl.fi\| Viitattu = 8.5.2008 ~~\| Kieli =~~ }} {{Kirjaviite \| Tekijä=Hannu Lehtonen \| Nimike=Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan ~~\| Kappale =~~ \| Sivu =69–75 ~~\| Selite=~~ \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=2003 \| ~~Tunniste=~~ISBN =951-0-28134-4 }} {{FishBase\|Salmo\|salar\|8.5.2008}} RKTL: [http://www.rktl.fi/kala/kalakantojen_hyodyntaminen/jarvilohen_luonnonkierron_palauttaminen/jarvilohen_luonnonkierron_palauttaminen.html Järvilohen luonnonkierron palauttaminen] (luettu 15.3.2009) Rivi 45: ===Viitteet=== {{Viitteet\|sarakkeet}} == Aiheesta muualla == *[~~http~~https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/20/saimaan-nierian-ja-lohen-suvut-jatkuivat-ihmisen-kasissa ~~Yle Elävä arkisto:~~ Saimaan nieriän ja lohen suvut jatkuivat ihmisen käsissä,] Yle Elävä arkisto [[Luokka:Lohikalat]]

Ero sivun ”Järvilohi” versioiden välillä