Versio 17. lokakuuta 2019 kello 06.10 muokkaa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 143 muokkausta p wl suoraksi, kh ← Vanhempi muutos		Versio 12. marraskuuta 2019 kello 17.41 muokkaa kumoa 131.228.2.20 (keskustelu) kh Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Lampuoti''' (~~ruots. ''~~{{k-sv\|landbonde''}}) on [[Maatalousyhteiskunta\|agraarisessa]] Suomessa maanviljelyyn tarkoitetun ''koko tilan'' vuokraaja. Vanhassa maanvuokralainsäädännössä käytettiin termiä "lampuotitilan vuokramies".<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 243</ref> Tässä suhteessa lampuodit erosivat [[torppari\|torppareista]], jotka olivat vuokranneet vain osan vuokranantajan tilasta työvastiketta, [[taksvärkki]]ä vastaan. [[Mäkitupa]]laiset puolestaan olivat vuokranneet vain asuntotontin, eivät viljelymaata. == Luokka == Rivi 15: [[Ruotsin suurvalta\|Suurvaltakausi]] merkitsi [[aatelisto]]n voimakasta ekspansiota myös Suomen alueella. Jatkuvasti käydyissä sodissa ansioituneet aateliset saivat hallitsijalta läänityksiä, joilla he eivät usein edes käyneet. Ratkaisu tilojen hoitoon löytyi saatujen läänitysten vuokraamisesta lampuotien viljeltäviksi. Usein myös tavalliset talonpoikaistilat joutuivat läänitetyiksi, ja useasti, eritoten [[Baltia]]sta toisenlaisiin maaomistusoloihin tottuneet, läänityksen saajat tekivät, tai ainakin pyrkivät tekemään, näistä entisistä tilansa omistaneista talonpojista lampuoteja. Aateliston ohella myös hiljalleen kehittyvä teollisuus turvautui lampuoteihin. ~~[[1600-luku\|~~1600-luvulla]] perustetut [[Ruukki (varhainen teollisuusalue)\|rautaruukit]] saivat [[privilegio]]ita ja niiden myötä muun muassa oikeuden ostaa verovapaata maata. Ruukit viljelivät tilojaan harvoin itse, palkattujen työläisten voimin, vaan ne annettiin lampuotien viljeltäviksi. Järjestely takasi näille lampuodeille hyvin varman ja turvatun aseman. Ruukit saattoivat vaatia osan vuokrasta työnä tai ruukille sopivina tuotteina, kuten hiilinä. == 1800-luku ==

Ero sivun ”Lampuoti” versioiden välillä