Ero sivun ”Terrorin aika” versioiden välillä

'''Terrorin aika''' ({{k-fr|La Terreur}}) eli '''hirmuvallan aika''' on nimityslioli [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] radikaalein ja väkivaltaisin vaihe [[5. syyskuuta]] [[1793]] – [[27. heinäkuuta]] [[1794]]. [[Yhteishyvän valiokunta]] toimi sillöin käytännössä Ranskan diktatorisena hallituksena, ja tuhansia ihmisiä teloitettiin poliittisista syistä.<ref name="brit">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/588360/Reign-of-Terror Reign of Terror] ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 13.4.2013. {{en}}</ref>

On arveltu, että terrorin aikana Ranskassa pidätettiin ainakin 300&nbsp;000 ihmistä.<ref name="brit" /> Virallisten kuolemantuomioiden perusteella teloitettuja oli 16&nbsp;594. Donald Greerin arvion mukaan lisäksi teloitettiin ilman oikeudenkäyntiä sisällissotien yhteydessä 10&nbsp;000–12&nbsp;000 ihmistä, ja sama määrä kuoli vankiloissa, ja terrorin uhrien kokonaismäärä olisi siten ollut 35&nbsp;000–40&nbsp;000. Lisäksi uudempien tutkimusten mukaan [[Vendéen kapinat|Vendéen kapinoiden]] ja niiden kukistamisen yhteydessä saattoi kuolla hyvin suuri määrä ihmisiä.<ref name="Longman">Colin Jones: ''The Longman Companion to the French Revolution'', s. 114–115. Longman, Lontoo/New York 1988.</ref> Poliittisia puhdistuksia toimeenpantiin sekä [[Pariisi]]ssa että maakunnissa. AikakaudestaAikakaudtta muistetaanleimaa varsinkin teloitusten toimeenpano [[giljotiini]]lla. Maakunnissa käytettiin myös julmempia teloituskeinoja;. esimerkiksiEsimerkiksi [[Nantes]]issa toiminut [[Jean-Baptiste Carrier]] hukututti yli 2&nbsp;000 ihmistä [[Loire]]-jokeenen.<ref name="OSMH">Knut Mykland (suom. Heikki Eskelinen): ''Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset'', s. 161, 165, 168, 171. Otava, Helsinki 1985.</ref> Monet tunnetuimmista terrorin uhreista tuomittiin Pariisin [[Vallankumoustuomioistuin (Ranska)|vallankumoustuomioistuimessa]].

Vaikka terrorin aika on usein nähty ylempiin yhteiskuntaluokkiin kohdistuneena tuhoamisena, suurin osa uhreista kuului todellisuudessa alempiin säätyihin. Surmatuista 28 prosenttia oli talonpoikia ja 31 prosenttia työläisiä ja käsityöläisiä sekä kaikkiaan 85 prosenttia [[Kolmas sääty|kolmanteen säätyyn]] kuuluvia.<ref name="Haikala" /> Aatelisia oli teloitetuista noin 8kahdeksan prosenttia teloitetuista, Pariisin vallankumoustuomioistuimessa tuomituista tosin 19 prosenttia. Naisia oli kaikista noin 9yhdeksän prosenttia.<ref name="Longman" />