Ero sivun ”Lauri Nuutinen” versioiden välillä

'''Lauri Nuutinen''' ([[1699]] [[Liperi (kunta)|Liperi]] – [[1763]]) tuli tunnetuksi [[järvenlasku|järvenlaskijana]].<ref name="sek">{{Kirjaviite| Tekijä=Heikinheimo, Ilmari (toim.)| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki| Sivut=550}}</ref>

Nuutinen sai vuonna 1729 asuakseen kaksi autiotilaa [[Eno]]n Aittovaarasta. 1741 hän ryhtyi kaivamaan laskuojaa [[Sarvinki|Sarvingissa]] sijainneesta Sarvinginjärvestä Jakojärveen, joka oli paljon alempana järviä erottavan hiekkaharjun toisella puolella. Naapurit avustivat ensin Nuutista, mutta lopettivat sen ja Nuutinen jäi yksin hankkeessaan. Hän sai silti syyskuussa [[1743]] valmiiksi neljäkymmentä [[syli|syltä]] pitkän, viisi syltä syvän ja kolme syltä leveän laskuojan. Kun Nuutinen avasi laskuojan, kaksi [[peninkulma]]a pitkä Sarvinginjärvi tyhjeni melkein kokonaan murrettuaan järviä erottavan hiekkaharjun. Aluksi vihastuneet naapurit vangitsivat Nuutisen. Myöhemmin järvenlaskun muodostamasta [[vesijättömaa]]sta syntyneistä hyvistä heinäpelloista syntyi riitaa. Nuutisen oikeudet järven laskun tuloksiin tunnustettiin 1756, kun hän sai omistukseen paitsi koko kuivatun alueen, myös 50 vuoden verovapauden ja 1&nbsp;000 [[riksi]]n palkinnon. Nuutinen innostui järvenlaskuista ja kuivatti myöhemmin useita pienempiä järviä, mutta viranomaiset keskeyttivät 1760 hänen yrityksensä kuivattaa suuri [[Viinijärvi (järvi)|Viinijärvi]].<ref name="sek"/>

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Nuutinen, Lauri}}