Versio 7. marraskuuta 2019 kello 15.10 muokkaa Abc10 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 97 811 muokkausta wikipedia lähteenä pois, viitteet ← Vanhempi muutos		Versio 8. marraskuuta 2019 kello 20.25 muokkaa kumoa Toivo ja Toivo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 36 402 muokkausta →‎Historia Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 22: == Historia == Historian vanhimman moskeijan kerrotaan olevan Muhammedin vuonna 622 Medinaan rakennuttama ~~rukoushuone~~kotimoskeija.<ref ~~Moskeijasta~~name=":2">{{Kirjaviite\|Tekijä=Heikki Palva\|Nimeke=Taiteet ja arkkitehtuuri. Teoksessa: Islamilainen kulttuuri (toim. Heikki Palva ja Irmeli Perho)\|Vuosi=2016\|Sivu=425\|Julkaisija=Otava}}</ref> Siitä kerrotaan kuitenkin vasta 800-luvulla, joten monet pitävät sitä myöhemmin luotuna legendana. Vanhimpia arabien rakennuttamia rukoushuoneita ovat kalifi Abd al-Malikin vuonna 691 Jerusalemiin rakennuttama [[Kalliomoskeija]] sekä kalifin seuraajan Al-Walidin vuonna 706 Damaskokseen rakennuttama [[Umaijadimoskeija]], joka tehtiin purkamalla ensin paikalla sijainnut [[Johannes Kastaja]]n katedraali. Umaijadimoskeijan sisällä on edelleen Johannes Kastajan pyhäinjäännösarkku. Joidenkin tutkijoiden mielestä nämä varhaiset rakennukset eivät olleet islamilaisia pyhäkköjä, vaan arabikristillisiä temppeleitä.<ref name=":11">{{Kirjaviite\|Tekijä=Ohlig, K-H. & Puin, G.R. (toim)\|Nimeke=The Hidden Origins of Islam\|Vuosi=2010\|Sivu=\|Julkaisupaikka=Amherst, New York\|Julkaisija=Prometheus Books\|Kieli={{en}}}}</ref> Rivi 30: Islamilaisessa maailmassa on kehittynyt useita moskeijatyyppejä. Varhaiset abbasidimoskeijat saivat suorakaiteen muotoisen esikuvansa kristillisistä kirkoista. Osmanityyliselle moskeijalle on ominaista avara, kupolin kattama rukoushuone sekä minareetit. Osmanityyli levisi Osmanien valtakunnan koko alueelle Balkanista Lähi-itään ja Pohois-Afrikkaan.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Lauri Tainio\|Nimeke=Moskeija \|Selite =Teoksessa: Joonas Maristo ja Andrei Segejeff (toim.) Aikamme monta islamia \|Vuosi=2015\|Sivu=182\|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Tyyli alkoi muotoutua [[Anatolia\|Anatoliassa]] jo ennen Konstantinopolin valloitusta, mutta sen ilmeisenä esikuvana oli Bysantin merkittävin rakennus eli [[Istanbul]]in [[Hagia Sofia]], vuonna 537 rakennettu kristillinen kirkko. Sen kupolirakenteen varhainen esikuva oli vuorostaan saatu Rooman Pantheonista, josta jäljet mahdollisesti johtavat keisari Neron Kultaiseen taloon. Konstantinopolin valloituksen jälkeen Hagia Sofia muutettiin moskeijaksi. 1900-luvulla [[maaöljy\|öljyn]] tuoman vauraus johti uuteen moskeijarakentamisen aaltoon, joka on edistänyt islamilaista nykyarkkitehtuuria. Suunnittelutöihin ovat osallistuneet myös ei-islamilaiset arkkitehdit. Moskeijaan kuuluu tavallisesti yksi tai useampi tornimainen [[minareetti]], josta rukouskutsu kuulutetaan. Minareetti vastaa kristillisten kirkkojen kirkontornia ja palvelee samoja tarkoituksia eli auttaa jumalanpalvelusmenojen alkamista koskevan viestin levittämistä ja toisaalta korkeudellaan ottaa haltuunsa kaupunkinäkymän. Minareetit kehittyivät vähitellen neliömäisistä kirkontornia muistuttavista alkumuodoista nykyiseen solakkaan ulkoasuunsa.~~{{Lähde}}~~ Irakissa kuitenkin nähtiin varhain myös sasssanidiperinteen mukaisia kierretorneja.<ref name=":2" /> Koska islaminuskoiset peseytyvät rituaalisesti ennen rukousta, moskeijaan kuuluu peseytymispaikka, joka sijaitsee joko sisäpihalla tai sisäänkäynnin yhteydessä. Usein peseytymispaikka on omassa katetussa paviljongissaan sisäpihan keskellä. Astuttaessa peseytymisaluetta – eteistä tai sisäpihaa – peremmälle saavutaan kalustamattomaan avoimeen tilaan. Tämän rukoussali on tavallisesti arkkitehtuuriltaan yksinkertainen, ja kattoa kannattelevat usein pylväsrivistöt. Rukoushuoneen lattian peittävät kokonaan matot.{{Lähde}}

Ero sivun ”Moskeija” versioiden välillä