Ero sivun ”Pantterikärpässieni” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Lähteet: aiheesta muualla, ei enää tynkä
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Palautus, koska aineiden myrkyllisyys ei muutu miksikään. Kyse on siitä kuinka suuren annoksen niitä saa. Aineiden ominaisuudet pysyvät samana.
Rivi 18:
| commons = Amanita pantherina
}}
'''Pantterikärpässieni''' (''Amanita pantherina'') on myrkyllinen [[Kärpässienet|kärpässienilaji]]. Se muistuttaa nuorena toista myrkyllistä kärpässienilajia, [[Ruskokärpässieni|ruskokärpässientä]]. Pantterikärpässienessä on samoja myrkkyjä kuin [[Punakärpässieni|punakärpässienessä]], mutta pantterikärpässienensuurempina myrkyt ovat voimakkaampiapitoisuuksina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite name= https:"sso"//www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikeryhmat/ruokasienet/myrkylliset-sienet/pantterikarpassieni/ | Nimeke = Pantterikärpässieni | Julkaisija = Ruokavirasto | Viitattu = 11.10.2019}}</ref>.
 
Pantterikärpässienen lakki on 5–12 senttimetriä leveä ja väriltään vaaleanruskea tai ruskea. Suojusjätteet ovat irtonaisia ja valkoisia. Heltat ovat valkoiset ja melko tiheät. Jalka on 6–12 senttimetriä pitkä ja valkoinen. Rengas on leveä, valkoinen ja riippuva. Malto on valkoista. Haju muistuttaa raakaa perunaa. Pantterikärpässientä tavataan melko yleisenä Etelä-Suomen lehdoissa, lehti- ja sekametsissä sekä puistoissa, erityisesti tammen seurassa. Lounaissaaristossa pantterikärpässientä on tavattu myös männyn seurassa. Kasvuaika on elokuusta syyskuuhun. Laji on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi.<ref name="sso">{{Kirjaviite | Tekijä = Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla | Nimeke = Suomen sieniopas | Vuosi = 2006 | Sivu = 93 |Julkaisija = Kasvimuseo ja WSOY | ISBN = 951-0-30359-3}}</ref>