Ero sivun ”Boeing B-29 Superfortress” versioiden välillä

B-29 oli [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] suurin ja kehittynein aktiivipalveluksessa ollut kone, jossa oli muun muassa ensimmäisenä pommikoneena paineistetut miehistötilat, erittäin kehittynyt [[Norden M-9B]] -pommitustähtäin ja keskitetty [[konekivääri]]en tulenjohtojärjestelmä, johon kuului muun muassa elektroninen laskin. Konekiväärit olivat kauko-ohjatuissa torneissa, joissa oli kaksi 12,7 mm [[Browning M2]] -konekivääriä, ja lisäksi perän tornissa oli 20 mm tykki. Alun perin se oli tarkoitettu pääasiassa korkean lentokorkeuden päiväpommittajaksi, mutta sitä käytettiin useimmiten matalan lentokorkeuden yöpommittajana. B-29 toimi Yhdysvaltain pääasiallisena hyökkäysaseena [[Japani]]a vastaan ja onkin parhaiten tunnettu [[Hiroshima]]n ja [[Nagasaki]]n [[ydinase|atomipommien]] kuljettajana. Kone oli ainoa USAAF:in konetyyppi, [[B-32 Dominator]]ia lukuun ottamatta, joka pystyi kuljettamaan melkein 4 600 kiloa painavan pommin.

 

 

B-29 pysyi käytössä vielä pitkään toisen maailmansodan jälkeenkin. Sitä käytettiin rakettimoottorein varustettujen koekoneiden, muun muassa [[Bell X-1|X-1:n]] ja [[Douglas Skyrocket]]in kuljettamiseen noin 12 kilometrin korkeuteen, missä koekone irrotettiin pommittajan erityisesti tarkoitukseen muutetusta pommikuilusta ja jatkoi lentoaan omin voimin. Tässä tehtävässä jotkut näistä muutetuista koneista varustettiin laitteistolla, jolla koekoneet saattoi tankata ennen lähtöä: vaikka ne tankattiin kentällä, herkästi haihtuva nestehappi tahtoi kiehua ja siis poistua käytöstä sen noin tunnin aikana, joka kului koneyhdistelmän kohotessa lähtökorkeuteen.