Hela kirjoitti ylioppilaaksi [[Tampereen yhteiskoulun lukio|Tampereen suomalaisesta yhteiskoulusta]] 1908. Hän opiskeli [[Helsingin yliopisto]]<nowiki/>ssa syksystä 1908 kevääseen 1909 luonnontieteitä fysikaalis-matemaattisessa osastossa. [[Musiikkitiede]] tuli jo silloin mukaan enenevässä määrin. Hela valmistui [[Lukkari-urkurikoulu|Helsingin lukkari-urkurikoulusta]] kanttori-urkuriksi 1912. Syksyllä 1910 hän kirjoittautui historiallis-kielitieteelliseen osastoon ja suoritti [[filosofian kandidaatti|filosofian kandidaatin]] tutkinnon 1914 pääaineena musiikkitiede. Hän opiskeli yliopistossa musiikkitiedettä, erityisesti sävellystä, professori [[Ilmari Krohn]]in johdolla. Opintoaloina Helalla oli myös [[estetiikka]], nykykansain [[kirjallisuus]], [[Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia|teoreettinen filosofia]] sekä [[Taidehistoria (yliopistollinen oppiaine)|taidehistoria]]. Hela suoritti kasvatusopin tutkintoja vuosina 1916-17 ja väitteli 1924 aiheesta ''Nils Ströbäck, kuvaus Suomen urkurakentamisen vaiheista Ruotsin vallan aikana'' sekä suoritti filosofian [[filosofian lisensiaatti|lisensiaatin]] tutkinnon 1925 [[Helsingin yliopisto|Helsingin yliopistossa]] aineinaan musiikkitiede, [[pedagogiikka]] ja teoreettinen filosofia. [[filosofian tohtori|Filosofian tohtoriksi]] Hela [[Promootio|promovoitiin]] Helsingin yliopistossa 1932.<ref>Seminaarinjohtaja Martti Mikael Helan ansioluettelo. Jäljennös Oulun maakunta-arkistosta 28.3.1989.</ref> Ulkomaisia opintoja hän harjoitti [[Berliini]]ssä ja [[Dresden]]issä. Hela oli mieleltään englantilaissuuntatunut, [[Anglofilia|anglofiili]]<ref name="MP">Markku Penttisen, Martti Helan tyttärenpojan arkistosta.</ref>. Hän teki lisäksi opintomatkoja Euroopan maihin ja Yhdysvaltoihin.
