|
}}
'''Raunistula''' on kaupunginosa [[Turku|Turussa]]. Se sijaitsee kaupungin keskustasta pohjoiseen ja kuuluu osittain [[Keskusta (Turku)|keskustan]] ja osittain [[Tampereentie (suuralue)|Tampereentien]] suuralueeseen. Raunistulasta suurin osa on omakoti- ja rivitaloaluetta, ja jäljellä olevaa teollisuusaluetta on kehitetty asuinalueeksi. Alueen suurin maamerkki oli pitkään [[Hankkija]]n [[1910]] rakennuttama [[Raunistulan rehutehdas]]. Rakennus purettiin vuonna [[2010]].
==Historia==
===Raunistulan kylä===
Raunistulan kaupunginosa on saanut nimensä entisen [[Maaria]]n kunnan alueella sijainneelta Raunistulan kylältä. Raunistulan alue on ollut asuttu jo varhain: kylään kiinteästi liittyneestä Virusmäen kylästä on löydetty [[1000-vuosikymmen|1000]]–[[1100-luku|1100-luvulta]] peräisin oleva kalmisto. Varhaisimmat asiakirjamerkinnät Virusmäestä tunnetaan vuosilta [[1359]] ja [[1363]].
Keskiajalla Raunistulassa sijaitsi kolme taloa: Lonttinen, Konsa ja Väitti. Näistä Lonttinen ja Konsa jaettiin [[Isojako|Isojaon]] yhteydessä kumpikin kahteen tilaan. Kruunun omaisuutena ollut Väitti mainitaan [[1600-luku|1600-luvulla]] [[Turun akatemia]]n professorin virkatilana.
Raunistula säilyi pitkään maaseutumaisena alueena, ja vielä [[1800-luku|1800-luvun]] alussa alueella asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. VuonnaVuoden [[1827]] tapahtuneen [[Turun palo]]n jälkeen joukko Turun kaupungissa asuneita käsityöläisiä rakensi uudet kotinsa Raunistulaan, ja vuosisadan puolivälin jälkeen kylän asukasluku oli kohonnut 254:ään.
===Esikaupunki===
[[KuvaTiedosto:Lonttinen, katu.jpg|thumb|200pxpienoiskuva|Näkymä Lokinkadulta]]
Raunistula alkoi kasvaa nopeasti, kun 1800-luvun loppupuolella teollistumisen aikaansaama muuttoliike toi uusia asukkaita Turun kaupunkiin. Tällöin muun muassa tonttimaan puute sekä ankarat rakennusmääräykset aiheuttivat useiden muuttajien asettumisen kaupungin rajojen ulkopuolelle, mikä synnytti Raunistulan kaltaisia esikaupunkialueita kaupungin ympärille.
[[Turku–Toijala-rata|Turku–Toijala-radan]] valmistuminen vuonna [[1876]] synnytti radan varrelle pieniä teollisuusyrityksiä. Samana vuonna alueelle perustettiin Turun Asfalttitehdas ja kemiallinen tehdas sekä vuonna [[1878]] toinen kemiallinen tehdas.
[[1880-luku|Raunistula oli 1880-luvulla]] Raunistula oli kehittynyt Turun suurimmaksi esikaupunkialueeksi. Kuten Turun muissakin tuolloisissa esikaupungeissa, aiheutti köyhän väestön suuri suhteellinen osuus sosiaalisia ongelmia myös Raunistulassa, ja sekä rakentaminen että arkinen elämä alueella olivat suurelta osin yhteiskunnallisen kontrollin ulkopuolella<ref>http://www.hum.utu.fi/projects/historia/raunistula/yhteiskunta/toiseus/2.html</ref>. Koska rakentamiseen ei tarvittu lupia ja rakentajat itse määräsivät talojen ulkomuodon, muodostui alueesta kylämäinen ja epäyhtenäinen, jollaisena se suurelta osin on myös säilynyt. Vuonna [[1905]] Raunistula muodostettiin [[taajaväkinen yhdyskunta|taajaväkiseksi yhdyskunnaksi]].
===Kaupunginosa===
[[KuvaTiedosto:Raunistula from railway.jpg|thumb|200pxpienoiskuva|Näkymä Konsantieltä]]
Raunistula siirrettiin Maarian kunnasta osaksi Turun kaupunkia vuonna [[1944]]. Kaupunginosan maine rikollisuuspesäkkeenä ja alueena, "jossa väkivalta ja alkoholi kytkeytyivät kohtalokkaalla tavalla toisiinsa"<ref>http://www.hum.utu.fi/projects/historia/raunistula/yhteiskunta/toiseus/10.html</ref> säilyi kuitenkin pitkään.
[[1900-luku|Raunistula on 1900-luvulla]] Raunistula on muuttunut kaupungin laajentuessa sen laidalla sijainneesta esikaupungista keskustan vieressä sijaitsevaksi pientaloalueeksi.
==Väestö==
==Lähteet==
* [http://www.hum.utu.fi/projects/historia/raunistula/valikko.html Raunistulan sähköistäminen. Turun yliopiston monitieteinen kaupunkitutkimus-, opetus-, ja julkaisuhanke]
===Viitteet===
{{Viitteet}}
<references/>
{{Turku}}
| 