|
'''Inkeriläiset''' eli '''inkerinsuomalaiset''' ovat [[Ruotsi]]n vallan aikana [[1600-luku|1600-]]luvulla [[Inkeri]]nmaalle siirtyneiden [[savolaiset|savolaisten]] ([[savakot]]) ja [[karjalaiset|karjalaisten]] ([[äyrämöiset]]) jälkeläisiä, jotka uskonnoltaan ovat pääasiassa [[evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisia]]. Inkeriläisiä ei tule sekoittaa [[inkerikot|inkerikkoihin]], jotka ovat alueen vanhempaa, [[Suomensukuinen|suomensukuista]], eli [[Itämerensuomalaiset kansat|itämerensuomalaista]], uskonnoltaan [[ortodoksisuus|ortodoksista]] väestöä.
Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään [[Pietari (kaupunki)|Pietaria]] ympäröivällä [[Leningradin alue]]ella Luoteis-[[Venäjä]]llä. [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] toimenpiteiden johdosta sekä teollistamisen ja kaupungistumisen seurauksena lähes kaikki inkeriläiset puhuvat nykyään [[äidinkieli|äidinkielenään]] [[venäjän kieli|venäjää]], kun vielä vuonna [[1926]] oli 98 %:lla{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} äidinkieli oli [[suomen kieli|suomi]]. Inkeristä on kerätty huomattava määrä suomalaista [[kansanrunous|kansanrunoutta]] ja [[kansanperinne|-perinnettä]].
== Historia ==
Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita nimitettiin [[savakot|savakoiksi]] ja Kannakselta tulleita [[äyrämöiset|äyrämöisiksi]]. Yhdessä nämä ryhmät muodostivat pohjan Inkerinmaan suomalaisväestölle eli inkerinsuomalaisille. Savakoiden ja äyrämöisten erot säilyivät jopa 1900-luvulle saakka. Myöhemmin alueelle muuttaneita suomalaisia kutsuttiin usein suomenmaakkoisiksi. Venäläiset käyttivät inkeriläisistä 1700-luvulla aluksi termiä ''maimisty'' (маймисты), joka oli peräisin nimityksestä ''maamies'' eli täkäläinen, jota Inkerinmaan asukkaat tuohon aikaan olivat itsestään käyttäneet. Maimistojen sisäinen jako äyrämöisiin ja savakoihin selvisi venäläisille vasta 1800-luvulla kansanelämän tutkijoiden välityksellä.
Vuoteen [[1675]] mennessä Pohjois- ja Keski-Inkeri käytännössä luterilaistuivat ja suomalaistuivat. Länsi-Inkerissä ortodoksisuus säilytti asemansa enemmistön uskontona. Kun Inkerin väestöstä vuonna [[1656]] oli suomalaisia 41 %, oli vuonna [[1695]] heitä väestöstä kolme neljännestä. Inkerinmaan eteläpuoliset alueet taas olivat venäläistyneet keskiajan kuluessa.
===Venäjän vallan aika===
[[Pietari (kaupunki)|Pietari]]n kaupungin perustamisen jälkeen Inkerinmaa alkoi venäläistyä. [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] vallattua alueen takaisin aateliset siirsivät paljon venäläisiä maaorjia uusille tiluksilleen ja karkottivat samalla inkeriläisiä pois näiden siihenastisilta mailta. Pietaria ympäröivä maaseutu oli kuitenkin lähes yksinomaan inkeriläisten asuttamaa vielä 1900-luvun alussa. Vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan eliasui [[Neuvostoliitto|Neuvosto-Venäjällä]] 114 831 ”Leningradin suomalaista” (eli inkerinsuomalaista).<ref name="lop">Eesti rahvaste raamat. Rahvusvähemused, -rühmad, -killud s. 438. Toim. Jüri Viikberg. Eesti Entsüklopeediakirjastus, Tallinn 1999.</ref>
===Inkeriläiset Neuvostoliiton aikana===
Maatalouden pakkokollektivisointi vaikeutti maaseudun oloja: vuosina 1929–1931 karkotettiin Inkerinmaalta [[Karjala]]an, [[Kazakstan]]iin ja [[Keski-Aasia]]an noin 18 000 ihmistä. [[Stalinin vainot]] huipentuivat vuosiin 1937–1938, jolloin Inkerinmaan suomalainen väestö väheni arviolta 40 000–50 000 hengellä. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Inkerinmaa käytännössä tyhjennettiin inkeriläisistä. Länsi- ja Keski-Inkeri joutui saksalaisten [[Operaatio Barbarossa|miehittämäksi]] syksyllä [[1941]]. Suomen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan alueen suomalaisväestö (myös vatjalaiset ja inkeroiset) evakuoitiin Suomeen maaliskuun [[1943]] ja kesäkuun [[1944]] välisenä aikana. Kaikkiaan Suomeen joutui yli 63 000 inkeriläistä.<ref>http://www.narc.fi/Arkistolaitos/inkerilaissiirtolaiset/tilastot.html</ref> [[Puna-armeija]]n valvontaan jääneiltä inkeriläisalueilta karkotettiin talvella 1942–1943 noin 20 000–30 000 inkeriläistä [[Siperia]]an.<ref name="lop"/>
[[Moskovan välirauha]]n jälkeen syksyllä 1944 Suomesta palautettiin 55 000 inkeriläispakolaista Neuvostoliittoon. Heidät asutettiin kuitenkin Sisä-Venäjälle, [[Kalinin]]in (Tverin), [[Novgorod]]in, [[Pihkova]]n, [[Velikije Luki]]n ja [[Jaroslavl]]in alueille, eikä heillä ollut paluuta kotiseudulleen ennen 1950-luvun puoltaväliä.<ref>http://www.narc.fi/Arkistolaitos/inkerilaissiirtolaiset/siirrot.html</ref> Palautukset tapahtuivat Neuvostoliiton painostuksesta.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://agricolaverkko.fi/review/dokumentti-inkerinsuomalaisten-kansanmurhasta/|nimeke=Dokumentti Inkerinsuomalaisten kansanmurhasta|viitattu=2019-10-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.uef.fi/-/valvontakomissio-huijasi-inkerilaiset-palaamaan-neuvostoliittoon|nimeke=Valvontakomissio huijasi inkeriläiset palaamaan Neuvostoliittoon - Väitöstiedotteet {{!}} UEF|julkaisu=www.uef.fi|viitattu=2019-10-30}}</ref> Neuvostoliiton valvontakomissio huijasi inkeriläisiä, kun heille luvattiin pääsy takaisin kotiseudulleen, mutta heidät vietiinkin kauas Etelä-Venäjälle.<ref name=":2" /> Inkerinsuomalaiset pyrkivät kuitenkin kotiseuduilleen – jossa jo asui muualta siirrettyä vierasta väkeä – ja jo vuonna 1945 annettiin määräys Neuvostoliiton Sisäasiain kansankomissariaatin valvonnan tehostamisesta inkerinsuomalaisten asumisen estämiseksi Leningradin alueella.<ref name=":1" /> Vuonna 1946 annettiin määräys karkottaa inkeriläiset hallinnollisin perustein.<ref name=":1" /> Se muutti karkotettujen aseman ja esti heidän liikkumisensa Neuvostoliiton sisällä.<ref name=":1" /> Määräys oli voimassa vuoden 1954 huhtikuuhun asti, mutta se ei tehonnut, vaan inkerinsuomalaiset pyrkivät edelleen kotiseuduilleen.<ref name=":1" /> Sen johdosta annettiin vuonna 1947 määräys omavaltaisesti Leningradin alueelle palanneiden inkerinsuomalaisten karkotuksesta.<ref name=":1" /> Näitä tapahtumia on kutsuttu '''inkeriläisten kansanmurhaksi'''.<ref name=":1" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-9167019|nimeke=Vaiettu kansanmurha – Jari Tervo kiinnostui inkeriläisten kohtalosta|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-10-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":2" />
Sodan jälkeen monet inkerinsuomalaiset muuttivat [[Neuvosto-Karjala|Karjalaan]] ja [[Viron sosialistinen neuvostotasavalta|Neuvosto-Viroon]]. Toisesta maailmansodasta lähtien inkeriläiset ovatkin olleet hajaannuksessa.
| 